Tämä kesämekko meinasi jäädä keskeneräiseksi, mutta onneksi nyt elokuun lopussa olevat helteet saivat ompelijaan vauhtia. Leikkasin kankaat mekkoa varten jo heinäkuun alussa. Retrokangas on löytö pihakirppikseltä ja se on aikaisemmin palvellut essumekkona. Pitsinauha on ratkottu irti vanhasta juhlapuserosta. Mekon vuori on vanha tyynyliina, mutta helmaröyhelön ostin ihan oikeasta kangaskaupasta.
Kaavana Mekkotehdas -kirjan Riine, koko 122/128 kavennettuna ja pidennettynä.
Heinäkuun 20. päivänä kävimme kalasatamassa, jossa paikallinen kalastaja tuli juttusille. Hän ennusti, että elokuun puolenvälin tai loppukuun paikkeille on odotettavissa 30 asteen helteitä. Kalastaja, joka harrasti myös tähtitiedettä, pohjasi ennustuksensa luonnonmerkkeihin ja auringonpilkkuihin. Halusin kovasti uskoa hänen ennustukseensa ja jäin odottelemaan helteitä. Nyt onkin päästy jo reilusti 20 asteen paremmalle puolelle. Ensimmäistä kertaa tälle kesää on saanut pukea lapsillekin shortsit ja hihattomat paidat ulkoillessa.
Tyttö on harjoitellut kovasti ompelemista. Kuvissa on myös mukana hänen itse toteuttamassa laukku, jossa on taskukin.
Kaksi vuotta sitten ompelin tosi pitkäikäiset legginssit kangassuikaleista. Nyt niihin tuli polveen reikä. Leikkasin reikäisen rivin pois, pistin tilalle uuden vähän pidemmän raidan ja legginssit ovat valmiina käyttöön taas pariksi vuodeksi. Pitää joskus myöhemmin pidentää tuo toinenkin lahje, mutta nyt eripituiset lahkeet eivät vielä pistä silmään, kun lahkeet jäävät sopivasti nilkkaan ryttyyn.