Ideoita paikkaamiseen

Lapsi tuli näyttämään, että hänen housuihinsa oli ilmestynyt reikä. Samaan hengenvetoon hän jatkoi: "Älä paikkaa sitä, mä tahdon uudet housut:" Onhan se housujen paikkaaminen tylsää ja samalla vaivalla ompelisi uudet housut. Lapsenkaan mielestä polvipaikka ei taida näyttää kivalta. Entäpä, jos tekisin tylsästä ja yksitoikkoisesta hommasta hauskempaa. Entäpä, jos polvipaikka olisikin tosi hieno, parasta koko housuissa! Lähdin etsimään inspiraatiota paikkaamiseen Suomi100-käsitöistä, kesäkuun teemana ovat runot ja laulut. Kaikille avoin Suomi100-käsityöhaaste jatkuu blogissani koko tämän juhlavuoden ajan.

Samalla kun paikkaan housuja, kerron sinulle käyttämästäni metodista, miten löydän ompeluidean persoonalliseen tuotteeseen. Tällä kertaa ongelma on siis polvien paikkaus. Teemaksi valitsin runot ja laulut, erityisesti lapsen omat lempilaulut. Punon ongelman ja teeman yhteen. Ensimmäiseksi tuli mieleeni lastenlaulu Hämä-hämähäkki. Hämähäkillähän on helppo paikata reikä, kun se on valmiiksi ympyrän muotoinen. Seuraavaksi mietin, ompelenko pelkistetyn hämähäkin vai hyvin koristeellisen hämähäkin. Millä tekniikalla ompelen, mitä materiaaleja ja värejä käytän. Pengon tilkkupussia ja piirtelen lasten kanssa. Hauduttelen ideaa rauhassa. Hauduttelun seurauksena tulikin mukaan muurahainen, jossa on kolme ympyrää. Ympyröitä voisi heitellä sinne tänne, riviksi tai jonoksi. Tällä kertaa päädyin kuitenkin koristeellisiin ja esittäviin ötököihin, ne ilahduttavat lasta eniten. Tekniikaksi valitsin nyörillä applikoinnin. Siitä olen kirjoittanut ohjeet, kun applikoin Kalevalan taruhahmon Iku-Turson kylpytakin helmaan.

Hämä-hämähäkki kiipes langalle,

tuli sade rankka, hämähäkin vei.

Aurinko armas kuivas satehen,

hämä-hämähäkki kiipes uudelleen.

Hämähäkin vartaloon käytin valmiiksi raidallista kangasta. Hämähäkin silmät kirjoin käsin. Seitin piirsin kangastussilla. Kun katsot kuvaa tarkasti, niin näet seitin alla edestakaisin ommelta, joka vahvistaa polven kohtaa. Nurjalla puolella on farkkutilkku ompeleiden alla.

Muura-muurahainen kortta kuljettaa,

ahkerasti työssään aina ahertaa.

Valmis on kohta keko komea,

muura-muurahainen kortta kuljettaa.

Tästä muurahaisesta tulikin oikein iloisen ja ahkeran näköinen. Erityisesti olen tyytyväinen jalkojen juoksuasentoon. Ennen paikkaamista vahvistin polven ompelemalla ruohon vihreällä langalla edestakaisin. Korsi on vihreää trikookangasta, joka saa rullautua vapaasti.

Toinen ongelma on juhlahousujen polven paikkaus. Voiko juhlahousut paikata niin, että ne kelpaavat vielä juhliin. Teemaksi valitsin toisen lastenlaulun, Ihahaa. Ryhdyin punomaan ongelmaa ja teemaa yhteen. Oivalsin, että hevosen harjassa voisin käyttää edestakaisin ommelta, ja samalla reikä tulisi paikatuksi. Kirjoin siis reiän päälle vapaalla koneparsinnalla hevosen pään. Piirsin ensin hevosen pään kaavapaperille ja kirjoin ompelukoneella ääriviivat. Revin paperin pois ja jatkoin ommelten vahvistamista. Jos vapaakonekirjonta on sinulle uutta, kerron täällä siitä lisää.

Ihahaa, ihahaa hepo hirnahtaa,

ihanaa, ihanaa onhan ratsastaa.

Kyllä näillä housuilla kelpaa vielä juhliin mennä, vai mitä olet mieltä? Näissä lähikuvissa erottuvat selkeästi kankaan värisellä langalla tehdyt parsinnat. Koko reikä ei aivan mahtunut hevosen harjan alle. Käytössä ja liikkeessä parsinta ei erotu ollenkaan.

Vinkkejä housujen paikkaamiseen:

Ratko sivusaumat auki, niin saat tilaa ommella paikan polven kohdalle. Väljissä housuissa voit leikata saumat pois sisälahkeen puolelta ja ommella saumat uudelleen kiinni kapeilla saumanvaroilla. Sisälahkeesta ei juurikaan huomaa, että ommel tekee pienoisen mutkan.

Lisää pituutta lahkeeseen samalla, kun paikkaat polvet. Näin housuille tulee lisää käyttöikää. Leikkaa reiän kokoinen pala kokonaan pois lahkeesta. Leikkaa paikkakankaasta suikale, jonka ompelet lieriöksi. Lieriön ympärysmitta on sama kuin lahkeen ympärysmitta leikatussa kohdassa. Lieriön korkeuteen lisätään kasvunvaraa sopivasti, joten irti leikatun palan tilalle ommellaan korkeampi pala. Näin menetellen sinun ei tarvitse ratkoa sivusaumoja auki paikataksesi polvet. Saat ommeltua uudet polvet ympyränä lahkeisiin kiinni.

Näin ommellaan ympyränä kokonaan uusi polven kohta housuihin.

Pääset vähemmällä paikkaamisella, kun ryhdyt korjauspuuhiin heti, kun reikä on pieni tai kangas on melkein kulunut puhki. Näissä housuissa kangas on ohentunut. Arvaan että viikon käytön jälkeen polvissa olisi reikä. Laitoin housujen sisälle farkkutilkun. Tikkasin suoralla ompeleella edestakaisin tilkun kiinni housuihin. Edestakaiset ompeleet eivät edes erotu, jos käytät juuri samansävyistä lankaa kankaan kanssa. Lopuksi ompelin punaisella langalla koristeompeleita paikkauksen päälle. Housujen taskuissa oli myös punaisia koristetikkauksia, niin valitsin saman värin.

Samalla pidensin housuja ratkomalla lahkeensuun kuminauhan pois. Tilalle ompelin resorin. Lahkeensuuhun jää kiva efekti, ikäänkuin kuminauha olisi vielä paikoillaan, kun kangas on haalentunut raidoittaen.

Korosta sitä mitä et voi piilottaa. Tällaiset kurkistavat silmät sopisivat hyvin myös paikkaamiseen. Tässä silmät kurkistavat tuubihuivin kankaiden sauman välistä tuubihuivissa. Silmät ja sormet ovat applikoitu suoralla ompeleella.

Hääräämö -blogissa on hyvä esimerkki miten korostaa paikkausta. Tunnustan, että ensimmäisen kerran nähdessäni tämän paikatun taskun, en oikein ihastunut ideaan. Nyt olen tutustunut termiin visible mending eli näkyvä parsinta. Ikää ja rentouttakin käsitöiden tekemiseen on tullut lisää. Nyt tämä näkyvä parsinta tuntuu kivalta idealta. Jopa niin kivalta, että haluan jakaa idean eteenpäin.

Hääräämö -blogissa löytyy myös pirteät pyöreät polvipaikat ja linkin kautta pääset tutkimaan lisää vaatteiden korjausvinkkejä.

Villa Nannan blogissa esitellään miten vaatteen voi korjata pitsillä. Villa Nannan Nelli on tunnettu kierrätysmateriaalien käytöstä, joten hänen blogistaan löytyy vinkki jos toinenkin vaatteiden uudistamiseeen.

• Reiän voisi peittää myös hassulla taskulla, nappaa ideat Pelle Hermannin pelleilyhousuista.
• Kansallishyönteisemme, seitsenpistepirkko toimittaa samettihousuissa paikan virkaa.

Huomasitko muuten, että kuvissani oli teemana sormilaulu? Taisipa mukaan eksyä parit varpaatkin. Toivottavasti sait inspiraatiota paikkaamiseen ja uusia ajatuksia vaatteiden korjaamiseen. Paras palaute tuli paikattujen housujen omistajalta. Housut kuulemma näyttävät ihan hyvältä. Sen enempää en voi toivoakaan meidän pieneltä herralta, jonka suosikkisana on "EI"

Inspiraatiota takataskusta ja blogiystävän merkityksestä

Tämä postaus on omistettu sinulle, joka kaipaat piristystä bloggaamiseen. Samalla esittelen ompelemani kesäiset caprihousut, joiden takataskun tikkauskuvio syntyi kotikuntani vaakunan pohjalta.

Minulla on ollut samanväriset kesähousut, mutta ne ovat jo kuluneet ja haalistuneet. Nyt oli aika siis ommella uudet housut. Miettiessäni sopivaa tikkauskuviota takataskuun mieleeni palautui huhtikuun teemakäsityön aihe, oma maakunta. Syntymäkuntani Lehtimäen vaakuna onkin oiva aihe kirjottavaksi farkkujen takataskuun. Pelkistin vaakunaa ja otin mukaan viidestä lehdestä vain kaksi. Tykkään lopputuloksesta kovasti. Housujeni takataskut kertovat: minun juureni ovat Lehtimäellä.

Tänä vuonna blogissani on siis menossa teemakäsityöhaaste 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Jokaisella kuukaudella on oma teemansa. Olen jo aikaisemmin pitänyt tavasta rakentaa käsitöitä teemojen ympärille ja erityisesti tänä vuonna se on ollut hyvin inspiroivaa. Luovuus ja ideat virtaavat aivan uusia uomia pitkin. Saan tehdä mielekkäitä käsitöitä tarpeeseen ja käsitöilläni on sanoma, jonka muistan vielä tämän juhlavuoden jälkeenkin. Housujen takataskujen sanoma kuuluu tarkemmin näin: olen suomalainen ja kotoisin Lehtimäeltä.

Blogini lukijoille minä haluan jakaa roppakaupalla inspiraatiota. Katsele ympärillesi, jossain siellä odottaa täydellinen tikkauskuvio taskun koristeeksi tai täydellinen tarina jaettavaksi lukijoillesi. Muita blogeja selatessani pysähdyn ihmetellen sellaisen blogitekstin äärelle, jossa kerrotaan bloggausinnon kadonneen. Tekstiä ei synny tai punainen lanka on hukassa. Blogitekstin kommenteista löytyy myötätuntoa toisilta bloggaajilta: "Sellaista se on välillä. Mustakin tuntuu joskus samalta." Minä haluaisin vastata, että minulla on inspiraatiota vaikka muille jakaa. Valitettavasti minulla ei ole käsitystä siitä, mitä sinä mahdat tarkoittaa. Tuntuu kuitenkin, että tämän kirjoittaminen ei ole oikein soveliasta toisen ahdingon keskellä. Bloggaus on minulle mielekäs harrastus. Saan ylläpitää kirjoitustaitoani. Kehityn valokuvaajana ja päivitän tietojani tekniikan parissa.

Toisekseen minä olen sinun asiakkaasi, lukijasi. Miksi valitat minulle. Haluaisitko sinä käydä kampaajalla, joka on tympääntynyt työhönsä. Kampaajasi kertoisi sinulle, että hänellä ei ole enää yhtään inspiraatiota keksiä asiakkaille uusia hiustyylejä. Suoran polkkatukan leikkaaminen on alkanut puuduttaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Olisiko käynti kampaajalla rentouttava kokemus? Haluaisitko käydä uudestaan?

Tämä kirjoitus on sinulle, joka kärsit blogiburnoutista tai kaipaat piristysruisketta blogiisi. Haluan nimittäin kertoa sinulle, että olen löytänyt juureni blogisiskoista, pienestä bloggaajien keskusteluryhmästä. Yhteishenki ryhmässä on hyvä ja olen oppinut lisää kirjoittamisesta, kuvaamisesta ja blogin teknisestä puolesta.

Tarkemmin minun sanomani sinulle bloggaava ystäväni on tämä: Hanki verkosto, etsi ympärillesi muita, jotka kirjoittavat blogia. Jaa ilosi ja surusi blogiystävillesi, he ovat sinun tukiverkostosi. He osaavat kuunnella ja tukea sinua paremmin kuin minä, blogisi lukija. Kommentoikaa rehellisesti toistenne kirjoituksia ja antakaa palautetta sekä kehitysideoista. Vertailkaa bloginne kävijämääriä ja keksikää keinoja sivujen katselujen lisäämiseen. Jakakaa ärsytyksen aiheita ja riemuitkaa yhdessä onnistumisista.

Mistä näitä blogiystäviä voisi etsiä. Laita ilmoitus omaan blogiisi, että etsit ystäviä blogimaailmasta. Blogiystävää ei siis tarvitse tuntea oikeassa elämässä. Ota itse yhteyttä blogisi aktiivisiin seuraajiin, jos heillä on oma blogi. Facebookista löytyy blogiryhmiä, julkaise siellä etsintäilmoitus. Toki voit pyytää myös minua blogiystäväksesi. Varmasti ystäviä ilmaantuu, sinä et ole ainut joka kaipaat tukea bloggaamiseen. Virtuaalimaailmassa ystäviin voi pitää yhteyttä monella tapaa, käyttäkää Facebookin ryhmiä, Skypen ryhmäkeskusteluja, Instagrammin livelähetyksiä, Google Docsia tai vanhaa kunnon sähköpostia.

Minulla on kaksi erityisen hyvää blogisiskoa. Laura, joka kirjoittaa Mitäs Meille -blogissa lapsiperhearjesta ilman filttereita. Jenni tarjoilee terveellistä kasvisruokaa suurella ruokahalulla Ruoka-alkemisti -blogissa. Olen heille kiitollinen saamastani suorasta palautteesta. Huomaan oppivani itsekin samalla, kun jaan palautetta heille.

Kerron sinulle kaksi hyvää vinkkiä onnistuneelle blogiystävyydelle: Jaa, niin sinullekin annetaan. Jaa vinkkejä, ohjaa ystäväsi tiedon äärelle, paljasta blogisi parhaat tekstit. Toiseksi, ole avoin uusille ehdotuksille ja näkökulmille. Kokeile, mieti tai ota aikalisä, ennen kuin sanot ei. Älä uraudu.

Avain iloiseen blogiin löytyy itsestäsi. Arvosta blogiasi, mieti mitkä ovat blogisi vahvuudet, entä sinun omat vahvuutesi. Blogiystäväsi kanssa pystyt löytämään näitä vahvuuksia paremmin. Hän näkee blogisi uusilla silmillä, ilman tunnelatausta. Kerro näistä vahvuuksista myös lukijoillesi, miksi blogiasi kannattaa seurata. Jos muut ovat metsässä mäntyjä, ole sinä koivu. Levitä oksiasi, jaa inspiraatiotasi lukijoillesi. Jaa iloisia oivalluksia ja hauskoja sattumia. Hyvää viestiä on helpompi jakaa. Nimittäin jos haluat, että blogilinkkisi kerää jakoja, niin siinä on oltava ilosanoma levitettäväksi.

Vielä voisin kirjoittaa ajanpuutteesta ja kiireestä, sillä bloggaaminen ihan niin kuin muutkin harrastukset vievät aikaa. Valintoja ajankäytölle on tehtävä. Tästä aiheesta jatkaa kuitenkin sujuvasti Veera Oranssia blogissa, joten enpä käytäkään aikaani enempää tähän. Pysähdy, priorisoi ja jätä asioita tekemättä - Kolme ajatusta kiireestä.

Voin suositella lisälukemisiksi myös Kivemman blogin blogiohjeita ja erityisesti postausta: Blogiburnout - kun inspiraatio bloggaamiseen katoaa. Kivemman blogin Mrs. K. on myös blogisiskojen idean äiti.

Kaivoinpa blogini uumenista vielä näytille kahdet farkkulegginssit, joissa on tikkauskuvio takataskussa. Kädenjälki on hyvää, mutta kuvaustekninen toteutus postauksessa ontuu.

Vielä ehdit hyvin mukaan Suomi100-teemakäsitöihin, kesäkuun teemana ovat runot ja laulut.

Kiitos myös sinulle  lukijani, sinäkin inspiroit olemassa olollasi minua, vaikka et sitä ehkä huomaakaan.

Kesäkuun teemana runot ja laulut

100-vuotiaan Suomen kunniaksi järjestämäni käsityöhaaste jatkuu kesäkuun teemalla: Runot ja laulut. Mikä on sinulle merkityksellinen suomalainen runo tai laulu? Miten voisit kuvata sitä käsityön keinoin?

Onko sinulla lempilaulu, jota hyräilet? Mistä laulusta puolisosi/ äitisi/ lapsesi pitävät? Onko nyt sopiva hetki ommella persoonallinen bändipaita kesän festareille? Jos kangastussit ovat jo parhaat päivänsä nähneet, voisitko kirjoittaa runon kloriitilla ja siveltimellä? Millainen olisi mökkituliainen, jossa on suomi100-teema?

Minä virkkasin kesäkuun teemakäsitöiden maskotiksi sääennustajaetanan. Tämä lastenloru etanasta on varmaan yhtä vanha kuin Suomi. Suomalaiset tykkäävät puhua säästä, tänä keväänä sää onkin puhuttanut kylmyydellään meitä. Mikä loru/ runo on sinulle lapsuudestasi tuttu?

Etana, etana näytä sarves 

onko huomenna pouta?

Minä olen tunnettu hyvästä muististani. Muistan paljon asioista, mutta lyhyen aikaa. Tammikuussa miettiessäni teemoja suomi100-käsityöhaasteeseen muistin Eino Leinon päivän olevan kesäkuussa. Yllätyinpä nyt melkoisesti, kun Eino Leinon ja runon ja suven päivää vietetäänkin 6. päivä heinäkuuta! Hyvä puoli tässä on se, että teemakäsityöt ovat valmiina puettavaksi/ käytettäväksi heinäkuussa, kun teemme ne nyt kesäkuun puolella.

Tervetuloa mukaan Suomi100vuotta -teemakäsitöihin, toimi näin:

1.  Ideoi ja valmista suomi100 -teemakäsityö tai useampi, tekniikka on vapaa.
2.  Kuvaa ja esittele käsityösi muillekin sosiaalisessa mediassa.
   •  Blogijuttusi voit linkittää tämän postauksen kommentteihin. Teen niistä yhteenvedon postauksen loppuun. 
   •  Kuvan voit julkaista myös Instagrammissa ja Facebookissa #suomi100_käsityö ja tagilla @kangaskorjaamolla.
   •  Kangaskorjaamon facebook sivuille voit lisätä kuvia.
3. Ei olla turhan tarkkoja, eikä ainakaan stressata. Jos käsityösi ei valmistu juuri kesäkuussa, niin esittele se myöhemmin. Aikaisempiin teemoihin voi myös palata koko vuoden ajan ja tehdä niihin sopivan käsityön.

Tammikuun ensimmäisessä postauksessa on luettavissa jokaisen kuukauden teemat.

Etana pääsee seuraavaksi lasten Littlest Pet Shop hahmojen kavaljeeriksi. Ihan oikea blogi on jakanut hyvän ohjeen etanan virkkaamiseen facebookissa. Minulla ei ollut puuhelmiä silmiksi, joten tein pallot pyörittämällä valkoista fleecekangasta rullalle. Rullan sisälle laitoin rautalankaa.

Rautalankaa on niin pitkästi, että etanan silmät nousevat kotilon tasolle. Fleecerullien ympäri virkkasin kiinteillä silmukoilla puolipallon. Silmiä voi sitten käännellä ja väännellä eri asentoihin. Kangaskorjaamon fb-sivuilla on video miten etanan kotilon saa rullalle.

 

Kesäkuun teemakäsitöiden yhteenveto:
- Minun kultani kaunis on -kansansävelmän inspiroimana pipo ja tuubihuivit
- Kesäkamppeita laulavalle taaperolle/ Pikkuakan tilkkuvakka

Tässä on esitelty helppoja keinoja, miten kangasta voi kuvioida suora- ja siksak-ompeleilla. Ehkäpä saat niistä idean, miten kuvioida ja koristella käsityötäsi.

Jos olet innokas virkkaaja, niin tässä muutama lisävinkki:

- Pyöräilykypärän tuunaus virkatuilla koristeilla

- Lasten leikkeihin virkatut marakassit

- Tossujen koristeluun virkatut spiraalisydämet