maanantai 30. kesäkuuta 2014

Pappatunturin omistajalle

Sopisi tämä takki melkein minullekin, vaikka lahjaksi tein. Lähetän sen ikinuorelle sedälleni. Käytännön pakosta ompelin ilman sovituksia, joten toivottavasti tämä on edes suunnilleen oikeaa kokoa.


Pieniä yksityiskohtia: rintatasku vetoketjulla ja kauluksen tikkaukset.

Hupparin kaava on Suuresta Käsityölehdestä 8/2008. Samalla kaavalla olen aikaisemmin ommellut jalkapallohupparit.
Pappatunturi-joustocollege on ostettu aikaisemmin keväällä Verson puodista.
Kiikkusaari-blogissa on toteutettu samasta kankaasta lapsille hihattomat hupparit.

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Lippalakit & ompelun apuvälineitä osa 4

Aivot jäivät vielä pyörälle spiraalihousujen ompelusta. Nyt laitoin kierrettä lippalakkiin. Ja vieläkin enemmän kaavaa olisi saanut kiertää, että tulos olisi ollut hyrrämäisempi. Ruskea-vihreä lakki on koottu tavallisista suorista kiiloista, kun etsin kiiloille sopivaa kokoa ja muotoa.

Lippalakki ommellaan kuudesta kiilasta. Suikaloin kaavan ja kokosin uudestaan kontaktimuovin päälle. Käytän usein kaavapaperina lapsen piirustuksia, niin tulee taltioitua lapsen taideteokset samalla.

Tältä lippalakit näyttävät sivulta katsottuna. Kovikkeena lipassa on yläpuolella liimavanua ja lipan alapuolella tukikangasta. Liimavanusta kerron tarkemmin sämpyläkorien ompelun yhteydessä. Kuvat on otettu juhannuksena. Ulkoillessa piti olla tuulipuvut ja vuorelliset hanskat, että tarkeni.

Tältä lippalakki näyttää edestä

Tässä kuva vielä päälaelta.

En tehnyt lippalakkeihin vuorta, vaan käänsin alareunan resorisuikaleen avulla. Venytin resoria, niin lippis pysyy paremmin päässä. Alareunan ompeluun oli hankalaa valita sopivan väristä ompelulankaa, kun oranssit ja vihreät kiilat vuorottelivat. Kolmannesta lankarullalaatikosta löysinkin siimaa. Siima on läpinäkyvää ompelulankaa, se sointuu aina kankaan värin kanssa yhteen. Se on ohutta ja taipuisaa, sitä voi ommella tavallisella neulalla. Siima purkautuu helposti rullalta, joten olen ommellut sen ympärille resorista tuubin. Siima saattaa tuntua ihoa vasten pistelevältä, joten työn nurjalla kannattaa käyttää tavallista ompelulankaa.
 

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Spiraalihousut

Miten noita hassunmuotoisia tilkkuja hyödyntäisi?
Saisiko housun lahkeen kaavan muutettua pitkäksi ja kapeaksi suikaleeksi?

Miten tämä suikale ommellaan lahkeeksi? 
Tuliko applikaatio varmasti oikeaan kohtaan?

Nämähän näyttävät ihan housuilta!

Ja sopivat!

P.s. Idea ei tullut ihan tyhjästä. Alitajunnassa taisi vaikuttaa monta vuotta sitten näkemäni koneHELSINKI -merkkiset housut, jotka koottiin vetoketjulla yhdestä pitkästä kankaanpalasta. 

P.s.2. Lisää ideoita miten suikaleista voi ommella housuja:
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/09/peppi-pitkatossun-legginssit.html
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/10/peppi-pitkatossun-legginssit-osa-ii.html

torstai 12. kesäkuuta 2014

Rallihousut ja muita virityksiä

Pojan nilkat vilkkuivat housunlahkeiden alta. Vilkaisu kokolappuun selittää paljon, siellä lukee 68 cm. Vilkaisu aiempaan blogitekstiin selittää loput. Sähköiskuista huolimatta on taas aika jatkaa ompeluita. Nyt on vuorossa tavallisia sivusaumattomia collegehousuja koossa 86 cm.



Harmaisiin housuihin piti laittaa jatkopala, että kangas riitti. Jatkopalaa ommellessa käytin mottona: Sitä mitä ei voi piilottaa, kannattaa korostaa. Toisessa lahkeessa on harmaa jatkopala, johon tein perunaleimasimella ruutulippukuvioinnin. Toiseen lahkeeseen ompelin punaisen jatkopalan. Kaupan päälle lahkeeseen tuli Salama McQueen applikointi.

Sinisiin velourhousuihin ompelin kirahvin käyttäen helmilankaa ompelukoneen alalankana. (Ohje) Olisi kannatttanut valita räväkämpi oranssi kuviointiin.

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Lisävirtaa ompeluun

Aloin saada sähköiskuja ompelukoneestani, kun muutimme uuteen kotiimme. Ompelukoneeni oli 9 vuotta vanha Bernina 153. Aina koskettaessani koneen metallisia osia sormenpäihin tärähti. Metallisia osia olikin ompelukoneessani paljon, sillä koko paininjalan alus ja sen viereinen työtaso olivat metallia.  Ensin luulin vain kuvittelevani, mutta  mieheni sai samat sähköiskut. Vein ompelukoneeni huoltoon, josta se sai terveen paperit. Sähköiskut kotona jatkuivat. Kone lähti uudelleen takuuhuoltoon, jossa sähkömittarilla (vai mikä se laite nyt onkaan) saatiin lukemaksi 20 voltin jännite koneen metalliosista. 

Kaikenlaista kokeiltiin. Maahantuojan mekaanikkoa konsultoitiin. Jossain tapauksissa ompelukoneeseen voisi laittaa maadoituslistan, mutta tähän malliin sitä ei saisi, ja olisi kyseenalaista auttaisiko se. Joku ehdotti töpselin kääntämistä pistorasiassa eripäin. Kokeilin ompelua jatkojohdolla ja ilman. Siirsimme ompelukoneen eri huoneeseen. Sähkömies tuli kotiimme tarkistamaan pistorasiat. Ainut mikä auttoi oli se, että ompelin ompelukoneellani 40 km päässä kotoani ompeluystävän luona.

Pahimmillaan käteni tärisivät jo valmiiksi, kun ryhdyin ompelemaan ja pelkäsin sähköiskuja etukäteen. Ryhdyin suunnittelemaan ompelukoneen vaihtoa. Kerroin ompelukonekauppiaalle ongelmasta ja hän kertoi, että ongelma ei välttämättä poistuisi konetta vaihtamalla. Käsityömessujen tuliainen, Bernina 550 muutti vaihdossa meille asumaan. Saan edelleen sähköiskuja, mutta en niin paljon, kun käsien alla oleva työtaso on tässä mallissa muovia. Jos sormet koskettavat langoittamisen yhteydessä langannostimen edessä olevaa metallista listaa, niin mojova sähköisku on taattu.

Taas testailin tuliterällä ompelukoneellani erilaisia ompeluniksejä: Ompelukone sijoitettiin muovisen kirjoitusalustan päälle. Virtajohdo vaihdettiin uuteen. Ompelin kengät jalassa ja sukkasillaan. Ompelin jalat lattialla ja jalat työtuolin muovisten sakaroiden päällä.

Omituisinta on, että maahantuojan valtuuttamat ompelukonemyyjät eivät ole kuulleet tälläisesta viasta koskaan aikaisemmin. Ei liioin maahantuojan kouluttaja, joka opasti minulle koneen käyttöä messuilla. Lopuksi minulle kerrottiinkin, että sähköiskut eivät ole ompelukoneeni vika vaan ominaisuus. Onko kaikissa Berninoissa tämä sama ominaisuus?

Vanhassa kodissani en saanut ompelukoneestani sähköiskuja, siellä oli puulattiat. Nyt meillä on betonin päällä muovimatto. Ehkä kallistun sille kannalle, että jotakin meidän huoneilmassa tai lattiarakenteissa on sellaista, että tunnen sähköiskut paremmin.

Haluaisin jo kovasti ommella ilman sähköiskuja. Pitäisikö minun vaihtaa ompelukoneeni Pfaffiin tai Husgvarnaan. Mutta yritäpä ehdottaa Bemarikuskille vaihtoa Saabiin. Minä olen syntynyt Berninakuskiksi. Pitäisikö minun seuraavaksi ottaa yhteyttä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (=TUKES) tai Sähköturvallisuuden edistämiskeskukseen (=STEK). Olisiko heillä vinkkejä sähköiskujen välttämiseen? Saako sellaisia ompelukoneita myydä, joissa on 20 voltin jännite? Tai pitäisikö minun ommella tästä eteenpäin kumihanskat kädessä?!

Illan hämärinä tunteina ompelu piristää kivasti, kun saa mukavia sähköiskuja tasaisin välein. Hyvä mainoslause Bernina-ompelukoneelle, eikö vain?

Nyt haluaisinkin kuulla saatteko te arvoisat kanssaompelijat sähköiskuja omasta Bernina ompelukoneestanne? Kokeilkaa koskettaa ranteella tai käsivarrella jotain metalliosaa, jos sormiin ei tunnu. Jos kotoa löytyy sähkömittari, niin tarkistakaapa saatteko viisarin heilahtamaan. Haluaisin tietää onko minun Berninani poikkeusyksilö.

P.s. Kummityttöni oli ostamassa uutta ompelukonetta toisessa maakunnassa. Hän oli kysynyt, että saako Berninasta sähköiskuja. Vastaus oli ollut kieltävä. Kun tyttö oli kertonut kummitädin ompelukoneen sähköiskuista, niin vastaus oli vaihtunut myöntäväksi. "Kyllä se välillä räpsii, mutta jos laittaa kumimaton kaasupolkimen alle, niin se auttaa."  

Tilanteen päivitys 8.2. 2015
Uusi ompelukoneeni on himpun verran tehokkaampi, jännite on 93 volttia ja virta 0,25 milliampeeria. Maahantuojan mekaanikko osaa kertoa, että nämä lukemat ovat sallituissa rajoissa, eivätkä ole vaaraksi ihmiselle! Joku sähkömies vinkkasi, että koneen metallipohjasta voisi laittaa johdon pistorasian metalliseen ulokkeeseen. Ei siis pistorasian sisälle asti, vain siihen "maadoitusosaan". Maahantuojan mekaanikko antoi hyväksyntänsä tuollaiselle lisäjohdolle. Nyt minulla on siis erikoisvalmisteinen sähköjohto, josta on virrantulo katkaistu eli niistä kahdesta metallisesta piikistä ei tule virtaa, kun johdon laittaa seinään. Johdon toinen pää on kuorittu, että  sähköjohdon voi kieputtaa ompelukoneen pohjassa ruuvin kannan ympäri tai ripustaa kolon reunaan. (Sähköliike ei vain suostunut tuollaista johtoa tekemään, kun se ei ole asetusten mukainen. Lisäjohto pitäisi asentaa kiinteästi koneeseen.) Kuvat alla todistavat, että sähköiskut loppuivat heti. Tämä oli helpotus, voittajafiilistä pukkaa päälle!


Jos joku innostuu tutkimaan oman Berniinansa lukemia, niin kerrottakoon vielä, että sähkömittareiden kuormittuvuudessa on eroja. Taskuun mahtuva sähkömittari näytti nollaa, mutta salkusta kaivetulla suuremmalla mötikällä saimme kuvan osoittamat lukemat.