Maaliskuun Suomi100-teemakäsityö: Pelle Hermannin housut

Ajattelin kerrankin ommella ajoissa lapselle asun vappunaamiaisiin. Maaliskuun käsityöteema (mahtimiehet ja -naiset) tarjosi ompeluun sopivat puitteetkin. Pelle Hermanni on meidän perheen mahtimies. Hän on naurattanut meitä aikuisia, silloin kun olimme lapsia. Nyt saamme me aikuiset ja lapset nauraa yhdessä Pelle Hermannin kanssa.

Hassuttelua ja temppuilua varten ajattelin ommella pellehousuihin mahdottoman monta taskua: niin isoja, että niihin sopisi plättyjä ja mansikkahilloa. Niin hassuja taskuja, että käkättävällä kepakollakin riittäisi nauramista. Niin salaisia taskuja, että niitä ei löytäisi itse taikuri Maxkaan. Eli luvassa on hauskoja ja erilaisia taskuideoita.

Pelle Hermannin hätäaputoimisto halojata halloo...

...kiitos ja kumarrus

Löysin ullakolta tarkoitukseen sopivan punaisen liivihameen, josta leikkasin pellehousut. Liivihameessa oli henkselitkin valmiina. Taskujen ompelussa hyödynsin tilkkuja. Joihinkin taskuihin idea syntyi tilkun muodosta tai väristä.

Pellen asuun kuuluu iso rusetti kaulaan ja pieni hattu päälaelle. Askartelimme hatun kankaalla päällystetystä muoviympyrästä ja maitopurkin korkista (ohje). Henkselit eivät olleetkaan liivihameessa tarpeeksi pitkät, joten ompelin niihin jatkopalat. Toinen jatkopala on siksakin muotoinen ja toinen muuten vaan mutkikas.

Montako taskua mahtuu yksiin housuihin. Lasketaanpa...

Aloitin sateenkaaritaskun ompelulla. Voihan änkeröinen, enhän minä muistanut sateenkaaren raitojen oikeaa järjestystä. Taskun reuna on toteutettu ompelemalla siksakilla puuvillalankojen päältä.

Sateenkaaritasku sai parikseen aurinkotaskun. Keltainen kangas oli aivan auringon värinen. Taskupussi on kokonaan keltaista kangasta. Auringon säteet syntyivät applikoiden.

Housujen lahkeeseen ompelin kuumailmapallon muotoisen taskun, siinä onkin samassa kaksi taskua. Ilmapallossa oleva tasku avautuu vetoketjulla.

Toiseen lahkeeseen ompelin taikurin hatun muotoisen taskun. Applikoin pupun kurkistamaan taskusta. Pupun korvat heiluvat irtonaisina.

Takataskussa on pitkähäntäinen kissa. Kissa on tehty pienen pienistä ruskeasävyisistä tilkuista ja sitten applikoitu paikoilleen.

Toinen takatasku on kuin Marianne-karkki.

Molemmissa sivusaumoissa on taskut, jotka voi sulkea napilla.

Sivusaumassa olevien taskujen sisällä on salainen tasku, jonne voi kätkeä pienen esineen taikatempussa. Vaikka sen sormuksen, jolla aikoo kosaista Sylviaa.

Kaupan päälle housujen etutaskuissa on salakäytävät. Taikasauva osoittaa kuvassa halkion paikkaa.

Housujen lahkeessa nurjalla puolella on vielä yksi tasku piilossa. Sinne voi keriä huiveista solmitun narun. Huivinarun voi vetää esiin etutaskusta, jonne on ommeltu halkio. Tadaa!

Tässä ovat vielä kaikki taskut samassa kuvassa. Mikä on sinun suosikkisi?

Pysyitkö laskuissa mukana, montako taskua oli?

Ps. Tämä rusettitasku ei mahtunutkaan mukaan. Laitetaan tämä taskuohje muistiin, jos sitä joskus tarvitaan. Jos linkki ei näy niin tässä on toinen samanlainen rusettitasku.

Aloitin pellehousujen ompelun tosiaan jo hyvissä ajoin maaliskuussa. Olisin varmasti valmis vappunaamiaisiin. Mutta sitten tytär tulikin kotiin eskarista ja kertoi, että hän tarvitsee naamiaisasun jo seuraavalle viikolle ystävänpäiväksi. Siinä sitä oltiin ja ommeltiin kiireellä yötä myöten taskuja.

 

 

Kangaskorjaamon muita naamiasasuja:

Perhosen ja mehiläisen siivet
Ankkapuku, jossa on nokka ja räpylät
Merenneidonpuku
Palomiehen housut ja happisäiliöt