maanantai 30. syyskuuta 2013

Peppi Pitkätossun legginssit

Blogista Viis viikolla sain inspiraation ommella suikalelegginssejä. Sieltä löytyvät myös tarkemmat ohjeet näihin viipalepöksyihin. Oman versioni raitahousuista ompelin collegetilkuista ja valmis tuotos lähtee kummitytölle lahjaksi.

Sen verran lisäisin, että kun kangassuikaleet on ommeltu yhteen uudeksi kankaaksi, niin kannattaa heittää raitakangas pesukoneeseen. Näin näkee, jos joku kangas värjäytyy. Värjäytynyt kangas on helppo leikata kankaasta pois ja tilalle voi ommella uuden raidan. Näissä housuissa keltainen kangas muuttui pesussa oranssiksi. "Värjäystulos" oli kuitenkin hyvä ja tasainen, niin en leikannut värjäytynyttä soiroa pois.

Piirsin legginssien kaavat Ottobre 4/2013 lehdestä koon 146 cm mukaan. Lisäsin leikatessa reilut saumanvarat ja hupsistakeikkaa, legginssit ovat minulle sopivat.

Kavensin housuja reilulla kädellä. Lahkeita lyhensin tekemällä kuminauharypytyksen nilkasta ylöspäin. Sisälahkeen puolelta saumuroin kiilamaiset palat pois, niin kangas ei jäänyt pussittamaan. Toivottavasti nämä sopisivat nyt 7-vuotissyntymäpäiviään viettävälle kummitytölle.

Raitahousuihin kuluu mukavasti tilkkuja. Vielä kun raaskisi heittää roskikseen työstä yli jääneet leikkuujätteet, eikä jemmaisi niitä takaisin tilkkulaatikkoon.

Vielä toiset leggingsit tytölleni ja kolmannet vauvalleni, jäin koukkuun näihin. Ja vinkkejä pehmeisiin saumoihin.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Pahaa sutta ken pelkäisi osa II

Helpointa on pukea vauvalle puolipotkuhousut. Niistä on ollutkin vähän pulaa, kun äitiyspakkauksen koot ovat jääneet pieneksi.

Yllättävän nopeasti tulee valmista, aikaa jäi kikkailuunkin. Leikkasin kontaktimuoviin Sepe Suden hahmon ja töpöttelin kangasvärillä lahkeeseen Sepen kuvan.

Muokkasin kaavaa niin, että housuihin ei tullut sivusaumaa.

Puolipotkuhousujen kaavaa sain etsiä jonkin verran, mutta se löytyi aikojen takaa Suuresta Käsityölehdestä 4/2006.

Löysinpä netistä myös tälläiset kaavat puolipotkuhousuihin ja laitan linkin tähän talteen, koko 70 cm ja pepun päälle tulee puolipallon muotoinen tehostekangas. http://joska10.blogspot.fi/2011/12/puolipotkarit-ja-kaava.html

p.s. Sepe ja porsaat jatkosarjis ei ole vielä edes puolessä välissä. Ensimmäinen osa löytyy kaksi postausta taaksepäin.

tiistai 17. syyskuuta 2013

Syksyn tullen sieniä kasvaa...

Tilasin varta vasten tytön tunikaan sieni-joustofroteeta. Kangasta riitti myös veljen potkuhousuihin ja lakkiin ja vielä jäi 30 cm leveä palanen ylikin. Olipa riittoisa kangas, sen leveys taisi olla jopa 210 cm.
 

Tytön tunika on muokattu Autumn Bouquet -kaavasta Ottobre 4/2012, koko 98 cm.

Pojan potkuhousut on tehty puolipotkuhousujen kaavalla, joka löytyi Suuresta Käsityölehdestä 4/2006, koot 44-68 cm. Suurensin kaavan kokoon 74 cm.


Sisustaminen ei kuulu harrastuksiini, joten meillä on tosiaan liukumäki olohuoneessa. Pari ensimmäistä päivää siinä on lasketeltu niin, että peppuun jo sattuu.

Tämä on ensimmäinen vaate, jonka ompelin tytölle ompelemisen ilosta, enkä tarpeeseen. Vaatekaapissa on niin paljon vaatetta, että puettaisin kolme prinsessaa. Olen miettinyt viime päivinä paljon tätä yhtälöä, toisaalta olisi mukava ommella lapsilleni, mutta kaapissa on paljon vaatetta, jotka käyvät kerran päällä ja menevät sitten pienten laatikkoon. Muistelen mummini minulle ompelemia vaatteita, ne ovat olleet minulle mieluisia. Oma tyttöni käyttää niitä nyt vuorostaan. Nämä retrovaatteet ovat olleet kestäviä ja persoonallisia. Kaupan valmisvaatteiden saumoja pitää olla vahvistamassa tuon tuostakin tai ainakin vetoketjuja vaihtamassa. Tällä viikolla pesin ensimmäisen kerran yhden Halpa-Hallin t-paidan, saumat kiersivät pesussa niin, että sen vaatteen käyttöikä tuli täyteen. 

Omaa silmääni miellyttäisivät valtamuodista ( = vaaleanpunaisesta ja Hello Kittystä) poikkeavat vaatteet. Verkkokangaskaupat houkuttavat toinen toistaan erikoisemmilla kuoseillaan. Niistä tehdyistä vaatteista tulisi taatusti omannäköisiä. Voisipa sitten aina välillä ommella itselle ja tytölle samasta kankaasta vaateparin. Toisaalta kirppisvaatteet ja aletangot tarjoavat edullisia vaatteita, että kannattaako aikaa tuhlata lastenvaatteiden ompeluun. Lapset vieläpä kasvavat niin nopeasti, että uutta vaatetta saisi surruutella vähän väliä. Jotakin sitä mielellään harrastaisi, jos en ompelisi, niin sitten kai leipoisin. Ihan yhtä hyvin pullaa ja leipää saisi kaupasta. Urheilemaanko tässä pitäisi ruveta. Jos laitan ompelukoneen kaasupolkimen polvien väliin kun ompelen, niin siinähän tulisi reisille jumppaa samalla. Ja neulatyynyn laittaisin lattialle saksien viereen, niin tulisi kyykättyä aina kun tarvitsisi ompelutarvikkeita.

Puoli metriä kangasta näihin vaatteisiin tuli maksamaan 8,5 euroa ja postikulut päälle. Oliko se lysti nyt sittenkään niin kallista. Jäljelle jääneestä palasta saisi vielä paitaan etukappaleen tai äidin omaan paitaan voisi tehdä valtavan suuren kärpässsieniapplikaation.

tiistai 10. syyskuuta 2013

Pahaa sutta ken pelkäisi

Idea syntyi Karhukoplapaidasta, jota myydään Aku Ankan nettiputiikissa. Kankaat toteutukseen ostin Sampsukan verkkopuodista. Ja tässä lopputulos: Sepe Susi -paita miehelleni, jonka t-paidat ovat aina olleet mustia.

Sepe Susi on tehty applikoiden possukankaan päälle. Paidan etuhelma on yksinkertaista mustaa trikoota. Paita on takaapäin katsottuna kokonaan musta, halkaisin hihan kaavan keskeltä kahtia. Pääntieresorinkin tein puoliksi vihreästa ja mustasta.

Skannasin Sepe Suden hahmon Aku Akasta nro 21/2013, joka on muuten Sepe Susi -juhlanumero. Kaavan olin jo aiemmin löytänyt Suuresta Käsityölehdestä 9/2010.

Tästä tuli oikein mukava ja värikäs paita. Toivottavasti tämä myös kestää pesun, eikä vihreäpohjainen kangas ota väriä mustasta.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Kynäpenaali karkkipapereista

Ompelin Pihlaja-makeisten kääreistä kynäpenaalin ekaluokkalaiselle. Kuulemma nämä makeiset ovat koululaisen herkkua.

Kaikissa kääreissä kuvio ei ole kohdistunut samalla lailla, joten papereita pitää vähän valikoida ja asetella, että  pinnan saa näyttämään jatkuvalta. Ompeluun käytän suoraa ommelta, piston pituus 5 ja neulaa nro 70. Yllättävän nopeasti syntyy kynäpenaalin kokoinen tilkkutyö karkkipapereista.

Karkkipapereiden ompeluohje: (lisätty jälkikäteen)
1. Ompele karkkipaperit toisiinsa oikeat puolet vastakkain 2 mm saumanvaralla, niin kuin tilkkutyötä tekisit. Taita saumanvarat litteiksi sormella silitellen.
2. Leikkaa karkkipaperikankaan kokoiset palaset myös puuvillakankaasta (= vuori) ja kristallimuovista (= päällys). Leikkaan puuvillakankaan harkkosaksilla, niin sen reunoja ei tarvitse huolitella. Aseta kaikki kolme kangaskerrosta päällekkäin.
3. Ompele vetoketju paikoilleen ja ompele lopuksi sivusaumat. Edelleen piston pituus on 5 ja neula nro 70. Käytän klemmareita ja teippiä nuppineulojen asemasta, näin ei tule reikiä muoviin tai karkkipapereihin.
Huom. Karkkipapereita ommellessa on syytä välttää turhia ompeleita, etteivät paperit repeä.

Karkkipapereista ommeltu kangas

Olen kerännyt varastoon kaikenlaisia karkkipapereita ikkunallisiin kirjekuoriin. Ja pian tulee Hopeatoffeeta uusintana. Ai että olisi makeeta omistaa Hopeatoffee- meikkipussukka.


Jotkut liimavat karkkipaperit kontaktimuoville ja ompelevat tästä "kankaasta" pussukoita. Itse en ole kokeillut. Minua epäilyttää, että ompelukoneen neula tahmautuisi kontaktimuovin liimasta ja tikistä ei tulisi hyvää. Pitäisi kokeilla.