Huoltotauko

Kangaskorjaamolla on pidetty lakisääteinen ompelukoneen ja saumurin huoltotauko joululoman aikana. Yritän huoltaa ompelukoneen ja saumurin säännöllisesti, näin koneiden arvo säilyy paremmin ja tietenkin ne toimivat hyvin.

Näin sujuu ompelukoneen huolto:

- Irrotan sukkulapesän ja pistolevyn.

- Sudin irtopölyn pois.

- Laitan ompelukoneöljyä tilkkuun ja pyyhin sukkulapesän ja muut osaset öljytyllä tilkulla, en laita öljytippoja. 

Näin sujuu saumurin huolto:

- Teippaan saumurin langat pistolevyn ja ensimmäisen langanohjaimen kohdalta. Näin langat eivät karkaa ja saan rauhassa sutia ja jopa tarvittaessa imuroida.

- Tippa öljyä ohjekirjan neuvomiin kohtiin = liikkuviin osiin.

- Ompelen tyhjää, että öljy leviää ja pyyhin ylimääräiset öljyt pois.

- Tarvittaessa voi langankiristimien välistä hangata pölyä pois paksulla trikoosuikaleella tai öljytyllä villalangalla.

Toimenpide toistetaan kuukauden-parin välein ompelutahdista riippuen:)

Kakkuvuoka kynttilänjalkana ja jouluristikon ratkaisu

Hyvän joulun toivotus kaikille lukijoilleni.

Kakkuvuoat ovat muuttuneet kynttilänalusiksi. Kruunukynttilän tökkäsin ensin tavalliseen kynttilänjalkaan ja peitin kynttilänjalan kakkuvuoalla. Pöytäkynttilän ja kakkuvuoan väliin leikkasin foliosta mansetin suojaamaan vuokaa talin valumiselta.

Tapana on ollut muistaa ystäviämme ja sukulaisiamme itse tehdyllä joulukortilla. Tänä vuonna lähetimme itse laaditun jouluristikon. Ristikon ratkaisu on vieressä. Avainsanaksi muodostui MANTELI. Arvoimme kaikkien oikein vastanneiden kesken yllätyspalkinnon. Onnetar poimi yllätyksen saajiksi Sadun ja Jannen perheen. Postia on tulossa teille tammikuun aikana.

Korttitalo

Nämä korttitalot eivät sorru. Tarkoitus olisi säilyttää korttitaloissa postikortit.

 

Näin etenin:

1. Vahvistin kortit liimalla kaksi yhteen. Kartonkia voi myös käyttää taustaksi. Ei pakollinen työvaihe.

2. Leikkasin kaksi korttia talon päädyiksi.

3. Ompelin ompelukoneella kortit ympäri, neulan nro 110 ja piston pituus 5 mm.

4. Virkkasin kiinteitä silmukoita kortin ympäri, koukku nro 1,00.

5. Ompelin kortit taloksi.

 

Jos oikein näppäräksi tuntee olonsa, niin sitähän voisi askarella korttitaloonsa ikkunat ja savupiipunkin. Samalla periaatteella voisi näperrellä vaikka kuusenkoristeita, kulhoja, nukkekodin kalusteita...

Täältä löytyy vaikka mitä korttitaideteoksia inspiraation lähteeksi.

http://leiviska.net/aiheet/askartelut/korttiteokset/

Aivan yhtä hyvin voisi kortit ommella pykäpistoin ympäri, niin kuin tässä on tehty.

http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/omat-kasityot/korttitalo

Tuunattua

Äidiltä tyttärelle

Tämä oli alkutilanne

Tuunattavana kaksi t-paitaa, löysät housut ja paitapusero.

Lopputulos:
Prinsessa Armada -tunika. Poimuttaminen ei ole yhtään kivaa, mutta lopputulos on palkitseva.

Ariel merenneito -haaremihousut.

Pöllö istu puussa-tunika. Näinkin sen voi tehdä, niin ei tarvitse poimuttaa.

Kulissien takana tapahtunutta: tämä prinsessaröyhelö meni roskiin. Kokosin sen liian monesta palasta eli siihen tuli aivan liian monta saumaa, niin röyhelö ei laskeutunut kauniisti.

 

Kun kerran vauhtiin pääsin niin pidensin yhdet housunlahkeet, näin...

Ja paikkasin toisen housunlahkeen näin....

I-ha-haa

...keppihepo hirnahtaa. Kierrätysmateriaalista ommellen saa edullisesti monta keppihevosta. Ruskeat keppihepat Kinuskipilvi ja Suklaasade syntyivät vanhasta ulsterista, joka löytyi kierrätyskeskuksesta yhdellä eurolla. Sinisävyinen runoratsu Keskipäivän Sinitaivas syntyi tilkkulaatikon jämistä. Pesin ulsterin 60 asteessa valkopesuohjelmalla ja kuivasin ulkona. Ainakin tuli todistettua kankaan kestävyys, kerran se kesti hyvänä tuon käsittelyn. Ulsterista saa vielä materiaalia moneen muuhunkin, esimerkiksi villavatiinia patalappujen täytteeksi, reunakantit keppiheppojen riimuiksi tai mihin nyt sitten seuraavaksi tarvitsee nauhaa. Kuva ulsterista löytyy aikaisemmasta blogitekstistä.

 

Tämä postaus on päivitetty selkeämmäksi, löydät uuden tekstin täältä.

Keskipäivän Sinitaivas kantaa iloisena koristeitaan: pitsejä, koristenauhoja, applikaatioita, koristeompeleita ja kirjottua perhosta turvan päällä.

Keskipäivän Sinitaivaan turpaan tein perhosen vapaalla konekirjonnalla. Tämä oli ensimmäinen työ, jossa pääsin testaamaan uutta BSR-tikkausjalkaa. Hyvää jälkeä tuli ja nopeasti. Kaikki riimut voi riisua ja pukea pujottamalla. Kuolaimissa ja ohjaksissa on jousilukko, joten ne saa irroitettua riimuista. Heppojen päät on kiinnitetty kaulasta harjanvarteen liimaamalla, ettei pää pyörisi ympäri. Liimaus on vahvistettu pyörittämällä narua kaulan ympäri. Lopuksi liitoskohta on viimeistelty pyörittämällä kankaasta ommeltu nauha narujen peitoksi.

 

 

Suklaasade sai mustat nahkaiset ohjakset käsilaukusta, jonka olen saanut rippilahjaksi.

Keppihepoilla on erityispitkät puukaviot = puuvarret, ne on suunniteltu tandem-ratsastukseen sopiviksi. Varren päässä on pehmuste. Muistaakseni niksipirkassa neuvottiin liimaamaan keppihepan kepin päähän tennispallo, johon on tehty reikä, näin keppi ei kolhi lattioita tai seiniä. Minä säästin virkkaamalla omat tennispallot jämälangoista ja liimasin ne keppien päähän. Liimaminen onnistui, kun virkkasin pallon suuhun pienen putken, jonka sisään keppi pujotetaan. 

 

 

Runoratsu Keskipäivän Sinitaivas on saanut varren värityksen ylijääneestä talomaalin testipurkista.

 

En jaksanut alkaa ommella jokaiselle hepalle harjaa käsin, vaan kehitin pikatekniikan harjasten ompeluun.

1. Leikataan sopivan kokoinen pahvi ja siihen keskelle tehdään kapea suorakaiteen muotoinen reikä.

2. Kieputetaan lankaa pahvin ympäri.

3. Asetaan suorakaiteen muotoisen reiän keskelle nauha ja kiinnitetään se kolmiaskelsiksakilla lankoihin. Ompelin 3 kertaa päästä päähän, että varmasti kaikki harjakset kiinnittyivät.

4. Leikataan pahvin sivusta harjakset auki.

5. Valmis harja ommellaan kankaaseen kiinni.

 

 

Harjan valmistuksen vaiheet.

Muuta pientä, jota ostin heppiheppojen ompelua varten:

rautakaupasta harjanvarret 3 kpl yhteensä 7,50 €

vanut täytteeksi 11,70 €

riimujen soljet ja renkaat 11,60 €

lankakerä harjaan 4,40 €

Yhteensä siis 35,20 €

Näin edullisesti siis valmistuivat keppihepat kierrätysmateriaalista. Tällä samalla summalla olisi Halpa-Hallista ostanut 7 keppihevosta valmiina. Näin Halpa-Hallin mainoksessa viiden euron heppoja, mutta niillä ei kyllä ollut suuta eikä irrotettavia riimuja. Todettakoon, että ompelukokemusta ei voi mitata rahassa.

Jos joku haluaa kokea tämän saman ompelukokemuksen, niin keppiheppojen kaava löytyy Suuresta Käsityölehdestä 5/2008. Tällä kaavalla tulee melko suuria hevosia ja raskaita pienelle lapselle käsitellä.
Kaavan voi myös tulostaa täältä.

Valaisin isoäidinneliöistä

Kangaskorjaamolla on uusi valaisin! Syksyn suuri virkkaustyö valmistui: 12 isöäidinneliötä ja samalla tyylillä yksi pyöreähkö liina. Virkkailin kaikki valmiit palaset toisiinsa. Sitten ompelin käsin virkkuutyön rautakehikkoon. Kehikon kiinnitin valaisimen johtoon hunapurkin kannen, rautalangan, teipin ja nippusiteeen avulla. Kyllä MacGyverkin olisi kateellinen.

Tästä kaikki alkoi:

Vanha varjostin 1970-luvulta

Kankaan alta paljastui rautakehikko

Löytyisikö kaapista valmis pitsiliina lampunvarjostimeen?

Lisää valaisimia: Tälläinen valaisin meillä on keittiössä, siihen sopisi niin hyvin tämä kallis design energiansäästölamppu.

http://www.finnishdesignshop.fi/valaisimet-valaisimien-lisaosat-baby-energiansaastolamppu-p-6269.html

Oikeasti haluaisin keittiöön tällaisen valaisimen, mutta tätä en osaa itse tehdä.

http://www.talokoti.fi/Tee-itse/Askartele/Vuoasta-varjostimeksi/

Pinterestiin olen kerännyt lisää kierrätysvalaisinideoita mm. kattokruunu palkintolusikoista. Lusikoita olisi jo valmiina jemmattuna, mutta taitoa työstää niitä eteenpäin ei ole :(

Myyrän raketti

Minä olen ihastunut pieneen pyöreähköön kaveriin eli Myyrään. Niinpä väsäsin Myyrä-paidan tai itseasiassa tein kaksi kerralla. Tytöntylleröllä paitoja on jo tarpeeksi, joten valikoin sopivan paidan kaapista (tuo raidallinen), leikkasin sivusaumat auki, applikoin kuvan ja saumuroin saumat uudelleen yhteen. Turkoosi paita menee lahjaksi. Myyrän raketteineen kopioin satukirjan kannesta.

Kun olin kiinnittänyt osaset liimaharsolla paikoilleen ja kaikki oli valmista applikoitavaksi, säikähdin että eihän näin pieniä mutkia pysty ommella ollenkaan. Päätin kuitenkin yrittää, eikä se ollutkaan vaikeaa, kunhan vain säätää siksakin tarpeeksi kapeaksi. Muutenkin uusi ompelukoneeni tuntuu soveltuvan hyvin applikointiin. Tikin pituuden ja leveyden voi säätää sopivaksi millimetrin kymmenesosan tarkkuudella! Ompelukoneeni työvalo on myös tehokkaan loistava!

Näin minä onnistun applikaatiossa:

- Kiinnitän kankaat kaksipuoleisella liimaharsolla.

- Kankaan nurjalle laitan poisrevittävän tukikankaan.

- Käytän edestä avointa applikointipaininjalkaa -> helppo seurata kankaan kaarevia reunoja.

- Käytän kirjontalankaa -> siinä on kierrettä vähemmän, joten se avautuu ja peittää paremmin.

- Säädän piston leveyden yksityiskohdan mukaan, mitä pienempi kuvio, sitä kapeampi siksak.

- Mietin ompelujärjestyksen siten, että mahdollisimman moni ompeleen aloitus- ja lopetuskohta jää seuraavan ompeleen alle piiloon, ei tarvitse päätellä ompeleita.

-  Jos kuitenkin tarvitsee päätellä ompeleita, niin elektoronisessa ompelukoneessa voi säätää koneen muistiin suoran ompeleen piston pituudeksi 0,1 ja vaihtaa yhdellä napinpainalluksella siksakilta suoralle ja ommella muutaman piston verran paikoillaan.

- Alalankaa en katkaise ollenkaan, vasta lopuksi leikkelen nurjalta lankajuoksut pois.

- Säädän paininjalan puristusta pienemmälle, kangas kulkee paremmin, ja osan loivista käännöksistä voi tehdä vain kangasta kääntämällä, ei tarvitse nostaa paininjalkaa.

Raitapaidasta ratkoin logon pois kirjonnan edestä. Purkukohta jäi ikävästi näkyviin, joten applikoin pilven päälle. Eli applikoinnilla voisi kätevästi peittää vaatteen tahroja tai reikiäkin. En ole tullut hankkineeksi kirjontalankoja kaikissa sateenkaaren väreissä, joten välillä on käytettävä tavallisia ompelulankoja. Tavallisista ompelulangoista puuttuu kaunis kiilto ja se vähän latistaa lopputulosta.