keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Kangaskorjaamon idearikkaimmat ja persoonallisimmat käsityöt

Kangaskorjaamon idearikkaimmat ja persoonallisimmat käsityöt ovat paraikaa esillä Pyhäjoen kirjastossa. Kaikkien tiet eivät vie Pyhäjoelle, joten keräsin tähän koostepostaukseen näyttelyn käsityöt. Edellisessä postauksessa kerroin näyttelyn suunnittelusta ja sieltä löytyy myös kuvia näyttelytilasta.

Klikkaamalla käsityön nimeä pääset alkuperäiseen postaukseen. Sieltä löydät tarkemmat ohjeet työvaiheista ja kuvia käsityön yksityiskohdista. Kannattaa käydä katsomassa.


Itsetehdyt lelut


Kangaslabyrintti tarjoaa tekemistä takapenkkiläisille automatkoille. Marmorikuula pysyy varmasti tallessa kahden kangaskerroksen välissä. Kangaslabyrintti kehittää lapsen sorminäppäryyttä ja hahmottamista samalla kun pitää istua paikoillaan. Montako puhelinpylvään väliä ehtii kulua ennen kuin on maalissa?

Minä ompelin lapselle lahjaksi työkaluvyön, johon kirjoin ompelukoneella ja helmilangalla vasaran kuvan. Postauksessa on myös vinkkejä miten järjestää synttärit lego-teemalla. Teimme synttärikakulle kakkulautasen legopalikoista. Kakkukoristeet löytyivät legolaatikosta.

Suomi 100-juhlavuosi innosti minua virkkaamaan marakassit kansallissymbolien kuvalla. Jokaisella marakassilla on oma sointinsa, pääsiäismunasta tehdyn marakassin sisältä löytyy riisiä, makaronia tai herneitä.

Ompelin kaikki sinisävyiset tilkut yhteen uudeksi kankaaksi. Näin syntyi keppihevonen nimeltään Keskipäivän Sinitaivas. Varren päähän virkkasin pallon, jotta varsi ei naarmuta lattioita tai seiniä. Hevosen harjan kiinnitin ompelukoneella pahvisapluunan avulla, näin minun ei tarvinnut ommella käsin yksitellen jokaista villalankaa. Katso tarkemmat kuvat työvaiheista alkuperäisestä postauksesta.

Mitä tehdä pehmoleluille, joilla ei enää leikitä? Niistä voi tuunata kurkistusnukkeja. Pehmoeläin kiinnitetään puukepin päähän ja keppi piilotetaan kukkapurkin, rukkasen, tyhjän lankakartion tms. sisään. Nyt nukketeatteri alkaa!

Sukkadonitsit (Linkki vie Instagram-tililleni videoon.)
Lasten teekutsuille voi leipoa helposti donitseja vanhoista, reikäisistäkin sukista. Mitä kirkkaammat värit, sitä herkullisemmat kuorrutukset. Leikkaa sukan kärki pois, rullaa sukka, ompele muutamalla pistolla kiinni ja nauti.

Ompelin papukaijan muotoiset niskatyynyt pitkille automatkoille päiväunia varten. Tyynyn nokkapuoli on kapeneva ja pyrstöpää on muhkeampi, näin jokainen löytää tyynystä sopivimman kohdan painaa päänsä.

ompele keppihevonen tilkuista
Keppihevonen tilkuista

kangaslabyrintti kehittää sorminäppäryyttä
Kangaslabyrintti pujoteltavaksi


ompele niskatyynyt autoon
Papukaijan muotoiset niskatyynyt


Naamiaisvaatteita

 

Lapsen kanssa on luettu Asterix ja Obelix sarjakuvia. Siellä roomalaiset sotilaat pukeutuvat haarniskaan. Kirjan tarinat toistuivat leikeissä ja lapsi haaveili itselleen samanlaista haarniskaa. Kahvipussit olivat sopivan kiiltävää, jämäkkää ja edullista materiaalia haarniskan ja kilven ompeluun.

Esikoulun naamiaisiin teimme lapselle merenneitopuvun pyrstöineen ja suomuineen. Lapsi itse maalasi vanhan lakanan kangasmaalilla, jotta suomuista tuli sopivasti erisävyisiä. Teimme myös merenneidolle sopivan laukun simpukan kuvalla.

Pellen housuihin on piilotettuna 12 taskua. Hauskin on ehdottomasti karkkitasku vaiko sittenkin kuumailmapallotasku. Näistä taskuista voi poimia parhaat ideat toteutettavaksi vaikka takkiin tai paitaan.


ompele haarniska kahvipusseista
Haarniska kahvipusseista

Ompele pellehousut naamiaisiin
Pellehousut hauskoilla taskuilla


Lasten vaatteet


Käytin kolme pientä porsasta -kankaasta kaikki pienet tilkutkin. Paidan jujuna on labyrintti. Labyrinttipaidan pukeminen aamulla päälle voi kestää hieman pidempään, kun ensin täytyy selvittää sokkelotehtävä. Pääseekö Sepe Susi porsaiden talolle vai joutuuko se betonimyllyyn?

Kuka koirista saa luun? Kankaaseen painetut mäyräkoirat inspiroivat leikittelemään kangastusseilla ja piirtämään tehtäväkirjoista tutun lankasokkelon lapsen paitaan.

Suomi100-juhlavuonna luimme Lasten Kalevalan. Väinämöisen veneen vierestä nousi taruhahmo nimeltään Iku-Turso. Lapsi ideoi värit ja minä ompelin saunatakin. Tässä postauksessa on ohje applikointiin puuvillalangalla tai nyörillä.

Facebookin ompeluryhmässä oli haasteena kuvioida kangasta maissilla ja kangasväreillä. Maissilla rullaten syntyi pintaa, joka muistutti eteläpohjalaisia peltolakeuksia. Siitä se ajatus sitten lähti lapsen paitaan. Postauksessa on myös linkkejä muiden taitavien ompelijoiden maissipainantatöihin.

Liivi on ommeltu Kymenlaakson kansallispuvun kankaasta. Jätin helmaan reilut päärmevarat ja sivusaumoihin runsaasti saumanvaraa, jotta liiviä voi suurentaa lapsen kasvaessa. Arvokas kangas saa näin pidemmän käyttöiän. Liivi onkin ollut lapsella käytössä himpun vajaa kolmivuotiaasta asti ja mahtunee varmaan 6-vuotiaaksi asti. 

Housujen paikkaaminenkin voi olla oma taitolajinsa. Tätä taitoa kyllä tarvitaan lapsiperheissä. Tunnistatko lasten laulut ja lorut paikoista?

Voihan kissa vieköön, jos lanka loppuu kesken sukassa juuri ennen kärkikavennuksia. Ideoin värinvaihtumiskohtaan kissan naaman. Nythän se näyttää siltä kuin olisi tarkoituksella tehty. Kissan tai muun eläimen naama voi olla minkä värinen vaan, ei se ole niin justiinsa.


labyrintti kangastussilla paitaan
Labyrintti kangastussilla paitaan

maissilla kuvioita paitaan
Maissilla kuvioita paitaan

polvipaikan ompelu
Polvipaikat


Naisten vaatteet


Lainasin kirjastosta Japanilaisen ompelukirjan (Drape Drape; Hisako Sato), jossa kaikki vaatteet leikattiin yhtenäisenä isona kankaanpalana. Vaatteen muoto syntyi laskostamalla ja poimuttamalla. Ensimmäisenä toteutin kirjan kaavoilla laskostetun sifonkipuseron. Kirjan muutkin mallit houkuttelevat kokeilemaan.

Yksinkertainen mekko sai koristeekseen vanhasta tyynyliinasta kierrätetyn pitsin. Samassa postauksessa kerron myös millainen vaatetusmateriaali on scubaneulos.

Idea syntyi lapsen ensimmäisten farkkujen ympärille, jotka käytin kokonaisuudessaan boleroon. Hihaan tallensin farkkujen pikkuriikkisen vetoketjunkin. Toiseen hihaan painoin lapsen kädenjäljet kangasvärillä muistoksi. Selkään ompelin erisävyisistä farkkukankaista auringonlaskun. Tämä on ehdottomasti oma suosikkini näyttelyn käsitöistä.

gather drape blouse
Laskostettu pusero

Farkkubolero tilkuista
Farkkubolero tilkuista

Miesten vaatteet



Kankaanpainantaa voi tehdä hyvinkin erilaisilla esineillä. Kokeilin käyttää painomuottina lapsen rantasandaalia. Joskus haluaisin kokeilla vielä viemärinkannella ja auton renkaalla painantaa.

Miehen t-paitoihin on joskus hankala keksiä sopivaa kuva-aihetta. Mutta nyt löytyi täysi napakymppi, jalkapallolegenda Jari Litmanen. Litin siluetti syntyi helposti kloriitilla suihkien. Postauksessa on runsaasti vinkkejä kloriitilla kuvioimiseen.

Sepe Susi t-paidat
Satuaiheiset kankaat ovat heikkouteni. Ompelin itselleni ja miehelleni samasta kankaasta Sepe Susi t-paidat. Tässä linkki toiseen Sepe Susi paitaan.



Kankaanpainantaa kengällä
Kankaanpainantaa kengällä

kloriittivärjäyskuvioita
Kloriittivärjäyskuvioita


Ommellut laukut ja pussukat


Ompelin vanhoista farkuista itselleni reissukassin. Käytin melkein kaikkia ompelukoneestani löytyviä koristeompeleita. Pitsiäkin piti saada mukaan ompelukseen, mutta mitä sitä suotta kangaskaupasta ostamaan, tässäkin voi kierrättää. Tämä on toinen suosikkikäsityöni, kassi todella yllättää katsojan.

Haipenaalit ja kolikkokirjontaa (Ohje ja kaavat haipenaaliin)
Lapsi sai tuliaisiksi Lontoon kolikoita. Keksin tavan ommella kolikot kankaalle, kiiltävät kolikot sopivat hyvin haille silmiksi. Ompelinkin ekaluokan aloittavalle lapselle uuden haikynäpenaalin kolikkosilmillä. Siitä tuli niin hieno, että tein samalla itsellekin samanlaisen haipenaalin.

Kahvipussista ommeltuun kylmälaukkuun voi pakata yhden jogurttipurkin tai eväsleivät. Lapsen eväät säilyvät viileinä kerhossa, leikkikentällä tai uimarannalla. Näitä tarvittaisiin ehdottomasti lisää.

Sämpyläkorit ja kakkulapioiden säilytin
Mummin kauniit käsinkirjotut liinat eivät ole meillä päässeet käyttöön. Otin rohkeasti sakset käteen ja leikoin niistä kakkulapioiden säilytyspussukan ja sämpyläkoreja. Nyt liinat ovat ilahduttamassa meitä joka päivä.


farkkulaukku
Viikonloppulaukku

haipenaali
Haipenaali ja kolikkosilmät


Muut käsityöt: kortteja, koruja, kehyksiä...


Nokipainannalla voi kuvioida paperia, kirjan sivuja, kartonkia tai ohutta sileä pintaista vaneria. Painojälki syntyy noella ja kasvinlehdillä. Tekniikkaan tarvitaan kaakelilaatta, kynttilä, kasvien lehtiä ja kartonkia. Ruokaöljyn avulla noki kiinnittyy pahviin hyvin, eikä tahri. Nokipainantaan koukuttuu ja innostuinkin kokeilemaan aina vaan uusia taustapahveja sekä erilaisia lehtiä.

Askartelimme lasten kanssa erilaisia hahmoja mosaiikkitekniikalla isojen kivien pinnalle. Mosaiikkipalojen lisäksi kaivelin kaapista rikkinäisiä kaulakoruja, nappeja ja mummilta perityt vetoketjun vetimetkin löysivät nyt paikkansa. Näistä tulee puutarhaan koristekiviä.

Kestojoulukalenteri vastaa nykyajan aineettomien lahjojen kysyntään. Askartelin joulukalenterin kirjaston poistomyynnistä ostetun kirjan sivuille. Joulukuun jokaiselle päivälle avataan uusi aukeama. Joulukalenterin sivuilta löytyy ideoita jouluvalmisteluihin, perinnetietoa, reseptejä, pikkujoulujen ohjelmanumeroita... Saman joulukalenterin voi pitää kierrossa useamman vuoden, kun sen ojentaa aina uudelle ystävälle tai yhteisölle. Postauksessa on 24+7 ideaa mitä kestojoulukalenterin sivuille voi laittaa yllätykseksi.

Silkistä ja tyllistä on pienen prinsessan pinnisäilytin tehty. Pinnisäilytin on prinsessan mekon muotoinen. Nyt pinnit pääsevät kauniisti esille ja niistä on helppo valita käyttöön sopivimmat. Silkki ja tylli jäivät yli hääpukuni ompelusta, joten oli mukava saada nekin kankaat hyötykäyttöön.

Origameja voi taitella myös kankaasta, samalla pienet tilkut pääsevät hyötykäyttöön. Origamiperhosista voi tehdä esim. hiuspinnejä, rintaneuloja, laukkukoruja tai koota kokonaisen perhosparven tauluksi.

Muovijätettä kertyy joka päivä ihan huomaamatta, voisiko niistä saada aikaan jotain kaunista ja käytännöllistä. Maitopurkin korkista syntyy ainakin hattuja eli hiuspompuloita ja rintakoruja. Lierin leikkasin margariinirasian kannesta. Nämä askartelut sopivat yhdessä lastenkin kanssa tehtäviksi.

Margariinirasian reunojen ympärille voi kieputtaa tai virkata lankaa. Näin syntyy kevyt kehys, jonka voi kiinnittää ihan sinitarralla seinään tai lähettää onnittelukorttina. Mikä tahansa rannekoru, rautalanka tai sähköjohdon pätkä on myös oiva materiaali virkatulle kehykselle.


nokipainanta
Nokipainanta

Pinnityyny
Pinnityyny

Origamiperhoset hiuspinnit
Perhospinnnit origamitekniikalla

Löytyikö näistä käsitöistä sinun suosikkisi?


Haluan jakaa iloa ja inspiraatiota käsitöideni kautta. Hyppää mukaan käsityömatkalle.

tiistai 3. heinäkuuta 2018

Kangaskorjaamon käsityönäyttely

Kangaskorjaamon idearikkaimmat ja persoonallisimmat käsityöt on nyt kerätty näyttelyyn. Näyttelyyn voi tutustua Pyhäjoen kirjastossa heinä- ja elokuun ajan. Tähän postaukseen kokosin mietteitä näyttelyn pystyttämisestä ja kuvia itse näyttelystä. Tästä voit lukea ja katsoa yksityiskohtaisemman katsauksen näyttelyssä olevista käsitöistä.

käsityönäyttely


Näyttelyn epävirallinen esittely voisi kuulua näin: Tule kokemaan näyttely, jollaista et ole ennen kokenut etkä tämän jälkeenkään koe. Esillä ovat mm. puhki kuluneet sukat, reikäiset housunpolvet ja rispaantuneet rintsikat. Varaa reilusti aikaa näyttelyn tutustumiseen, sillä vuorovaikutteisessa näyttelyssä voit säveltää oman musikaalin marakasseilla, etsiä pellen housuista salataskut tai joutua Sepe Suden kanssa betonimyllyyn.

Sepe Susi t-paidat samisteluun


Idea käsityönäyttelyn järjestämisestä syntyi reilu vuosi sitten. Oikeastaan minun on kiittäminen innostuksestani erästä Mikkoa, jonka näyttely oli aiemmin kirjastossamme esillä. Mikko oli ulkomaanmatkallaan käynyt museossa, jossa oli taiteilijan äidin vanha ruostunut polkupyörä esillä. Miksipä ei hänenkin äitinsä polkupyörä kelpaisi esiteltäväksi. Samaisesta näyttelystä muistan myös tuuletusikkunan, jonka sisälle sai kurkistaa. Taidenäyttelyn voi siis järjestää hyvinkin erilaisista asioista. Tavallisena pidetty asia saattaakin olla mielenkiintoinen.

käsityönäyttelyssä


Puntaroin asiaa vielä muutaman kuukauden ennen kuin uskaltauduin varaamaan näyttelytilan. Mietin olisiko minulla tarpeeksi omaperäisiä käsitöitä näyttelyyn. Kuka haluaisi tulla katsomaan arkikäyttöön tehtyjä vaatteita tai sisustustuotteita. Kelpaisivatko käytetyt vaatteet, ei kai minun tarvitsisi erikseen näyttelyä varten alkaa ompelemaan.

Sain näyttelytilan varatuksi kahdeksan kuukauden päähän, joten unohdin koko asian hetkeksi. Kesäkuun alussa eli kuukausi ennen näyttelyä ryhdyin konkreettisesti valmistautumaan. Tutkin vaatteita pyykkikorissa ja kuivausnarulla, pengoin lasten leluhyllyt ja sängynaluset, katselin kodin tavaroita sillä silmällä. Viimeiset näyttelyyn mukaan päässeet käsityöt löysin täältä blogistani. Olen nimittäin tallentanut ihan jokaisen syntyneen käsityön tänne blogiin.

käsityönäyttelyn pystytys
Viikonloppulaukku vanhoista farkuista.


Käsitöissäni yhdistyvät kierrätys ja persoonallisuus. Tykkään lisätä käsitöihini jonkun pienen jujun, jolloin valmis tuote tuottaa iloa käyttäjälleen tai ympäristölleen. Usein yritän myös keksiä käyttöä tarpeettomalle tavaralle tai pienille tilkuille. Näillä kriteereillä (persoonallisuus ja kierrätys) karsin näyttelyyn tulevien käsitöiden määrän 41 tuotteeseen.


Näyttelyn nimeksi tuli: Idearikkaat käsityöt - käsitöitä puettavaksi, leikittäväksi, käytettäväksi ja koristeeksi. Kirjoitin pienet infotekstit käsitöiden viereen. Infoteksteissä kerroin parilla lauseella käsityön ideasta, valmistamisesta, käyttötarkoituksesta, materiaalin kierrättämisestä tai yksityiskohdista. Esim. kangaslabyrintin sisältä löytyvä marmorikuula ja pujottelutehtävä aukeavat paremmin pienellä selityksellä.

hatttupompulat maitopurkin korkista
Hattupompulat maitopurkin korkista.


Käsityönäyttely rakentui ihan itsestään vuorovaikutteiseksi. Joitakin käsitöitä voi nimittäin tutkia tai kokeilla. Kangaslabyrintin voi pujotella läpi, marakasseilla voi soittaa, kurkistusnukeilla voi esittää nukketeatteria, paitojen labyrintin ratkaista, pellen housuista voi etsiä 12 taskua (osa on aika hyvin piilotettu). Pari tyynyäkin tuli mukaan näyttelyyn, mutta valitettavasti niillä ei voi nukkua.

leipäkorit vanhoista liinoista
Leipäkorit vanhoista liinoista.

Seuraavasta postauksesta löydät koosteen näyttelyyn valitsemistani käsitöistä. Joten pääsette myös virtuaalisesti nauttimaan ja inspiroitumaan Kangaskorjaamon parhaimmistosta.

Kangaskorjaamon persoonalliset ja idearikkaat käsityöt löytyvät myös

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Betonikoristeita puutarhaan

Kastoinpa minäkin ensi kertaa käteni betoniin. Käsityöpajassa pääsin valmiille betonisaaville. Olipa helppoa aloittaa betonitöiden tekeminen, kun ei tarvinnut itse sekoitella jauheita ja laskea oikeita vesimääriä. Mukaan tarvitsi ottaa vain vanhoja sukkia, pehmoleluja ja kumihanskoja.

Kurssin vetäjä kertoi, että rautakaupassa kun kysyy "naisten betonia", niin saa oikean betonisäkin mukaansa. Säkin kyljessä lukee kuivabetoni S30, siitä saa tehtyä parhaiten kaikkea pientä koristetta puutarhaan tai miksei sisällekin. Betonitöiden annoin kuivua kotona kylmässä saunassa lattialla viikon ja sen jälkeen poistin ylimääräiset kumirenkaat ja kumihanskat.


Betonitonttu

Betonitontut syntyivät vanhoista sukista, eivätkä sukissa olleet reiätkään haitanneet mitään. Reiän voi paikata tilkulla, jonka leikkaa toisesta sukasta. Ompelukaan ei ole välttämättä tarpeen, tilkku vaan reiän tukkeeksi, betoni pitää sen paikoillaan. 

Sukka saksaistiin kantapään kohdalta poikki. Samalla häviävät kantapäässä olevat reiätkin. Teräosa täytettiin puolilleen betonilla ja solmittiin kiinni kumirenkaalla. Tästä tuli vartalo. Lisää betonia sukkaan ja taas kumirengas, näin tontulle muodostui pää. Lopuksi tontulle yritettiin venyttää samankokoiset varpaat ja kaikin puolin komea nenä, jotka pyöräytettiin kumirenkaalla paikoilleen.

Sukan varsiosa uitettiin betonissa ja istutettiin tontun päähän lakiksi. Hiippakohtaan solmitaan vielä yksi kumirengas. Betonitontun kuivuttua näkyvät kuminauhat voi poistaa, ja betonin alle jäävät kuminauhat saavat jäädäkin sinne.


Betoninalle

Seuraavaksi hyötykäyttöön pääsivät vanhat pehmolelut. Sinne vaan betonisaaviin uimaan ja kunnon kerros betonia päälle. 

Mitään en raaski heittää pois -tyyppiselle ihmiselle, niin kuin esimerkiksi minulle, nämä betonityöt olivat kyllä unelmien täyttymys. Melkein kaikelle tavaralle löytyy uusi elämä puutarhakoristeena. Betonisaavissa voisi uittaa vaikka mitä. Pitsiliinoista olen nähnyt tehtävän lyhtyjä, liina kuivataan pölkyn päällä kupiksi. Vanhasta kirjasta voisi tehdä ovistopparin. Sukkahousujen lahkeeseen voisi tehdä betonimadon.


Betonikädet

Saaviin jäänyt betoni kaadettiin lopuksi kumihanskojen sisään ja varsi solmittiin kiinni kumirenkailla. Minäkin sai kotiinviemisiksi viisi betonikättä. Harmi vain, että minulla oli nakkisormet ja pudotin pari betonikättä lattialle kiskoessani kumihanskaa pois. Sormethan siinä katkesivat. Suututti niin, että heitin rikkinäiset kädet roskiin, mutta olisiko tuo haitannutkaan jos puutarhakasvien seassa olisi ollut pari katkennutta sormeakin. Voisin kuvitella laittavani jonkun mehikasvin alun kasvamaan myös haljenneeseen betoniruukkuun. Särmäähän ne halkeavat vain tuovat esineeseen.

Betonikäsi

Betonikoriste


Nyt olenkin kulkenut ympäri puutarhaa ja etsinyt sopivia paikkoja uusille betonikoristeille. Tällä postauksella osallistun Pieni Lintu -blogin valokuvahaasteen, jonka teemana on kesäkuu. Kesäkuu tarkoittaa enemmän tai vähemmän puutarhahommia.

Aikaisemmin olen kierrättänyt vanhat pehmolelut kurkistusnukeiksi, vetoketjullisiksi pussukoiksi ja jääkaappimagneeteiksi.

ps. Lisää ideoita betonitöihin löytyy Lumisiivet blogista: valokuvateline ja kolmion muotoinen kirjatuki.

Kangaskorjaamon persoonalliset ja idearikkaat käsityöt löytyvät myös

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Nallekranssi ja muita käsitöitä yhdessä lasten kanssa tehtäväksi

Nyt keväällä lapsen mukana koulusta kotiin tulee myös paljon vuoden aikana tehtyjä ihania ja persoonallisia käsitöitä. Keräsin tähän postaukseen ideoita miten näitä käsitöitä voisi laittaa esille. Samalla esittelin muitakin käsitöitä, joita voi tehdä yhdessä lasten kanssa.

persoonallinen nalle riippumatossa kranssi


Meille kotiutuu käsitöitä koulun lisäksi myös käsityöpajasta ja käsityökerhosta. Toivoisin, että voisin ripustaa kaikki lapsen tekemät askartelut seinälle tai jollain muulla tavoin ottaa käyttöön hänen tekemänsä käsityöt. Näin voisin kertoa että arvostan hänen työtään ja olen niistä ylpeä. Lapsikin näkisi konkreettisesti, että hänen taitojaan ja työtään arvostetaan.

Väistämättä törmään kuitenkin tilanpuutteeseen. Ihan kaikille askarteluille ei seinätila riitä tai ihan kaikille käsitöille ei löydy käyttöä. Toivon kuitenkin, että muistan kehua lapsen aikaansaannoksia ja kertoa miten taitava hän on. Voinhan vaihdella esille laitettavia käsitöitä vuodenkierron mukaan.

nalle koulukäsityö


Tässä on kesäinen ja rento nalle riippumatossa -kranssi. Lapsi oli koulussa ommellut käsin nallen huopakankaasta ja kutonut riippumaton. Minä innostuin ompelemaan nallelle vaatteet ja hatun. Hattu syntyy näppärästi maitopurkin korkista ja näitä hattuja voi askarrella myös yhdessä lapsen kanssa.

Ripustimme nallekranssin oven pieleen, niin että sen näkee heti ensimmäisenä kun tulee kotiin. Kranssiin tai muuhun tervetulotoivotukseen voi käyttää lapsen tekemiä taideteoksia.


mosaiikkiaskartelua yhdessä lasten kanssa

Käsityöpajassa olemme tehneet yhdessä lasten kanssa mosaiikkitöitä. Mosaiikkitaulujen pohjana on meidän pesuhuoneen ylijäämä laattoja ja yksi vanha koristelautanen. Lapset saivat itse päättää millaisia kuvioita tekevät mosaiikkipaloilla. Tuossa vasemman puolimmaisessa taulussa on ihan selvästi höyhen. Naulasimme taulut autotallin seinään. Tarvitseehan autotallikin oman tervetulotoivotuskollaasinsa.


mosaiikkirobotti

Lapsen tekemä mosaiikkirobotti sai oman vartiopaikan vintin portailta.
Tästä postauksesta löydät lisää ideoita mosaiikkitöihin ja vinkkejä materiaaleihin.


koulukäsityö navi-navigaattori

Lapsi oli koulussa nikkaroinut Navi-navigaattorin. Tämä hahmo esiintyy Apilatien aapisessa. Tällainen pieni puutyö sopii hyvin naulausharjoitukseksi. Navi ei ole vielä löytänyt meillä lopullista paikkaansa. Nyt se on väliaikaisesti ainakin askartelupöydällä paperipainona.

Lapsen tekemiä askarteluja ja pieniä käsitöitä jaamme myös lapsen kummeille tai isovanhemmille. Lapsen itse tekemä askartelu sopii hyvin esim. nimipäiväkortiksi. Jos sinulla on hyviä vinkkejä miten laittaa lapsen käsitöitä ja askartelua esille, niin kerropa se meille muillekin.


Kokosin tähän listaan helppoja ompelutöitä, mitä lapset ovat meillä tehneet tai olleet mukana suunnittelemassa. Löytyisikö tästä teillekin kesälomalle tekemistä.

Helppoja ompelutöitä lapsille


Tämä blogiteksti jatkaa Blogisisarten Tervetuloa kevät ja kesä postaussarjaa. Huomenna on vuorossa kesäinen kuvapostaus Mitäs meille -blogissa. Kaikki teemapostaukset löytyvät kootusti Kahden talon väkeä -blogista.

Poimin tähän postaussarjan käsityöaiheiset tekstit, jotta löydät ne helposti.

Kangaskorjaamon persoonalliset ja idearikkaat käsityöt löytyvät myös

perjantai 25. toukokuuta 2018

Mosaiikkilisko ja muita mosaiikkitöitä puutarhaan

Teimme lasten kanssa käsityöpajassa mosaiikkitöitä. Innostuin tekniikasta ja pyysin kaakeliliiman vielä kotilainaan. Seuraavalla viikolla kellon ollessa viittä vaille käsityöpajan alkamisajan minä liimailin vielä mosaiikkipaloja kiviin kiinni. Kun on hauskaa tekemistä, niin aika lentää siivillä.

mosaiikkityö
Mosaiikkietana matelee kiveyksen reunustalla.


Mosaiikkiaskartelu on tosi hauskaa ja luovuuden voi päästää valloilleen. Sommittelin mosaiikkipaloista hauskoja puutarhaan sopivia lemmikkejä. Testailin mitä muita materiaaleja voisi hyödyntää mosaiikkiaskartelussa. Esimerkiksi vetoketjun vetimistä tulikin aika hauska mosaiikkikukka. 

Tekisin mosaiikkitöitä varmaan useamminkin, mutta tarvittavien erikoisliimojen ja muiden materiaalien hankkiminen tuntuu työläältä. Käsityöpajaan tämä onkin juuri sopiva tekniikka, kun yhden kaakeliliimasangon voi käyttää kimpassa. Samoin erivärisiä mosaiikkilaattoja voi hankkia yhdessä.

mosaiikkilintu
Mosaiikkilinnun siipi on tehty rikkinäisestä kaulakorusta.


Mosaiikkiaskartelun materiaalit

Mosaiikkipalat
Ostin askartelukaupasta valmiita mosaiikkipaloja. Lisäksi käytin laattoja, joita vasaroin pienemmiksi sirpaleiksi. Mitä enemmän innostuin, sitä enemmän löysin kaapeista erilaisia materiaaleja kokeiltavaksi: helmiä, rikkinäisiä ranne- ja kaulakoruja, nappeja, vetoketjuja ja vetoketjun vetimiä. Pienistä kivistä saisi myös varmasti erikoista ja elävää pintaa.

Pohjamateriaali
Pohjamateriaalina käytin kiviä, koska halusin tehdä puutarhaan koristeita. Lapset tekivät mosaiikkinsa laattojen päälle tauluiksi. Muita hyviä pohjamateriaaleja ovat esimerkiksi vanhat lautaset, taulut ja vanerin palat.

Kaakeliliima
Mosaiikkipalojen liimaamiseen käytimme Kerafix kaakeliliimaa. Liima oli valmista käytettäväksi sellaisenaan. Tuoksu oli mieto, mikä oli lasten kanssa työskennellessä hyvä asia. Valmiin mosaiikkityön voisi halutessaan saumata saumalaastilla, mutta minusta nämä työt näyttivät paremmilta ilman.

mosaiikkilisko
Mikä otus se siellä suunnittelee kiipeämistä puuhun.


Istutan näitä mosaiikkikiviä ympäri pihamaatamme: polun varteen, puun juurelle, kiveyksiin ja kiveysten reunustoille. Pari mosaiikkityötä säästän terassillekin. Ihan joka paikkaan eivät taida nämä kivet vielä riittää. Onneksi ideoita jäi vielä yli. Seuraavaksi voisin kokeilla menninkäisen ovea ja linnunpönttöä mosaiikkipaloista.

Mosaiikkikivien säänkesto on vielä arvoitus. Kaakeliliiman kyljessä sanotaan, että liima sopii sisäkäyttöön. Kaakeliliimaa ei suositella jatkuvasti veden kanssa tekemisiin, mutta Suomen kesähän on tunnetusti aurinkoinen, eikö.

mosaiikki
Mosaiikkikivet polun varrella.


Tämä vetoketjuista tehty mosaiikkikukka on minun suosikkini. Näitä voisi tehdä lisää. Olen perinyt mummiltani pienen hedelmäpussin verran vetoketjun vetimiä. Kyllä, luit oikein, pelkkiä vetimiä siis. Tällä menolla minunkin lapsenlapseni saavat perinnöksi samoja vetimiä. Tuon liikkuvan osan vetimessä liimasin superlujalla liimalla kukan keskustaan päin, etteivät pääse keikkumaan.

mosaiikkiaskartelu

Tällä kuvalla osallistun Pieni Lintu -blogin valokuvahaasteeseen, jonka teemana on tällä viikolla kukka.


Olen somistanut puutarhaamme enemmän ympäristötaideteoksilla kuin kukkasilla. Tässäpä on vinkit pariin kaunistukseen kesäpihaan tai terassille.

Seuraavaksi on tulossa postaus lasten tekemistä mosaiikkitöistä, kunhan saan ne ripustettua kollaasiksi seinälle.

Kangaskorjaamon persoonalliset ja idearikkaat käsityöt löytyvät myös

tiistai 22. toukokuuta 2018

Ommeltu surunvalittelukortti

Suruviestin saapuessa tulee miettineeksi millä tavoin voisi muistaa omaisia, miten kunnioittaisi lähimmäisen muistoa. Useimmiten surutaloon viedään kukkia, mutta minä haluaisin ottaa osaa suruun ja hautajaisiin jotenkin muuten kuin kukkalaitteella tai tavallisella suruadressilla. Mutta ovatko perinteet niin vahvat, että niistä ei voi poiketa?

surunvalittelukortti ommellen


Joka tapauksessa päädyin ompelemaan itse suruadressin tai surunvalittelukortin, miten sitä nyt nimittäisi. Lisäksi laitoimme kukkalaitteen verran rahana yhteisadressiin, joka löytyi vainajan kotipaikkakunnan kukka- ja hautaustoimistosta. Tämä yhteisadressi on mielestäni kätevä, sen summan omaiset voivat käyttää parhaimmaksi katsomallaan tavalla.

Aikaisemmin olen turvautunut surunvalittelukukkien sijaan myös lounaslahjakorttiin. Varmistin ensin, jotta lounaan voi ottaa myös kotipakettiin. Olen ommellut nenäliinapussukan surevalle kauniista kankaasta ja täyttänyt sen nenäliinoilla. Arvostan myös henkilökohtaista vierailua. Surutaloon ei ole välttämättä helppo mennä käymään, mutta surun hetkellä tukea ja läsnäoloa kaivataan eniten.

surunvalittelukortin ompelu



Surunvalittelukortin ompelu


Suunnittelin ensin teeman surunvalittelukorttiin: autio ranta, meri, kaislikko, joutsen ja laskevan auringon kajo. Valitsin työskentelytavaksi tilkkumaalauksen. Saksin tilkuista vapaalla kädellä muotoja ja sommittelin niitä paksun taustakankaan päälle. Kaislikkoon lisäsin langanpätkiä vanhasta lankakartasta. Erityisen tyytyväinen olen auringon kajo tilkkuun, se on käsin maalattu aikaisempaan käsityöprojektiin. Tilkkujen päälle laitoin ohutta tyllikangasta.

tilkkumaalauksen ompelu


Seuraava vaihe olikin tilkkumaalauksen ompelu. Pingotin kangaskerrokset ompelukehykseen. Laskin ompelukoneen syöttäjän pois käytöstä. Säädin piston pituuden ja leveyden nolliin. Liikuttelin käsin kangasta ompelukehyksen avulla paininjalan alla. 

Minun ompelukoneessani on erityinen bsr-tikkausjalka, jossa optinen silmä hoitaa vauhdin säätelyn. Mutta tavallisellakin ompelukoneella voi kirjoa parsintapaininjalalla ja jalkapolkimesta vauhtia säädellen.

Käytin konekirjontalankaa ylälankana, se on kiiltävää ja löyhäkierteisenä peittävämpää kuin tavallinen ompelulanka. Vahvistin tilkkujen muotoja kirjoen niiden reunoja pitkin. Kirjoin lisää yksityiskohtia; lehtiruoteja, joutsenen sulkia, auringon säteitä. Tilkkumaalaus sai kartongista kehykset.

Vinkki: You Tubesta löydät ohjevideoita vapaaseen konekirjontaan/ tilkkumaalaukseen hakusanoilla free (motion) machine embroidery.



itse tehty surunvalittelukortti


Surunvalittelukortin sisäpuolelle tulostin runon erilliselle paperille. Paperin keskitaitteen koristelin pitsinauhalla.

"Nyt illan ruskoon, auermaan,
on lento joutsenen. 
Se laskee virran hopeaan,
on aalto vilpoinen."

J.L Runeberg


Kirjekuoren askartelu


Valmis surunvalittelukortti kädessäni ihmettelin, että mistäs löytyisi tarpeeksi suuri kirjekuori. En tullut huomioineeksi tilkkumaalauksen suunnittelussa A4-kirjekuoren kokoa. Ratkaisu löytyi Suomen majakkaseuran kalenterista. Repäisin irti huhtikuun sivun, ja askartelin siitä ja vesivärilehtiön sivusta kirjekuoren. Nyt kirjekuori jatkaa kortin merellistä teemaa. Juurikin huhtikuussa saimme suruviestin ja osallistuimme hautajaisiin.

kirjekuoren askartelu


Surun määrää ei voi mitata tai vertailla


Olen oppinut elämäni aikana surusta ja vastoinkäymisistä paljon. Koettelemusten ja raskaiden elämänvaiheiden jälkeen olen pakostakin joutunut miettimään elämälleni suuntaa ja muokkaamaan ajatusmaailmaani. Mistä minä saan voimaa ja sisua jatkaa, mistä ajatuksista ja toimintatavoista minun pitää luopua. Olen opetellut pysymään pinnalla ja menemään eteenpäin.

Olen oppinut sanomaan: "Voin vain kuvitella miltä sinusta tuntuu:" Voin vain yrittää asettua toisen saappaisiin. Vaikka olisin läpi käynyt saman menetyksen kuin ystäväni, en voi silti sanoa tietäväni miltä hänestä tuntuu. Tiedän että omalle kohdalle osunut menetys tuntuu aina suurimmalta, eikä surun määrää voi mitata tai vertailla.

Tiedän että elämä on lyhyt. Oikeaa hetkeä hyvästeille ei ole. Se takia haluan käyttää elämäni tärkeiden ja merkityksellisten asioiden parissa. Jos asialle voi tehdä jotain niin teen, jos asia on vaikutusvaltani ulottumattomissa, niin siirryn eteenpäin. Pienet murheet ja vastoinkäymiset ohitan olankohautuksella. Tavaroita saa kaupasta uusia, mutta menetettyjä ihmisiä ja ihmissuhteita ei voi korvata.


Raskaiden elämäntilanteiden kohtaamisesta ja toisen asemaan asettumisesta kirjoitti aivan äskettäin myös Mitäs meille -blogi: Onko kaikilla yhtä rankkaa?  Jos haluat lukea lisää aiheesta, niin tässä on ajatuksia herättelevä teksti.


Edellisestä postauksestä löydät hautajaisiin ompelemani mekon neliönmuotoisella pääntiellä pitsillä koristellen. Samalla kirjoitin millainen materiaali scubakangas on ja mihin sitä voisi käyttää.


Kangaskorjaamon persoonalliset ja idearikkaat käsityöt löytyvät myös

maanantai 14. toukokuuta 2018

Scuban ompelua - mekko neliönmuotoisella pääntiellä

Ompelumaailmassa on jo hetken ommeltu, pesty ja lingottu kangasta nimeltä scuba. Nyt minäkin tutustuin tähän materiaaliin ja ompelin siitä itselleni mekon. Mekon pääntielle ompelin pitsinauhan ikään kuin koruksi.

scuban ominaisuudet käytössä


Etsin kangasta hautajaisiin sopivaan mekkoon. Kangaskaupassa tutkiessani vaihtoehtoja päädyin scubaan, koska siinä oli himmeästi kiiltävä pinta. Kangas oli joustavaa, joten siihen ei tarvitsisi ommella vetoketjua pukemista helpottamaan. Metrihinta oli myös edullinen 9 €/m. Kankaan koostumus oli 95 % polyesteri / 5 % elastaani.


Mietin tähän mekkoon jotain "erilaista" pääntieratkaisua. Edellisessä postauksessa esittelinkin loimusametista tehdyn paidan, jonka juju syntyi boleromaisesta pääntiestä.  Tämän mekon juju on puolestaan neliönmuotoinen pääntie, jonka huolittelin muotokaitaleella. Reunustin pääntien valkoisella käsinvirkatulla pitsillä, joka purettu vanhasta tyynyliinasta. Kapea pitsi taipui nurkissa hyvin 90 asteen kulmaan, eikä nurkissa tarvinnut  tehdä turhia taitteita.

mekko scubasta



Scuban ominaisuuksia


Scuba on alun perin märkäpukujen materiaali, myöhemmin scubasta on kehitetty vaatetuskäyttöön sopiva materiaali. Verkkokangaskauppojen sivuilla scubaa suositellaan mm. urheilutrikoihin, leggingseihin, takkeihin, mekkoihin ja peplumhelmaisiin paitoihin.

  • Scuba on polyesteriä. Seassa voi olla lisäksi lycraa/ elastaania 4-8 %.
  • Scuba on paksumpaa kuin perustrikoo. Trikoon neliöpaino on noin 200 g ja scuban noin 260 g. Näin ollen vartalonmyötäisissä vaateissa paksumpi kangas silottelee vartalon muotoja, se on "anteeksiantava" materiaali.
  • Kankaan reuna ei purkaudu. Tätä ominaisuutta voi hyödyntää ompelussa monella tapaa: reunat voi jättää kääntämättä esim. paidan helmassa tai poimutuksissa. Saumanvarat voi jättää vaatteessa näkyviin.
  • Tekokuituna scuba on sähköinen materiaali. Huomasin että ommellessa kangas imee hyvin ompelupöydältä pölyt. Scubasta ommeltu mekko tarvitsee alushameen, ettei tarraudu jalkoihin.
  • Materiaali päästää väriä, sille suositellaan ensimmäiset pesut erillään muista vaatteista. 
  • Scuban pesuun suositellaan urheiluvaatteille tarkoitettuja pesuaineita. Ts. scuban sisältämä elastaani ei pidä huuhteluaineista.
  • Scuban neulosrakenteen sisään "onteloihin" jää ilmatilaa, joten voisi kuvitella, että kangas on perustrikoota lämpimämpää. Varsinkin kun se on paksumpaakin kuin trikoo. Mekkoni ei kuitenkaan tuntunut erityisen kuumalta tai hikiseltä. Huhtikuun lopun auringon paisteessa se oli ainakin sopivan kevyt.


mekko pitsipääntiellä


 Scuban ompelua kulissien takana:


Scuban ompelu sujui yhtä helposti kuin minkä muunkin joustavan kankaan ompelu. Ompelukoneessa ja saumurissa molemmissa oli numeron 75 pallokärkineulat.

Jälkiviisaana voin todeta, että kangas olisi pitänyt pestä yksinään useamman kerran ennen leikkaamista. Nyt pesin kankaan vain yhden kerran 40 asteessa. Valkoinen pitsi muuttui harmaaksi, kun pesin mekon ensimmäisen kerran valmiina. En anna tämän harmittaa. Päätin että eroa ei huomaa kukaan, koska pitsin alkuperäinen värisävy ei ole vieressä vertailtavissa.

Koskaan ei kannata aliarvioida naista ompelukoneen ääressä. Aloitin ompeluun perjantai-iltana klo 21:00. Mies kysyi onko minulla varasuunnitelmaa, jos en ehdi saada mekkoa valmiiksi lauantaiaamuun mennessä. Mekko oli helmapäärmettä vaille valmis puoleen yöhön mennessä. Aamulla viimeistelin helmapäärmeen, koska en yöllä voinut sytyttää valoja talon ainoan kokovartalopeilin eteen tarkistaakseni helman tasaisuuden. Onneksi materiaali oli joustava, eikä tarvinnut sitä vetoketjua ommella yöllä silmät sirrillään.

Kuten jo aikaisemmin mainitsin jotain scuban sähköisyydestä, niin mekko oli todella sähköinen. Mietin tekokuituisen alushameen ja  puuvillatrikoisten pyöräilyshortsien toimivuutta alushameena. Valinta kallistui pyöräilytrikoisiin, tämä "alushameratkaisu" olikin toimiva. Sähköisyyden poistamiseksi voisin kokeilla myös etikkaa huuhteluainelokerossa.

Sanotaanko näin että en ensikerrasta ihastunut scubaan. Annan materiaalille silti toisenkin mahdollisuuden. Olen ostanut jo valmiiksi erilaatuista scubaa urheiluhousujen/ leggingsien ompelua varten. Haluan tietää onko scuba urheiluvaatteena parempi, onko se riittävän hengittävä. 

Kulissien takana sovituskuvatkin ovat.... no juuri tällaisia :D
scuban ompelu


Loppukevennys: Scubaa ommellessa tuli mieleen yksi laulu, joka sai uuden sanoituksen.

Ompelen scubaa, sävel: Kuuntelen Tomppaa

Kun ompelen scubaa
kun luulen, että muodissa oon
ja kaikki komppaa.
Pölypilven se mukaansa kerää, kerää.
Kun ompelen scubaa
ja mekko mun jalkaan kiihkeänä mukaan tarttuu,
juhliin alushameetta en mee, en mee.



Tekstin tietolähteenä käytin Kangaskapinan sivuja scubaneuloksesta.

Ompele oma onnesi -blogista voit lukea lisää mitä scuba on ja mihin sitä voi käyttää.


Tämä mekko on ommeltu hautajaisiin. Seuraavassa postauksessa kerron millaisen surunvalittelukortin ompelin omaisille muistoksi. Samalla jaan toisenkin vinkin, miten voi ommellen muistaa surevaa omaista.

Tervetuloa seuraamaan Kangaskorjaamon persoonallisia ja idearikkaita käsitöitä

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Erilainen pääntie paitaan - kaavakokeilu

Halusin kokeilla jotain uutta ja erilaista pääntietä paitaan. Sain idean paidasta, johon on yhdistetty ikään kuin lyhyt jakku tai bolero. Boleromaiset kappaleet leikkasin erillisinä ja laskostin olkasaumaan. Lopputulos on kulmikas ja samalla avoin pääntie.

paita loimusametista


Nuorena minulla oli tapana ommella silloin tällöin pelkästään ompelun ilosta. Halusin kokeilla ja opetella uutta. Kerran ompelin mustan vartalonmyötäisen kotelomekon, koska halusin tehdä jotain trendien mukaista. En kuitenkaan käyttänyt kotelomekkoa kertaakaan.

Joskus tein kauniin kangaslöydön, josta oli suorastaan pakko ommella jotain. Muistan vaaleanpunaisen farkkukankaan, josta tein farkkutakin, mutta se varastettiin ihan uutena. Joku muukin ihastui siihen. Minulla oli ihana mummi, joka sponsoroi ompeluharrastustani, tuki ja neuvoi. 

Nykyään ompelen enimmäkseen tarpeeseen. Aikani on kortilla, joten kankailla hassuttelu ja kokeileminen ovat jääneet. Tämä paitaprojekti olikin oikein hauska välityö. Tärkeintä oli ommeltu matka, lopputuloksen onnistuminen tai epäonnistuminen ei pelottanut. Materiaali löytyi vaatekaapin ylähyllyltä, olin unohtanut sinne täyspitkän loimusamettihameen.


erilainen pääntie paitaan


Kun ei ollut pelkoa, että tuhoaisin kankaan käyttökelvottomaksi (hamettakaan ei ollut kertaakaan käytetty), niin lähdin muokkaamaan kaavoja ihan kaavojen muokkaamisen ilosta. Mitä tapahtuu jos leikkaan tästä näin tai onnistuuko tällainen laskostus?

Ompelun alkumetreillä tuntui, ettei tästä taida paitaa tulla. Ensimmäisessä sovituksessa etukappale pysyi hädin tuskin rintojen päällä ja boleron malliset kappaleet retkottivat ihan missä sattui. Hihojen kiinnittäminen ja bolerokappaleiden tikkaaminen etukappaleeseen auttoivat ja paita alkoi pysyä päällä paremmin muodossaan.

Lopputulos on minun silmääni tosi kiva. Tykkään avonaisesta pääntiestä, mutta se ei kuitenkaan tunnu liian avonaiselta, koska siinä on ikään kuin bolero päällä. Meinasin juhlia tällä synttärini pitkän kaavan mukaan, lastenvahtikin oli varattu viikonlopuksi, mutta murphyn laki iski tässä vaiheessa: oksennustauti.

Pääntien muokkaaminen

  1. Leikkasin etukappaleen yläosan omaksi kaavakseen. Katkaisin etukappaleen 4 cm kainalon alapuolelta.
  2.  Piirsin ja leikkasin etukappaleen yläosan halki kahdesta kohtaa.
  3.  Venytin kaavaa leveämmäksi, jotta saan laskoksia olkapäälle. Yksi halkeama on 3 cm leveä, joten lisäleveyttä kaavan tuli yhteensä 6 cm.
  4.  Piirsin lopullisen kaavan, olkalinjan tasasin suoraksi.

kaavan kuosittelu


Seuraavassa kuvassa näkyy miten leikkasin kappaleet paitaan. Etukappaleet tulevat 4 cm matkalle päällekkäin sivusaumassa kainalosta alaspäin.

paidan leikkaaminen


Tässä kuvassa paita on nurinpäin, jotta ompelutekniset ratkaisut erottuvat. Olalla on kolme laskosta. Etukappaleen yläreunassa on framilonnauha, jotta pääntie on napakka. Bolerokappaleet on tikattu etukappaleen päälle kiinni. Toiseen sivusaumaan ompelin kuminauhan venyttäen, jolloin paita poimuttuu epäsymmetrisesti ja helmasta tulee vino.

paidan ompelurakenteita


Erilaisia pääntiemalleja paitoihin


Tervetuloa seuraamaan Kangaskorjaamon persoonallisia ja idearikkaita käsitöitä