Pipo Drops Wish -langasta

Tässäpä on lämmin peruspipo Drops Wish -langasta. Siltä varalta, että sinäkin innostut, niin suuntaa antava silmukkamäärä on 76 silmukkaa ja puikot nro 6. Pipon päälakikavennukset myötäilevät pään muotoa, eikä päälaelle jää tyhjää.

Pipo Daisy mohairlangasta

Jokainen käsityöprojekti on mahdollisuus oppia uutta. Kokeilin luoda silmukat pipoon lappilaisella tyylillä. Aloitusreunasta muotoutui tällä tavalla hieman paksumpi ja jämäkämpi. Pipoon tuli 78 silmukkaa. Pipon vaihtuvanvärinen neulelanka on retroaarteita, Daisy mohairlanka.

 

Lierihattu ja koristeompeleita metallilangalla

Kimalteleva konekirjontalanka on kaunis yksityiskohta lierihatussa tai missä tahansa vaatteessa. Hopean värisen metallilangan pariksi voi valita ompelukoneen koristeompeleita. Kiiltävä metallilanka ja suoralla ompeleella tehdyt tikkaukset ovat myös lyömätön yhdistelmä. 

Hiuspannat farkun saumoista ja rikkinäisestä vetoketjusta

Mitä tehdä rikkinäisestä vetoketjusta? Entä farkkujen saumoista? Ompelin persoonalliset hiuspannat kierrätysmateriaaleista.

Ompele kokkihattu ja leikkiruokaa

Ravintolaleikki voi alkaa, nyt on kaikilla lapsilla uudet kokkihatut. Kokin hatun kaavat on helppo piirtää itse, tarvitset vain ympyrän ja suorakaiteen. Postauksen lopusta löydät vinkit leikkiruokien valmistamiseen.

Hiusdonitsin ompelu nirkkoreunalla

Miltä kuulostaisi hiusdonitsin ompelu pienellä jujulla ja jipolla. Hiusdonitsi ommellaan oikealta puolelta eli vältyt kapean tuppilon kääntämiseltä oikein päin. Eikä tarvitse pujottaa kuminauhaakaan. Kaupan päälle saat hiusdonitsiin koristeellisen nirkkoreunan.

Tuunaa pipo - piilota mainosteksti virkkauksen alle

Pipon voi aivan hyvin ommella tilkuista. Ja pipon mainostekstin voi piilottaa vaikkapa virkatun koristeen alle. Tässä on kolme erilaista tapaa tuunata ja ommella pipo.

 

Kloriittipainantaa Lego-auton renkaalla

Kloriittivärjäys on monipuolinen ja yllätyksellinen kankaankuviointitapa.  Kloriitilla voi tehdä kuvioita kankaisiin tai peittää vanhojen vaatteiden tahrat ja antaa näin vaatteille uuden elämän. Kokeile kloriitilla painamista, suihkimista, sutimista tai liotusta.

Kutistuneen kypärälakin suurentaminen ja tuunaus lohikäärmeen harjalla

Arg! Pesin epähuomiossa lapsen kypärälakin liian kuumalla pesuohjelmalla. Pesukoneesta tuli ulos kutistettua villaa. Suututti. Päätin siltä seisomalta korjata koko kypärälakin. Ihan vaan itseäni rangaistakseni, etten enää koskaan pese villavaatteita liian kuumalla. Nyt meillä on lohikäärmeen harjalla tuunattu kypärälakki, joka on oikeastaan komeampi kuin alkuperäinen versio.

Tee itse Halloween asusteet - Virkatut hämähäkit

Virkkasin kaamean söpöt hämähäkit Halloween juhliin. Hämähäkit voi kiinnittää koristeeksi mihin vaan, leikkeihinkin ne taipuvat piipunrassijalkoineen. Hämähäkin verkoksi voi ommella kankaasta röyhelön. Onpa tässä hämähäkin virkkausohjeessa mukana kierrätysnäkökulmakin, hämähäkki täytetään pulleaksi rikkinäisellä mustalla sukalla.

Kääntöpaljettipipo pelastaa päivän

Ihanat kääntöpaljettikuviot ovat taas täällä, tällä kertaa pipojen muodossa. Kääntöpaljeteista saa helposti pipoon jotain ekstraa, ja mikä parasta niin kääntöpaljettikuviot ovat sopivan litteitä ja mahtuvat pyöräilykypärän alle.

Retrokaava; vauvan aurinkohattu

Tämä aurinkohattu on rakas muisto vauvavuosiltani, mummini ompeli sen minulle. Aurinkohattu on kuin huivi tai voisiko sitä jopa hilkaksi sanoa. Kaavoitus on yksinkertaisuudessaan nerokas, hattu ommellaan tasona ja nappikiinnityksen ansiosta se muotoutuu hatuksi. Toivoisin hatun sopivan mahdollisimman pitkään vauvallemme, mutta kyllä se taitaa pieneksi jäädä. Siitäpä tulikin mieleen piirtää hatun kaavat ja ommella hattu seuraavassa koossa. Postauksen lopussa on linkki tulostettavaan kaavaan.

Huivit pyöräilykypärän alle ja ohje nirkkoreunan ompeluun

Suunnittelemme innolla jo kesän pyöräilyretkiä leikkikentälle ja merenrantaan. Retket mielessä ryhdyin ompelemaan huiveja. Tämä huivimalli sopiikin erityisen hyvin pyöräilykypärän alle, koska se on muotoiltu kaarevaksi, jotta kypärän alle ei tulisi turhia kangasmöykkyjä. Huivia koristelin nirkko-ompeleella ja kirjoitin siihen ohjeet.

Virkattu pipo ruutukuvioinnilla

Etsin sopivaa ja hieman erilaista virkkausmallia pipoon. Kriteerini olivat hauska, erilainen, kiva virkata ja tytölle sekä pojalle sopiva virkkausmalli. Et-lehden sivuilta löysin Tsu -pipon, johon muodostuu ruudukkokuvio kohopylväillä ja puolipylväillä. Kun virkkaustyössä voi vaihdella eri silmukoita, niin se ei ole niin yksitoikkoinen tehdä. Pipon voi tehdä yksivärisenä tai raidallisena.

Pipon ruutukuvio muodostuu vuorottelemalla siis koho- eli reliefipylväitä ja puolipylväitä. Kohopylväät virkataan edellisen kerroksen pylvään etupuolelta. Puolipylväät virkataan edellisen kerroksen pylvään takapuolelta. Kun huomaat mistä välistä edellisen kerroksen pylvästä lanka koukataan koukulle, niin sen jälkeen virkkaaminen onkin helppoa.

Teinkin avuksesi ohjevideon Kangaskorjaamon fb-sivuille miten nuo pylväät virkataan. Pääset sujuvasti alkuun pipon virkkaamisessa, eikä tarvitse miettiä mistä välistä koukku työnnetään edelliseen kerrokseen.

Ohjevideo koho- ja puolipylvään virkkaamiseen

Kohopylvään virkkaaminen

Suosittelen virkkaamaan ensin mallitilkun. Mallitilkun perusteella muokkasin alkuperäistä pipon ohjetta suuremmaksi. Pipon virkkaus aloitetaan päälaelta. Tein aloitusrenkaaseen 12 puolipylvästä. Pipon ympärykseen tulee näin ollen 12 ruutua. Valmiiseen pipoon tulee siis saman verran ruutuja, kuin aloitusrenkaaseen virkataan pylväitä.

Pipon päänympärystä voi hienosäätää virkkaamalla johonkin ruutuun 5 ja johonkin ruutuun 6 pylvästä. Yhden silmukan eroa ei huomaa valmiissa pipossa.

Ruutukuvio muodostuu 4+4 kerroksesta. Aivan hyvin voit virkata 5 pylvään korkuisia kerroksia, niin pipon alareunaan ei tule puolikasta raitaa, niin kuin minulla.

Tältä näyttävät silmukoiden lisäykset pipon päälaella.

Virkkausohje pipoon, jossa on ruudukkokuvionti

• Virkkausohje on muokattu Et-lehdestä löytyneestä ohjeesta: virkattu Tsu-pipo
• Virkkauslankani oli kaksinkertainen Sandness Garn Sisu ja virkkuukoukkuni oli nro 4. 
• Pipon koko on 5-vuotiaalle sopiva, päänympärys on 54 cm. Ohje on helposti muokattavissa pienempään tai suurempaan päähän.  
• Silmukkatiheys: 14 pylvästä 10 cm:llä

Aloitus: Virkkaa 4 kjs. ja kiinnitä renkaaksi.

1. krs. Virkkaa aloitusrenkaaseen 12 puolip.

2. krs. Virkkaa *2 kohop. seuraavaan puolip:n, 2 puolip. seuraavaan puolip:n*. Toista *-* yhteensä 6 kertaa = 24 pylvästä.

3. krs. Virkkaa jokaiseen kohopylvääseen 2 kohopylvästä ja jokaiseen puolipylvääseen kaksi puolipylvästä. Kerrokselle tulee siis 4 kohopylvään ja 4 puolipylvään ryhmiä = 48 pylvästä.

4. krs. Virkkaa *2 kohopylvästä 1. kohop:n, 3 kohop. Virkkaa 2 puolipylvästä 1. puolip:n ja 3 puolip.* Toista *-* yhteensä 6 kertaa. Kerrokselle tulee siis 5 + 5 pylvään ryhmiä = 60 pylvästä.

5. krs. Virkkaa *2 kohopylvästä 1. kohop:n, 4 kohop. Virkkaa 1 puolip. jokaiseen puolipylvääseen*. Toista *-* yhteensä 6 kertaa. Kerrokselle tulee siis 6 + 5 pylvään ryhmiä = 66 pylvästä. Seuraavalla kerroksella ruudut vaihtavat paikkaa.

6.-9. krs. Aloita kerroksen virkkaaminen puolipylväillä. Kuuden kohopylvään yläpuolelle virkataan 6 puolipylvästä ja viiden puolipylvään yläpuolelle virkataan viisi kohopylvästä.
*Virkkaa 6 puolip, 5 kohop.* Toista *-* yhteensä 6 kertaa. Vaihda langan väriä.

10.-13. krs. Ruudut vaihtavat paikkaa. Kerros alkaa kohopylväillä. *Virkkaa 6 kohop, 5 puolip.* Toista*-* yhteensä 6 kertaa.

14.- 17. krs. Kerros alkaa puolipylväillä. Virkkaa 6 +5 pylvään ryhmiä.

18.-25. krs. Vaihda langan väriä. Toista kerrokset 10.-17.

Sovita pipoa ja virkkaa tarvittaessa lisäkerroksia. Minulla oli 2 lisäkerrosta.

Viimeistele pipon reuna virkkaamalla 1 krs. kiinteitä silmukoita. Kiristin pipon alareunaa kaventamalla kolme pylvästä tasaisesti pois. Näin pipon reuna asettuu hyvin päätä myöten.

Alunperin virkkasin pipon 2 vuotta sitten 3-vuotiaan päähän sopivaksi. Silloin ompelin pipon sisälle bambutrikoosta vuorin. Nyt pipo ei enää mahtunut käyttäjälleen ja suurensin pipoa hieman. Poistin trikoovuorin ja virkkasin kaksi kerrosta lisää, näin helpolla tuli tarvittava suurennnus. Nyt kelpaa pipoa taas käyttää pakkasella.

 

Ruudukkovirkkaus on monipuolinen, olen virkannut tällä mallikuviolla myös pienen korin. 

 

Tämä postaus kuuluu sarjaan tervetuloa talvi. Olemme yhdessä Blogisisarten kanssa kirjoittaneet inspiroivaa luettavaa talven kunniaksi. Laitan alle linkit käsityöaiheisiin postauksiin sitä mukaan, kun ne ilmestyvät. Kaikki Tervetuloa talvi -teemapostaukset löytyvät koottuna Oranssia -blogista.

Maisan elämää luonnossa ja muualla: Neulotut säärystimet

Craft Candidate: Vauvan ensilapaset

Lumisiivet: Ovikoriste kakkuvuoasta

Katamarian proosallinen arki ja räpellykset: Lehtikuvioinen alpakkaneule

MaarItse: Kirjaillut kämmekkäät

Lopuksi haluan vielä esitellä talvisen ja helpon kranssin. Pakkasherran avustuksella tein puutarhaamme kauniita jäätaideteoksia. Muotteina käytin vanhoja alumiinisia kakkuvuokia ja koristeina käytin havunoksia ja muita luonnnon antimia.

Tervetuloa seuraamaan Kangaskorjaamon persoonallisia ja idearikkaita käsitöitä

Facebook

Instagram

Pinterest

Pyöräilykypärän virkatut koristeet

Sopivan pyöräilykypärän ostaminen lapselle on haastavaa. Kypärän pitäisi miellyttää käyttäjää ja käyttäjän vanhempia. Virkatuilla koristeilla saimme tuunattua pyöräilykypärän kauniiksi, persoonalliseksi ja kaikkia miellyttäväksi. Postauksen lopussa on vinkkejä, miten koristeet voi liimata pyöräilykypärään.

Lapsi itse toivoo söpöä kissankorvilla varustettua kypärää. Isä toivoo kirkkaanväristä kypärää, joka erottuu liiikenteessä. Äiti toivoo, että kypärä on mahdollisimman pitkäikäinen. Kissanpentua muistuttava kypärä saattaa tuntua ensi vuonna jo lapselliselta.

Ostimme kirkkaan keltaisen kypärän, jossa oli molemmilla sivuilla mustat aukot, ikäänkuin kypärässä olisi ammottava reikä. Virkkasin koristeet, jotka peittivät nuo mustat kohdat. Lapsi sai itse valita, mitä koristeita virkataan. Ruusu ja kissa syntyivät vapaamuotoisesti virkaten, pura ja kokeile -taktiikalla. Virkkauslankana käytin Novitan Tennesee -lankaa.

Liimasin koristeet pyöräilykypärään kuumaliimalla. Kevyesti kiskoen ne eivät ainakaan lähde irti. Aikaisemmin liimasin postilaatikon kanteen pitsiliinan Bison Universal pikaliimalla. Tästä näet kuvat, meidän postilaatikosta. Pitsiliina pysyi paikoillaan melkein kaksi vuotta, vaikka altistui sateelle ja auringolle päivittäin. Pikaliiman pitää antaa kuivua 24 tuntia, jotta se on täysin kuivaa. Nyt valitsin kuumaliiman, koska liimalla ei ole aikaa kuivia rauhassa, kun kypärää tarvitaan päivittäin.

Luulen, että kuumaliima on helposti kiskottavissa irti pyöräilykypärästä, jos tulee tarve irrottaa koristeet. Ainakin muilta pinnoilla  olen saanut rapsutettua kuumaliiman hyvin irti.

 

 Pyöräilykypärää voi koristella myös pitseillä, kuten tässä mallissa.
Lopuksi vielä muistutus. Ole tarkkana, kun tuunaat pyöräilykypärää, säilytä kypärän suojaavat rakenteet ennallaan.

Vinkkejä valmiiden tuotteiden tuunaamiseen virkatuilla yksityiskohdilla

• Postilaatikon ja katuharjan "vaatteet"
• Sormikkaiden koristeeksi virkatut perhoset

Pipo ja tuubihuivi kevääksi

Ompelin kevätpipon ja tuubihuivit Minun kultani kaunis on -kansansävelmän inspiroimana. Tämä kuuluu sarjaan #suomi100_käsityö. Kesäkuussa #suomi100_käsityön teemana ovat runot ja laulut, tulipahan jo etukäteen virittäydyttyä teemaan.

Pipoon tein kivan yksityiskohdan lisäämällä kuminauhapoimutuksen. Kuminauhapoimutuksen ansiosta pipoon ei tarvitse ommella päälaelle muotolaskosta. Pelkkä puoliympyrän muotoinen ommel riittää. Helppoa ja nopeaa!

Tuubihuivin ompelin kahdesta erivärisestä kankaasta ja saumakohtaan tein yksityiskohdan applikoiden. Kankaiden välistä kurkistaa hassu hahmo, jolla on kierot silmät. Olen ommellut samanlaisen hahmon myös miehen t-paidan hihaan yksityiskohdaksi. Tätä applikaatioideaa voisi soveltaa myös housun polveen paikaksi, sekä kaksiväriseen pipoon tai vaatteeseen yksityiskohdaksi.

Minun kultani kaunis on

1. Minun kultani kaunis on, vaikk' on kaitaluinen.
Minun kultani kaunis on, vaikk' on kaitaluinen.
Hei luulia illalla, vaikk' on kaitaluinen.
Hei luulia illalla, vaikk' on kaitaluinen.

2. Silmät sill' on siniset, vaikk on kieronlaiset.
Hei luulia illalla, vaikk' on kieronlaiset.

3. Suu on sillä supukka, vaikk' on toista syltä.
Hei luulia illalla, vaikk' on toista syltä.

4. Kun minä vien sen markkinoille, niin hevosetkin nauraa.
Hei luulia hah hah haa, hevosetkin nauraa.

Valmiin tuubihuivin ympärysmitta  on 52 cm ja korkeus 23 cm. Sama koko sopii 4- 6 vuotiaalle. Ilman silmälaseja tuubin ympärysmitta voisi olla muutaman senttimetrin pienempi, mutta silmälasien kanssa tuubin pukeminen on helpompaa, kun on tarpeeksi väljyyttä.

Tyttö pukee pipon päälle pyöräilykypärän, joten en voi ommella mitään isoa frillaruusuketta tai rusettia  pipoon. Poimutuksella sain pipoon lisää ilmettä ja pipo mahtuu hyvin pyöräilykypärän alle.

Ohjeet poimutetun pipon ompeluun 

koko 6-vuotias, päänympärys 54 cm

1. Leikkaa kankaat: pipokangas 56 cm x 24 cm ja vuorikangas 56 cm x 22 cm sis. saumanvarat.
2. Ompele kappaleet yhteen pitkältä sivulta.
3. Taita kappale kaksinkerroin oikeat puolet vastakkain, piirrä lautasen avulla päälaelle puoliympyrä, piirrä vuorikappaleeseen myös.
4. Ompele päälaki, sivusauma ja vuorin päälaki. Jätä sivusaumaan vuorin puolelle kääntöaukko.
5. Ompele kuminauha saumanvaraan, venytä kuminauhaa ommellessasi. Aloita ompelu päälaelta ja lopeta 2 cm ennen saumaa. Käytin tavallista 8 mm leveää kuminauhaa, jonka päälle ompelin siksak-ompeleen. Venytin kuminauhaa niin paljon kuin pystyin, jolloin poimutuksesta tuli hyvä.
6. Käännä pipo oikein päin kääntöaukon kautta. Lopuksi voit ommella kääntöaukon umpeen, mutta tämä ei ole pakollista.

Tässä on kuva piposta ennen kääntämistä oikein päin. Kuvassa näkyy kuminauhan ja kääntöaukon paikka.

Koska toukokuu on ollut poikkeuksellisen kylmä, niin tein vielä yhden huivin. Kokeilin ommella huiviin nirkkoreunan paksulla puuvillalangalla koristeeksi. Novita Lollipop on langan merkki. Puuvillalanka ommellaan huivin reunaan piilo-ompeleella. Joka neljäs tikki menee puuvillalangan yli, ja samalla puuvillalanka muodostaa kauniin pitsimäisen nirkkokuvion.

Epäilin puuvillalangan takertuvan kiinni esim. vetoketjuun ja lenkkien venyvän eripituisiksi. Ommel kuitenkin pitää tosi hyvin puuvillalangan paikoillaan, eikä se pääse luistamaan tikin alta, vaikka yritin kiskoa kynsillä. Tätä ommeltua nirkkoreunaa voisi käyttää myös hihansuihin tai pääntielle.

Tässä on ohjeet nirkkoreunan ompeluun piilo-ompeleella.

Vinkkaan vielä, että Kototeko -blogissa on suuri pipopostaus: millaista materiaalia kannattaa valita pipoon, miten piirrät kaavat sekä ompeluohjeet pipoon, jossa on muotolaskos päälaella.

Toivottavasti ilmat lämpenevät pian. Olisi kiva lähteä pyörälenkille ilman, että nenä jäätyy. Huomasitkos muuten tästä viimeisestä kuvasta minun kulkupelini? Tuli näköjään sekin samalla kuvaan :D

Onko stailattu kuva parempi?

Kaikki alkoi siitä, kun liityin Instagramiin tammikuun alussa. Alkuun siellä oli ihan kivaa selata erilaisia kuvia ja etsiä mielenkiintoisia tilejä seurattavaksi. Tammikuun 15. päivänä sain ensimmäisen kohtauksen. Kaikki kynnelle kykenevät latasivat sinne yhtaikaa kuvan itsestään hääpuvussaan, oli imuroivaa morsianta ja sohvalla röhnöttävää morsianta. En ole koskaan ollut laumasielu, mieluummin olen vastarannan kiiski. En oikein ymmärtänyt tällaistä joukkohurmosta pukeutua hääpukuun, ja kuvata se someen. Myöhemmin kuitenkin opin, että se oli käytä hääpukuasi -päivä.

Sitten tuli ystävänpäivä, kaikilla oli tosi romanttisia ja vaaleanpunaisia kuvia Instassa, ainakin suklaata tai palanen kakkua. Selvisin ystävänpäiväniltaan asti, sitten mulle tuli ihan pakottava tarve lisätä Instaan oma ystävänpäiväkuva. Mä kuvasin siihen alushousut ja kirjoitin ystävänpäivätervehdyksen perään.

Ystävänpäivän jälkimainingeissa kävin lukemassa Ihan oikean blogin vinkit, miten kuvata paremmin käsityöt blogiin. Pääsin kohtaan 5. Stailaus. Se tarkoitti teekupin lisäämistä käsityön viereen ja vasta sitten napataan kuva. Siirryin lukemaan suosikkiblogini uusimman postauksen, sitä mun ei olisi pitänyt tehdä, siellä oli se teekuppi ompelupöydällä. Silmäni olivat yhtä suuret kuin teevadit ihmetellessäni tätä uutta stailaushysteriaa.

Helmikuu eteni ja sitten tulivat tulppaanit. Ei ollut päivän lepoa tulppaaneista, tulppaania maljakossa, tulppaania irrallaan, tulppaania ompelutyön päällä ja tulppaania neuletyön alla. Meidän perheessä riehui oksennustauti, kun tärisevin sormin latasin someen oman pakollisen tulppaanikuvani. Siitä tuli hitti, heti kaksikymmentä tykkäystä ensimmäisellä viikolla!

Sitten olenkin elänyt sumussa, muistan vain salamavalon välähdykset ja hastagit, niitä pitää olla ainakin täysi tusina. Tämmöistä tää nyt on ollut viimeiset pari viikkoa, mää oon ommellut, stailannut, kuvannut ja ladannut someen. Musta on tullut joukkosielu, silakka parvessa. Sanokaa nyt voiko tästä parantua.

Huom. tämä teksti oli itseironiaa, toivottavasti nauroit mukana. Instagramiin liittymisen myötä olen tullut pakollakin pohtineeksi kuvien ottamisen ja jakamisen dynamiikkaa. Olen oppinut uutta kuvaamisesta ja itsestäni, sekä siitä miten suhtaudun tähän stailattuun kuvatulvaan.

Olihan minulla niitä kuviakin käsitöistäni esitellä. Ompelin pojalle kymmenet alushousut/ boxerit. Poika sai itse valita vyötärökuminauhan värin, vaihtoehdot olivat musta, harmaa tai pinkki. Kaikissa vaihtoehdoissa oli sama tähtikuvio. Nappivalinta tuli, ompelukin oli mukavampaa kun sain näin värikästä kuminauhaa käyttää. Kaava Ottobre 6/2016 Mr. Leopard.

Näillä boxereilla täydennän vielä tammikuun Suomi100 -teemakäsityötä, kansallissymbolit. Joutsenethan ne sieltä yksistä boxereista löytyvät!

Tällaisen kuvan olisin ottanut, jos en olisi pimahtanut stailauksesta.

Käyttävätköhän merenneidot pikkuhousuja? Ompelin tytölle myös alushousuja. Sekä boxerit, että pikkuhousut on ommeltu ilman vuoria. Ajattelin että ihan turhaa laittaa kaksinkertainen haarapala, kyllä se varmasti lapsella menee näinkin. Ompelin kankaat palat lomittain yhteen kolmiaskelsiksakilla.  Kaava Ottobre 6/2016 Ms. Girly. Merenneidon puvun ompelin lapselle viime syksynä.

Tällaisen kuva olisin taas ottanut, jos ei olisi tullut stailauskohtausta.

Ompelin merinovillaiset kypärälakit jääkiekkokypärän alle puettavaksi. Täydennän vielä tälläkin käsityöllä tammikuun kansallissymboli- teemaa. Se on mesikämmen, metsänkuningas, otso, marjanalle, suomen kansalliseläin.

Otimme stailatun sovituskuvankin. Pojalle sopii hyvin vielä merinovillahaalari, jonka ompelin viime talvena.

Kypärähupun kaava on Suuresta Käsityölehdestä 10/2004. Koot loppuivat 100 cm:iin, mutta lisäsin vähän leveyttä päälaelle ja takaraivolle, kun meille tarvittiin koko 128 cm.

Itselleni ompelin uudet korvaläpät, tai oikeastaan päällystin vanhat korvaläpät uudelleen. Kaavat sain purkamalla vanhan päällisen. Näistä tuli kivat ja käytännölliset. Varsinkin nyt kun joka toinen päivä on ollut pakkasta ja joka toinen päivä suojakeli, niin päähinevalinta on ollut joka kelille sopiva, kun hyllystä nappaa päähänsä korvaläpät.

Toiset korvaläpät valmistuvat hitaammin, olen huovuttanut korvaläppäkehikon ympärille villaa. Vielä saa tovin, jos toisenkin huovuttaa.

Nyt olisi kiva kuulla millaisia ajatuksia sinussa herättää kuvien stailaus? Minulla tämä taisi mennä vähän yliyrittämiseksi.

Lisäluettavaksi tarjoan alusvaatekuminauhojen vertailun. Nämä alusvaatteet olivat meillä käytössä kaksi vuotta ennen kuin ompelin seuraavan koon. Kirjoitin käyttökokemuksia sinulle sopivan kuminauhan valinnan tueksi.

Nenäliinasäilyttimet

Innostuin ompelemaan pienet taitellut säilyttimet nänäliinapaketille. Nyt Nessut pysyvät puhtaina käsilaukussa ja repussa. Jakelin näitä joulun molemmin puolin ystäville pikkuisina lahjoina. Näihin nenäliinakoteloihin sai hyvin kulutettua puuvillatilkkuja.

Sujautin mukaan myös runon pätkän:

Tämä käsilaukkuusi laita

ja sieltä esille kaiva,

aina silloin kun niistättää

tai suupieleen ruokaa jää.

Tämän nenäliinapussukan ompelu on niin helppoa, että lapsetkin osaavat. He ompelivatkin itse nenäliinakotelot kummeille, eskariopettajalle ja kerhotädille. Tuuma ja toimi -blogista otin mallia ompeluun.

Leikkasin nenäliinasäilyttimeen kaksi tilkkua, joiden koko oli 15 cm x 18 cm sis. sv.

Joulukuun aikana on tullut näperreltyä kaikenlaista pientä käsityötä. Ompelin meidän perheen pienimmälle samanlaisen tonttulakin kuin sisaruksillakin on.

Vaihdoin heijastimiin tavallisen narun tilalle kauniimmat nyörit. Laatikoihin onkin kertynyt nyörinpätkiä, näin ne pääsivät hyötykäyttöön, pois laatikosta. Nyt heijastimet roikkuvat mustassa kengännauhassa, mustassa pitsinauhassa, kullanvärisessä terenauhassa, vihreässä koristenauhassa ja hopeanvärisessä tähtinauhassa. 

 

Kestohedelmäpussit ompelin jo pari vuotta sitten, mutta ne eivät ole juurtuneet meidän päivittäiseen käyttöön. Hedelmäpussien naruissa ei ole ollut stoppareita, niin nyt korjasin asian. Käytin tavallisia nappeja stoppareina, niin ei tarvinnut erikseen lähteä kaupasta hakemaan. Valitsin riittävän pienireikäiset napit, jotta naru ei luistele itsekseen napin reiässä.

Lopuksi vielä herkutteluvinkki. Lapsuuden jouluun kuului taatelikakku, mutta aika aikaa kutakin. Tämä viikunakakku on myös herkullista ja aivan jouluisen makuista. Ohje on lainattu Pappilan elämää -blogista.

Munaton Viikunakakku

200 g viikunoita

1 dl omenamehua/ vettä

125 g margariinia

1,5 dl sokeria

1 rkl piparkakkumaustetta

1,5 tl soodaa

3,5 dl vehnäjauhoja

1,5 dl maustamatonta jogurttia

Paloittele viikunat ja keitä ne pehmeiksi mehussa. Soseuta viikunat sauvasekoittimella. Vaahdota margariini ja sokeri. Sekoita jauhoihin piparkakkumauste ja sooda. Lisää jauhoseos ja jogurtti taikinaan. Lisää lopuksi jäähtyneet viikunat taikinaan. Paista 175 asteisessa uunissa yksi tunti.

Ompeluvuosi alkaakin olla nyt lopuillaan. Laskin, että vuoden aikana on tullut ommeltua 26,55 metriä  uutta pakasta saksittua kangasta, tilkut ja kierrätyskankaiset ompelut tulevat vielä tuon summan päälle.

Ensi vuonna ajattelin ommella Suomi 100 -vuotta teeman ympäriltä. Tykkään värittää käsitöitäni pienellä jujulla ja ensi vuonna voisin käyttää piristeenä Suomeen liittyviä teemoja. Haastan myös kaikki muut käsityöintoilijat mukaan. Jäähän kuulolle, paljastan kuukausittain vaihtuvat teemat tammikuun alussa.

Joulun jälkeen minullakin oli aikaa käydä lueskelemassa käsityöblogien joulukalenteri läpi. Kylläpä tuli noista jutuista jouluinen fiilis ja monta hyvää ideaa laitoin talteen ensi vuotta varten. Linkitän tähän yhteenvedon, jonka löysin yhdestä blogista, jos sinäkin kaipaat jouluista luettavaa.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, hyvää loppuvuotta ja ompelurikasta uutta vuotta.

Päähineitä naamiaisiin

Nyt meillä on naamiaisiin valmiina upeita päähineitä. Ja kuluu se aika kotonakin paremmin, kun voi roolileikissä pukea prinssille kruunun, kukkakeijulle seppeleen tai prinsessalle hunnun.

Ajatus lähti oikeastaan siitä, että minulla oli pussillinen muovikukkia tarpeettoma. Kiskoin muovikukan keskustan irti ja ompelin napin tilalle. Samalla kiinnitin kukat pantaan, joka on tehty vihreästä resorista ja leveästä kuminauhasta.

Prinssin kruunu on ommeltu hopean värisestä trikoosta, jonka kovetin kovikehuovalla. Prinsessan kruunu on ommeltu samalla tavalla jo aikaisemmin. Suosittelen ehdottomasti tukikangasta toiseen puoleen kruunua, muuten saumanvarat paistavat ikävästi läpi. Olin vain liian laiska silittämään tukikangasta.

Prinsessalla oli jo roolileikeissä pitkä huntu, muttä ilkeä äiti varasti sen, kun etsi sopivaa pitsikangasta käsityökaappinsa oviin. Nyt tytöllä on vihdoin uusi huntu. Eipä tuo tarvinnut muuta ompelua kuin kuminauhakujan  pitsiverhon  yläreunaan.

Lisää itse tehtyjä naamiasasuja, merenneitopuku, klik.

P.s. Tervetuloa myös Kangaskorjaamon facebook-sivuille seuraamaan idearikkaita käsitöitäni. Seuraavassa blogipostauksessa on luvassa sydämenmuotoisen taskun ohje. Eikä tietenkään mennä yli siitä mistä aita on matalin, eli ei paikkataskua.

Nyppyinen palmikkopipo ja prinsessajuttuja

Millainen olisi se kaikista kaunein pipo. Olisiko siinä nyppyjä vai palmikkoja. Varmuuden varalta tein molempia. Yläkaapista nappasin kerän Novitan Rose Mohairia, jota jäi sinne vielä pussillinen odottamaan uusia projekteja. Neuloin langan kaksinkertaisena nelosen puikoilla. 

 

Neulemalli on poimittu kirjasta Kauneimmat neulemallit, Lesley Stanfield. Kirjassa on yli 300 neulemallia. Palmikot, pitsineuleet, nyppyneuleet, oikeilla ja nurjilla silmukoilla tehtävät kuviot, nämä kaikki löytyvät kirjasta. 

 

 

 

 

Seuraavalla kerralla neuloin pipon sateenkaaren värisestä mohairlangasta. Silmukoiden luomiseen opettelin uuden tekniikan, jolla pipon reunasta tuli tosi napakka. Tässä postauksessa on myös ohje tuiki tavalliseen pipon päälakikavennukseen.

 

Nimipäiväkakku, Barbiekakku

 

Tämä pipopäinen Prinsessamme vietti nimipäiviään jonkin aikaa sitten. Meillä oli lainassa kirjastosta kakkukirja, josta innostuneena kokeilimme taikoa oman prinsessakakun. Kaikki muut kakut näyttivät haastavammilta, mutta prinsessakakku vaikutti helpolta eli "piece of cake". Sähläykseksi se meidän prinsessakakku kuitenkin meni.

Leikkasin kääretorttulevystä pieneneviä ympyröitä kasattavaksi kakkukekoon. Valitsin sopivat kulhot muoteiksi. Täytin kulhot vuorotellen kakkulevyllä, kermalla ja hillolla.

 

 

Virhe nro 1: Unohdin laittaa kulhoihin kelmun, enkä saanut kakkuja ulos ehjinä.

Virhe nro 2: Olin varannut vain yhden pötkön marsipaania kaulittavaksi hameeksi, se loppui kesken.

Virhe nro 3: Jääkaappiin ei tietenkään mahtunut niin korkea kakku.

Tämä barbi oli onneksi vyötäröltä katkaistavaa mallia, joten saimme sen istutettua vähän matalampaankin kakkuun.

 

 

 

Barbien hiusten selvittäminen

 

Barbi kävi kampaajalla ennen juhlapöytään tuloa. Kuulin vinkin, että nukkien hiukset voi selvittää huuhteluaineen avulla. Siispä liotin hiuksia huuhteluaineessa, minkä jälkeen tiheäpiikkinen kampa liukui helposti hiuksissa. Huuhteluaineesta oli todella apua. Heti kun huuhteluaineen pesi pois, kampa lakkasi luistamasta. Mutta eihän sillä väliä, kun hiukset olivat jo takuttomat.

 

 

 

Sitten kun saimme lisää marsipaania kaupasta, niin teimme vielä toisen miniprinsessakakun. Sivumennen sanoen Googlen kuvahaku sanoilla "barbi täytekakku" antaa tulokseksi aivan herkullisen näköisiä luomuksia.

 

Ja vielä pari välikäsityötä

Prinsessan sisätossuihin virkkasin koristeeksi spiraalisydämen. Ompelin sydämet muutamalla pistolla käsin tossuun kiinni, nyt kelpaa sipsutella.
Spiraalisydämen virkkausohje on täältä.
Virkkaamisessa auttoi englanti-suomi -virkkaussanasto.

 

 

Uunituoreelle prinsessalle ompelin merinovillaisen lakin tammikuun pakkasille.