tiistai 17. syyskuuta 2013

Syksyn tullen sieniä kasvaa...

Tilasin varta vasten tytön tunikaan sieni-joustofroteeta. Kangasta riitti myös veljen potkuhousuihin ja lakkiin ja vielä jäi 30 cm leveä palanen ylikin. Olipa riittoisa kangas, sen leveys taisi olla jopa 210 cm.
 

Tytön tunika on muokattu Autumn Bouquet -kaavasta Ottobre 4/2012, koko 98 cm.

Pojan potkuhousut on tehty puolipotkuhousujen kaavalla, joka löytyi Suuresta Käsityölehdestä 4/2006, koot 44-68 cm. Suurensin kaavan kokoon 74 cm.


Sisustaminen ei kuulu harrastuksiini, joten meillä on tosiaan liukumäki olohuoneessa. Pari ensimmäistä päivää siinä on lasketeltu niin, että peppuun jo sattuu.

Tämä on ensimmäinen vaate, jonka ompelin tytölle ompelemisen ilosta, enkä tarpeeseen. Vaatekaapissa on niin paljon vaatetta, että puettaisin kolme prinsessaa. Olen miettinyt viime päivinä paljon tätä yhtälöä, toisaalta olisi mukava ommella lapsilleni, mutta kaapissa on paljon vaatetta, jotka käyvät kerran päällä ja menevät sitten pienten laatikkoon. Muistelen mummini minulle ompelemia vaatteita, ne ovat olleet minulle mieluisia. Oma tyttöni käyttää niitä nyt vuorostaan. Nämä retrovaatteet ovat olleet kestäviä ja persoonallisia. Kaupan valmisvaatteiden saumoja pitää olla vahvistamassa tuon tuostakin tai ainakin vetoketjuja vaihtamassa. Tällä viikolla pesin ensimmäisen kerran yhden Halpa-Hallin t-paidan, saumat kiersivät pesussa niin, että sen vaatteen käyttöikä tuli täyteen. 

Omaa silmääni miellyttäisivät valtamuodista ( = vaaleanpunaisesta ja Hello Kittystä) poikkeavat vaatteet. Verkkokangaskaupat houkuttavat toinen toistaan erikoisemmilla kuoseillaan. Niistä tehdyistä vaatteista tulisi taatusti omannäköisiä. Voisipa sitten aina välillä ommella itselle ja tytölle samasta kankaasta vaateparin. Toisaalta kirppisvaatteet ja aletangot tarjoavat edullisia vaatteita, että kannattaako aikaa tuhlata lastenvaatteiden ompeluun. Lapset vieläpä kasvavat niin nopeasti, että uutta vaatetta saisi surruutella vähän väliä. Jotakin sitä mielellään harrastaisi, jos en ompelisi, niin sitten kai leipoisin. Ihan yhtä hyvin pullaa ja leipää saisi kaupasta. Urheilemaanko tässä pitäisi ruveta. Jos laitan ompelukoneen kaasupolkimen polvien väliin kun ompelen, niin siinähän tulisi reisille jumppaa samalla. Ja neulatyynyn laittaisin lattialle saksien viereen, niin tulisi kyykättyä aina kun tarvitsisi ompelutarvikkeita.

Puoli metriä kangasta näihin vaatteisiin tuli maksamaan 8,5 euroa ja postikulut päälle. Oliko se lysti nyt sittenkään niin kallista. Jäljelle jääneestä palasta saisi vielä paitaan etukappaleen tai äidin omaan paitaan voisi tehdä valtavan suuren kärpässsieniapplikaation.

3 kommenttia:

  1. Olet taas tehnyt kivoja asusteita. On vauhtia tytöllä liukumäessä. Miksipä viedä mäkeä ulos kun syyssateetkin varmaan tulossa. Terv neulekerholainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi. Meillä oli nuha-kuume juuri silloin kun saimme liukumäen. Ulos ei voinut mennä, joten kokosimme liukumäen sisälle :)

      Poista

Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa takuuvarmasti.