tiistai 29. joulukuuta 2015

Tonttulakkeja ja Pipoja

En ole jaksanut esitellä jokaista tekemääni pipoa erikseen, joten nyt pamahtavat eetteriin kaikki syksyn ja alkutalven aikaansaannokset kerralla.

Jouluaattona ehtii hyvin vielä ommella neljä tonttulakkia. Tämä jouluinen kangas on Paapiilta. Kun sitä tarkemmin katsoo, niin siinä on ihan selvästi poronsarvia lumihiutaleiden keskellä. Mutta jos kääntää kankaan ylösalaisin, niin siinä onkin joulukuusenoksia koristepalloineen.


Virkkasin pojalle pipon. Kaksinkertaisella langalla pipo valmistuisi yhdessä illassa, jos ei tarvitsisi purkaa liian pienen koon takia. Tiedän tämän, koska kokeilin. Vuoritin pipon trikoolla, ettei tuuli puhalla niin helposti läpi. Tykkään tästä kohokuvioisesta mallista, siitä saa kauniin yksivärisenä tai raidallisena. Kuvio on yksinkertainen tehdä pylväillä. 
Ohje löytyy ET-lehden sivulta.
Tältä videolta löytyy vinkkiä miten nuo pylväät virkataan.


Kudoin miehen toiveiden mukaan tummansininen peruspipon joustinneuleella ilman minkäänlaisia kommervenkkeja. Edellisen pipon taisin kutistaa pesukoneessa pilalle. Nalle-lanka loppui 2 cm ennen maalia, joten jatkoin pätkällä parhaiten sopivaa jämälankaa. Ei sitä kukaan päälaelta huomaa.


Osallistuin FB-ompeluryhmän pipovaihtoon. Lähetin pipon, jossa oli virkattuja perhosia koristeena. Posti toi vaihdossa keltaraitaisen tähtipipon. Poika vei sen heti omaan vaatekoriinsa ja sanoi, että "Kyllä nyt Eemeli hämmästyy" tarkoittaen leikkikaveria naapurista.
Ohje pienempään perhoseen, joka valmistuu yhden kerroksen aikana.
Ohje isompaan perhoseen.

Lankojen paksuutta ja koukun kokoa vaihtelemalla saa vielä hienosäädettyä perhosten kokoa. Virkkasin pari ylimääräistäkin perhosta harjoituskappaleiksi.


Tonttulakit taisivat jäädä vuoden viimeisiksi ompeluiksi. Laskin jo saldon, kuinka paljon on tullut ommeltua vuoden aikana, 39,5 m. Lukuun mukaan on laskettu vain uusista kankaista ommellut tuotteet, kierrätyskankaiset ja tilkkutyöjutut tulevat vielä kaupan päälle.

perjantai 18. joulukuuta 2015

Jouluaskarteluja

Lapset ovat innoissaan saadessaan tehdä joulukoristeluja. Tulosta on syntynyt. Keittiön sivuikkunaa koristaa lumiukkojen rivi. Porokin siellä kurkkii ikkunasta sisään.

Lyhyet ja pitkät organza-, satiini- ja pitsinauhat pääsivät nauhalaatikosta tuulettumaan, kun ripustimme lumiukot verhotankoon roikkumaan.


Kyllästynyt tonttuihin... Poron siluetin voit ladata omaksesi dropboxista. Käteni tärisi hieman piirtäessä, mutta suorista mutkia ja pyöristä nenää leikatessasi.

Näille joulukuusenpalloille ei ole vielä mitään paikkaa mihin ripustella, mutta teimme silti niitä vanhan kirjan sivuista. Ohje löytyy täältä.

Karkkikuusiin tarvitaan iso ja pieni styroxkartio ja kolme pakettia konvehteja. Kartion voi päällystää vihreällä silkkipaperilla, niin valkoinen ei paista läpi konvehtien raoista. Konvehdit kiinnitetään styroxiin päättömillä nuppineuloilla. Karkkikuusen koristeluun sopivat helminauhat. Harmi, kun en löytänyt toiseen kuuseen latvatähteä.

Lasten kanssa on turvallisinta tehdä kynttilöitä mehiläisvahasta rullaillen. Lämmitin ensin kymmenen sekuntia mehiläisvahalevyä uunissa, niin levy taittuu paremmin tiiviille rullalle. Toinen vaihtoehto on lämmittää levyä hiustenkuivaajalla. Ohjeita kynttilöiden tekoon löytyy googlettamalla varmasti paljon, tässä yksi.



Jouluinen kynttiläteline ei vaadi muuta kuin omenaporan. Tein pikaiseen vielä huopapalloista mansetin.

P.s. Kangaskorjaamon joulukortit on tehty myös tänä vuonna vanhan kirjan sivuista.
Kannattaa kurkata myös tilaa säästävä joulukuusivinkki.

maanantai 14. joulukuuta 2015

Talvifarkut ja muita lämpöisiä ompeluja

Kunnon talvi antaa odotuttaa itseään. Olen kuitenkin varautunut talven tuloon ommellen. Tyttö sai talvifarkut, näillä ja toppatakilla on näppärämpi lähteä kauppareissulle kuin toppahaalarilla. Vuoritin farkut bambutrikoolla.



Lahkeeseen ja takataskuun tein vapaalla konekirjonnalla tähtikuvion. Apuna käytin bsr-tikkausjalkaa. Inspiraation tähden koukeroihin sain aikuisten värityskirjoista, joissa on paljon pikkutarkkaa väritettävää. Taskun suuhun ompelin tähtirivin.
Etutasku ja lahkeen tähtikuvio

Takataskut

Kovilla pakkasilla farkkujen alle voi pukea meronovilllaiset pitkikset, niin varmasti tarkenee. Poika sai pitkisten lisäksi vielä merinovillahaalarin, vilukinttu kun on.

Lahkeisiin ja hihoihin jää hyvin kangas rutulle, eli kasvunvaraa tuli puolivahingossa vaatteisiin mukaan ainakin yhden talven verran.

Merinovillakangasta riitti vielä kypärälakkiin.

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Joulukortit

Joulun viettomme alkaa jo tammikuussa.... 

Etsin parhaimmat ideat joulukorttiaskarteluihin jo yhdeksän kuukautta sitten. Alkuperäisideat löytyvät Pinterestistä.

... ja sitten kun koittaa marraskuu... Tässä on nyt lopputulos. Vielä vähän pitää malttaa odotella, ennen kuin laitan kortit postiin.

Leikkasin kirurgin veitsellä vanhan kirjan lehdistä jouluaiheisia siluetteja. Samalla kertaa sain leikattua neljä korttiaihiota, kun laitoin kaksi lehteä päällekkäin ja hyödynsin kuvion positiivin ja negatiivin.


Nämä poroaiheiset kortit olivat minun suosikkejani.


 Tein pahvisen mallineen kuvioiden piirtämistä varten.

Lapset pääsivät mukaan askartelemaan joulukuusia, jotka on kasattu kolmioista, kuvassa alhaalla vasemmanpuoleinen. Joihinkin kuusiin teimme varjostuksen reunoihin vihreällä vesivärillä.


Joulukuusiin hain ideaa leikkelemällä niitä samoin kuin paperisia lumihiutaleita leikellään.


Lumiukkokortit näyttävät tältä. Lasten askartelema versio koostuu erillisistä palloista, kuvassa vasemman puoleisena. Lumiukkoihin teimme myös varjostuksia sinisellä vesivärillä.


Tein kirjekuoretkin itse vanhoista kalentereista. Käytin marraskuun - tammikuun kuva-aiheita. Vanhin säästämäni kalenteri taisi olla vuodelta 2005. Kirjekuoret voi tehdä myös postin mukana tulevasta mainoslehtisestä, oranssista Postisesta.


Vielä jäi kirjan sivuja jäljelle. Tuulialla -blogissa on vinkki miten sivuista tehdään ilmavat ja keveät valopallot

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Kangaspula, jatkopala

En nyt tiedä onko minulla varsinaista kangaspulaa, mutta pieniä ja epäkäytännöllisen muotoisia kangaspaloja on liikaa. Näistä paloista ei enää saa kokonaisia vaatteita. Lähdin kokoamaan kangaspalapeliä.

Jatkoin sinisten housujen lahjetta vihreällä joustofroteella, se näyttää vähän niin kuin nurmikolta pappatunturin alla. Jatkosauman päälle applikoin pappatunturin tästä jämäkankaasta. Housujen koko116 cm.

Kolmesta erisävyisestä vihreästä tuli yhdet kokonaiset housut. Kukallisen joustofroteen sommittelin sekä vaaka- että pystyraidaksi. Keltaiset resorit olivat parhaat, niin ei tullut enää neljättä vihreän sävyä. Housujen koko 124 cm.


Sitten annoin itselleni luvan ommella jo suuremmista kangaspaloista. Punaisten collegehousujen lahkeeseen kokeilin tehdä resorista "köyhän miehen pitsiä". Ihan hyvin taipui paksumpikin kangas poimuille. (ohje)

Turkoosit collegehousut piristyivät lakutaskuilla. Muutama laku näyttää tipahtaneen taskusta jo lahkeen puolelle. Taskut on tehty sivusaumattomaan malliin tällä ohjeella. Molemmat housut kokoa 124 cm.


Lähikuva poimutuksesta. Resorisuikale on yksinkerroin, uskoisin reunojen pysyvän hyvänä ilman huolitteluja.

Sateenkaaren väristä Jemma-kangasta oli liian vähän kokonaiseen tunikaan, joten kokosin taas kangaspalapeliä, kas näin. Tunikan koko 146 cm.


Lopuksi surautin vielä pirteät pyjamat, koko on suunnilleen 104 cm. Edelliset yöhousut sopivatkin tosi pitkään, olen ommellut ne vuosi sitten. (kuva)


torstai 29. lokakuuta 2015

Postilaatikolle puku ja katuharjalle kaulaliina

Taisin innostua ihan huomaamatta ympäristötaiteesta eli arkisemmin sanottuna tulin vaatettaneeksi pari arkipäiväistä esinettä.

Postilaatikon nimikyltin pidike haurastui ja kyltti tippui pois. Ensimmäinen vaihtoehto olisi ollut liimata/ teipata nimikyltti postilaatikon kylkeen. Toinen vaihtoehto oli piristää postiljoonia sekä postinhakijaa ja vaatettaa koko postilaatikko uudelleen. 


Kaapin perältä löytyi monta sopivaa vanhaa pitsiliinaa, tytär sai valita sopivimman. Kirjoin pitsiliinaan nimen. (Piilotin sen näistä kuvista kuvankäsittelyn keinoin.) Sitten ompelin liinan yhdessä puuvillakankaan kanssa lieriöksi ja pujotin asusteen postilaatikon ympärille. Porasin reiät postilaatikon yläreunaan ja kiinnitin asusteen nippusiteillä. Liinan yläreunasta leikkasin suikaleen pois, sen kiinnitin liimalla kannen päälle. Katsotaan miten liimaukset kestävät talven yli, tuoteselosteessa ainakin mainittiin liiman soveltuvan ulkokäyttöön.


Keräsin pussiin pienet jämälankakerät lahjoitettavaksi johonkin lasten askartelupajaan. Kaupunkireissulla näin yhdessä porraspielessä katuharjan, jolla oli kaulaliina varren ympärillä. Minä tahdoin myös sellaisen harjan oven pieleen, etu- ja takakuistille omansa ja vielä varastoonkin yksi. Tämän jälkeen minulla ei ollutkaan enää jämälankoja.


Virkkaamiseen jäi koukkuun... vielä tämä  yksi raita, vielä tämä yksi jämälanka, sitten ripustan pyykit... Näitä puettuja katuharjoja voisi virkata myös joulunajan tuliaisiksi.


Harjanvarsi on päällystetty virkkaamalla kiinteitä silmukoita spiraalina. Lopuksi tuppilo on pujotettu varren päälle. Mitään kiinnitystä ei ole, sillä virkkasin tuppilosta riittävän tiukan.

Harmaat jämälangat käytin jo aikaisemmin keppihevoseen.

torstai 22. lokakuuta 2015

Silkistä, tyllistä ja organzasta...

...niistä on pienen prinsessan pinnisäilytin tehty.


Malli löytyi Pinterestin ehtymättömästä ideapankista. Tässä on kaava vartalo-osaan. Talletin Pinterest -tilini sisustuskansioon myös muita erinomaisia pinnisäilyttimiä: taulu, nukke, kukan varsi... jos haluat käydä kurkkimassa.

Hyödynsin pinnisäilyttimen ompelussa pitkään tilkkulaatikossa varjeltuja silkkitilkkuja. Ne olivat jääneet yli hääpuvustani. Samoin tylli on ylijäämää hunnustani. Vartalo-osan sisälle leikkasin vanhasta petauspatjasta muotin. Semmoisen pienen rajoituksen jouduin laittamaan valmiille ompelukselle, että sillä ei voi leikkiä. Pinnityyny pidetään huoneen seinällä naulakossa. En millään raaski antaa valmista työtä lattialle leikittäväksi ja tahrattavaksi.

Vyötärön kohdalle tein organzasta ns. "köyhän miehen pitsin" peittämään tyllin saumaa. Ensin ommellaan tuppilo, käännetään se oikein päin. Silitetään tuppilo litteäksi. Sitten ommellaan pisimmällä piston pituudella poimutusommel tuppilon päälle reunasta toiselle siten, että muodostuu siksakin mallinen kuvio. (kuvan oik. reunassa punainen viiva) Lopuksi tuppilo poimutetaan ja ommellaan keskeltä paikoilleen. Poimutusompeleen siksakit voi ommella hyvin myös erikokoisina, eikä niiden tarvitse ylettyä reunaan asti. Näin pitsiin saa enemmän vaihtelevuutta.

Tässä olen käyttänyt köyhän miehen pitsiä vieraskirjan kanteen. Kuvion pitäisi esittää sydäntä.

Tässä on vinkki miten tehdä nuken tai lapsen mekkoon köyhän miehen pitsi-poimutus vyötärölle.

Ompelin pinnisäilyttimestä myös matkaversion. Tein pienen tilkkupussukan soveltaen tätä aikaisemmin esittelemääni tapaa. Pinnit voi kiinnittää pussukan sivuun pienten taskujen reunaan ja pampulat voi laittaa pussukan sisälle. Koristeeksi virkkasin perhosen (Ohje). Toisen pussukan annoimme lahjaksi.
Edestä

Takaa


Innostuin vielä lisää ja tein hiuspannoille oman säilyttimen. Tähän tuli kaikkiaan 11 paikkaa, mahtuu siihen sitten minunkin pannat ja pinnit.


p.s. Tervetuloa seuraamaan Kangaskorjaamon sivuja myös Facebookkiin.