Ensimmäinen #suomi100_käsityö on valmis. Virkkasin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Kinder-yllätysmunista marakassit, joissa komeilevat Suomen kansallissymbolit: karhu, kielo ja laulujoutsen.
Marakassit muovimunista
Täytin marakassit riisillä, makaronilla ja herneillä, niistä lähtee kaikista vähän erilainen ääni. Liimasin munankuoret kiinni pikaliimalla, etteivät vahingossa aukea. Virkkasin hahmot marakassin kylkeen ilman ohjetta kokeilemalla ja purkamalla. Lapsille nämä olivat oikein mieluisia ja lähtivät heti leikkeihin mukaan.
Inspiraation marakasseihin sain Oranssia blogista. Jos sinä inspiroiduit tästä, niin lähde mukaan Suomi100-teemakäsitöihin, lisää käsitöihisi jokin yksityiskohta, joka muistuttaa Suomesta. Tarkemmat teemat ja ohjeet ovat tässä tammikuun ensimmäisessä postauksessa.
Näitä marakasseja virkatessa tuli mieleeni, että käsityön opetus peruskoulussa on varmaan muuttunut tekniikkalähtöisestä oppimisesta ilmiöpohjaisen oppimisen suuntaan. Tässä tapaukssessa tutustuttaisiin ensin Suomen kansallissymboleihin ja sitten mietittäisiin miten niitä voisi ilmentää virkkauksen keinoin. Tietenkin tämä projekti yhdistettäisiin musiikin opetukseen ja opeteltaisiin vanhoja suomalaisia kansanlauluja. Tälläistä luulen sen käsityönopetuksen olevan nykyään, mutta varmasti en tiedä.
Purkulangasta lapaset kurahanskojen alle
En ole virkannut mitään pitkään aikaan, enkä kyllä neulonutkaan. Yllätyin itsekin, kun sain samalla kertaa valmiiksi yhden ikuisuusprojektin eli lasten lapaset. Nämä lapaset puetaan kevään koittaessa kurahanskojen alle. Raidoitin lapaset siinä pelossa, että muuten purkulanka loppuisi kesken. Raitojen avulla lapset tunnistavatkin omat lapasensa helpommin.
Purin vanhat vauvan villahousut ja käytin langan uudestaan lapasiin. Villahousujen koko oli 50/56 cm, niin vauva ei ehtinyt niitä kovinkaan montaa kertaa käyttää. Lanka oli ylellistä, merinovillaa, silkkiä ja kashmiria, joten halusin kierrättää langan. (Sublime: Baby cashmere merino silk) Purkamisen jälkeen lanka oli aivan liian käkkärällä neulottavaksi. Jouduin purkamaan jo kertaalleen aloitetun lapasen. Vyyhtesin langan tuolin jalkojen ympärille, kastelin sen ja kuivatin tasona, ettei langan kimmoisus katoaisi. Lanka ei vieläkään suoristunut kokonaan, mutta nyt sitä pystyi jo neuloa.
Yllätysmunien muovikoteloita voi käyttää monella tavalla peleihin ja leikkeihin. Katso tästä yhdeksän kierrätysideaa muovimunille.
P.s. Kurkkaa myös Lelut -tunnistetta, niin näet muita lapsille tehtyjä käsityöjuttuja.
Ihanat! Nyt vasta ehdin ja muistin kommentoida. Mutta tulipas kyllä hienot marakassit!! :) mä en ole vielä ehtinyt miettiä Suomi 100 -käsitöitä enempää, mutta kovasti aion jossain vaiheessa osallistua! :)
VastaaPoistaKiitos Veera. Nämä lähtivät heti lankojen päättelyn jälkeen lasten laululeikkeihin ja melkein joka päivä ovat helisseet.
Poista