tiistai 26. marraskuuta 2013

Hei, me urheillaan

Ryhdistäydyin ja tein parit tylsät perushousut. Itselleni ompelin vuorilliset ulkoiluhousut, joihin olen kankaat ostanut jo 3,5 vuotta sitten. Vanhat ulkoiluhousuni olen ostanut vuonna -98, joten oli se jo aikakin tarttua toimeen.  Miehelle ompelin mustat verkkarit. Molempiin housuihin tein sivusaumaan vetoketjulliset taskut.



Kaavana käytin collegehousujen kaavaa NOVITA 3/2004 -lehdestä. Tuulihousut leikkasin vähän suuremmilla saumanvaroilla, että housujen alle saa puettua välikerroksia. Housujen vuorittaminen on helppo nakki: Vuorin lahje jätetään pari senttiä pussittamaan, niin päällikangas saa laskeutua vapaasti. Ei muita kommerverkkejä.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Linnanneito

Aikaisemmin ompelemani muumimekko on nyt sopiva. Valokuvissa huomaa hyvin, että sininen collegekangas on miehustassa eri rullalta kuin rimpsuissa. Hiharimpsut eivät ole kaikkein käytännöllisimmät, mutta ruokailun ajaksi rimpsut voi tunkea hihan sisälle, niin ketsupit eivät sotkeudu hihoihin.


tiistai 19. marraskuuta 2013

Omenapuumekko

Viimeiset palat Metsäisestä joustofroteesta kuluivat liivimekkoon, koko 104 cm. Mekossa on pituutta reilusti, joten toivon käyttöikää tälle vaatteella ainakin pari vuotta.

Liivimekon rintaan kohdistin puun ja virkkasin helmilangasta puuhun omenat. Olen tehnyt jo kaksi liivimekkoa omenoilla, mutta nyt vihdoinkin oma tyttöni sai omenapuumekon.

Kangas ei millään riittänyt täyteen pituuteen, joten tein valenapitusolkaimet. Eli nappi on vain koristeena ja olkain on tikattu kiinni etukappaleeseen.

Ompelin jäljelle jääneitä tilkkuja yhteen suuremmiksi palasiksi, niin sain tehtyä vielä neljä kestovaippaa. Nämä ovat vaippahyllyn piristys.

Nyt on sisaruksilla samisteluasut : )

Metsä-joustofroteeta tuli alunperin ostettua kaksi metriä ja siitä on valmistunut:
potkuhousut http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/11/potkarit-triplana-harmia-tuplana.html
puolipotkuhousut http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/01/hyvaa-yota.html
kaksi liivimekko ja housut -settiä http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/01/liivimekko-ja-housut.html

tiistai 12. marraskuuta 2013

Farkkupotkarit

Tein äskettäin itselleni joustofarkkuja ja muutama hyvä idea jäi takataskuun. Niinpä ompelin vauvalle farkkupotkuhousuja fiinillä takataskulla. Kankaana on joustocollege.

Farkkupotkareiden sivusauma on tikattu kaksoisneulalla tikkauslangalla. Takataskut eivät ole oikeita, vaan ne on kirjottu helmilangalla. Helmilanka laitetaan ompelukoneeseen alalangaksi. Tämä on suosikki kirjontatekniikkani. Valmista tulee nopeasti ja lopputulos vastaa suunnitelmaa.
Mustat potkarit valkoisella tikkauksella
Ruskeat potkarit oransilla tikkauksella
Kirjoittelen lyhyen ohjeen, miten ommellaan helmilanka alalankana:
1. Aluksi puolataan helmilankaa puolaan.


2. Puolakotelon ruuvia löysytetään, että paksu helmilanka luistaa paremmin. Minun puolakotelossani hyvä määrä oli ruuvata puoli kierrosta. Langan luistavuuden voi testata roikottamalla puolakoteloa langan varassa ja hyppyyttämällä lankaa, niin kuin jojoa. Jos hypyttämällä saa puolakotelon tipahtamaan vähän alaspäin, niin langankireys on sopiva. Tämä ohje pätee myös ihan tavalliselle ompelulangalle.

Jos ompelukoneessa on vaakapuola, eikä erillistä puolakoteloa ollenkaan, niin saattaa olla että kirjontaommel helmilangalla onnistuu aivan ilman erikoissäätöjä. Uudemmilla Husqvarnoilla olen ainakin onnistunut saamaan hyvää jälkeä. Vaakapuolalla varustetuissa ompelukoneissa joutuu ruuvailemaan pois koko puolakotelon, mutta kyllä niissäkin saa alalangan kireyttä tarpeen vaatiessa säädettyä.

3. Sitten jäljennetään kuvio kankaan nurjalle puolelle ja ommellaan viivaa pitkin. Ompeleeksi voi valita suoran tai siksakin. Ylälangaksi kannattaa laittaa helmilangan kanssa saman värinen ompelulanka. Kankaaan nurjalle puolelle kiinnitin tukikankaan kirjonnan ajaksi. Avoin applikaatiopaininjalka helpottaa viivan seuraamista. 

4. Lopuksi muistetaan kiristää alalangan kireys takaisin alkuperäiseksi.

Näiden housuompelujen jälkeen olemme omavaraisia, eli kaupan housuihin ei vauvaa tarvitse pukea. Katsotaan sitten tilannetta uudelleen, kun saavutamme seuraavaan vaatekoon.

Täältä löytyy lisää helmilangalla ommeltuja kuvioita:
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2015/09/paikoillenne-valmiit-hep.html
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2015/02/delfiineja-ystavanpaivaksi.html
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2014/06/rallihousut-ja-muita-virityksia.html
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2015/06/koristeompeleita-suoralla-ja-siksakilla.html

lauantai 9. marraskuuta 2013

Arvonta suoritettu

...ja onnettaren suosikki oli Anu. Onneksi olkoon. Anu kommentoi, että "korjaamista tai vaihtoa kaipaa mun suosikkitalvitakin vetoketju ja reikä löytyi tänään tyttären sukkahousujen pyllysaumasta... "

Täällä Kangaskorjaamolla asiat tuppaavat joskus venymään, mutta nyt yritän olla reipas. Lupaan Anulle, että postitan karkkipapereista ommellun pussukan heti, kun hän on korjannut takkinsa vetoketjun ja sukkahousujen reiän. Reilu sopimus? No vitsailu sikseen, pussukka tulee sitten kun se on valmis. Otahan yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä : )



tiistai 5. marraskuuta 2013

Potkarit triplana, harmia tuplana

Tein kolmet potkuhousut sarjatyönä. Tässä kuvakollaasia, millaista se on kun homma vastustaa niin maan perusteellisesti.

Jos napinläven tekee takakappaleen puolelle, niin olkaimen pää jää törröttämään hienosti. Ei näin. Etukappaleen olkaimeen siis tehdään napinläpi!

Eikä nuo olkaimien resorireunat nyt muutenkaan niin tarkasti osuneet kohdalleen, onneksi kyseessä on nurjapuoli.

 Tuonne nilkan kohdalle meinaa jäädä aina reikä.


Tässä on piilokuva; etsi henkseleiden jatkokohta. Jokaikiseen potkuhousun olkaimeen tein jatkopalan. Oliko minulla alunperinkin lyhyt kaava vai ehtikö vauva kasvaa pari senttiä näitä ommellessa. Minulla on jotain perintöneppareita, joita kokeilin käyttää pois. Niitä todellakin tuli käytettyä noin parikymmentä, että sain vastinkappaleet osumaan ja nepparin pysymään kiinni. (Mutta tuohon resorikanttaukseen, joka kiertää olkaimen, olen tyytyväinen.)

Raitojen kohdistuksen otin varman päälle ja nuppineulasin kappaleet yhteen jokaisen raidan kohdalta, ompelin ensin ompelukoneella ja sitten ilman nuppineuloja saumurilla. Ja tadaa, raidat ovat puoli senttiä huti! Ylemmästä kuvasta näkyy myös "taitava raitojen kohdistus".

Tässä on hyvä kuvion kohdistus. Vauvalla on nyt puu ahterissa ;)

Valmis trio. Lopuksi vielä saumuri piti viedä huoltoon, se alkoi hyytyä paksujen joustofroteiden ompelussa. Ei muuta kuin uudella innolla eteenpäin ja seuraavaa vaatetta työn alle, kyllä se siitä.

 Vielä on perjantaihin asti aikaa käydä osallistumassa arvontaan täällä blogissa.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Myöhästyneet onnittelut

Oho, menipäs se vuosi äkkiä. Kuvittelin aloittaneeni bloginpidon vasta marraskuusssa, mutta vuosi tuli täyteen jo lokakuun 12. päivä. Yksivuotissynttäreiden kunniaksi pidän arvonnan.

Voittajalle on tarjolla karkkipapereista ommeltu pussukka. Karkkipaperien merkin saa voittaja itse valita, kunhan niitä vain kohtuudella on saatavilla. Pussukan kokoonkin voittaja saa vaikuttaa, sellainen keskikokoinen toilettilaukku voisi olla maksimikoko.

Arvontaan osallistut kommentoimalla tätä tekstiä. Koska olemme nyt Kangaskorjaamolla, niin kerro viestissäsi mikä teillä kaipaa korjausta. Muista kirjoittaa perään tunnistettava nimimerkki. Arvontaan voi osallistua 8.11.2013 klo 23:00 saakka. Arvonnan voittajalla on viikko aikaa ilmoittautua, muuten palkinto arvotaan seuraavalle. Otan yhteyttä myös voittajaan, jos kommentista pääsen sähköpostiosoitteen jäljille tai muuten tunnistan.

Blogin pitämistä aion jatkaa seuraavankin vuoden, jos vain kuvattavaa ja kirjoitettavaa riittää. Nyt kun on alkuun päässyt, niin kirjoittaminenkin sujuu nopeammin. Aluksi jännitti kovasti, että mitä tänne uskaltaa kirjoittaa.

Muiden blogien seuraaminen on myös jännittävää. Sitä ei koskaan tiedä, mistä seuraavaksi saa valtavan hyvän inspiraation, jota on pakko kokeilla, kuten nämä suikalelegginsit.

p.s. Meillä korjausta kaipaa keittiöjakkara, sen jalasta on irtoamaisillaan yksi sellainen musta kuminen tulppa. Se on haljennut, eikä enää pysy teipillä kiinni.