torstai 8. huhtikuuta 2021

Saippuainnostus - voiko lipeää käyttää saippuan valmistuksessa turvallisesti

Itse tehdyn saippuan hellävaraisuus, kosteuttavuus ja kemikaalikuorman vähäisyys olivat tärkeimmät johtotähdet, miksi halusin tehdä saippuaa itse. Saippuan valmistuksessa käytettävä lipeä kuitenkin jännitti. Kirjoittelen tähän asioita, joilla minun lipeäkammoni hellitti ja uskalsin ryhtyä saippuamasssan sekoittamiseen alusta asti itse. Jos sinäkin olet haaveillut kotitekoisen saippuan valmistuksesta, niin tässäpä erilaisia vinkkejä ja ohjeita turvalliseen työskentelyyn.

Saippuan valmistus

Opettelen mielelläni uusia asioita. Kun törmäsin Instagramissa itse tehtyyn saippuaan, niin kiinnostuin ihan täysillä. Ensimmäinen ajatukseni oli, entäs jos saippua ei kuivattaisi käsiä. Onko mahdollista päästä eroon käsien pesu ja rasvaus kierteestä? Voisiko itse tehty saippua olla hellävarainen ja kosteuttava? Toinen ajatukseni oli, lipeää saippuaan, sehän on ihan myrkkyä! Mitä enemmän luin lipeästä, niin sitä pelottavammalta se kuulosti.

Kotitekoinen saippua


Saippuan tekoon tarvitaan kuitenkin lipeää ja se kuulostaa jo nimenä vaaralliselta. Jokainen tuntuu tietävän ainakin yhden isovanhemman, jolle on käynyt lipeän kanssa jonkinlainen vahinko aikana jolloin pyykit keitettiin padassa. Ilman lipeää ei voi kuitenkaan valmistaa saippuaa, lipeää on käytetty myös jokaisessa tehdasvalmisteisessa saippuassa. Tehdasvalmisteisessa saippuassa lipeän läsnäolon tunnistaa sanasta sodium. Esimerkiksi sodium olivate on saippuoitunut oliiviöljy.

Pikkuhiljaa kerääntynyt tietotaito kuitenkin lievitti pelkoani ja tilalle astui innostus. Opiskelin saippuan valmistusta niin kauan, että uskoin hallitsevani syövyttävän aineen käsittelyn. Nyt kirjoittelen mitä opin matkan varrella ja miten lopulta uskalsin tehdä itse ensimmäisen saippuani.

Resepti perunoiden keitinvedestä tehtyyn silkkiseen suolasaippuaan löytyy täältä

 

Saippuan valmistustarvikkeita: tavallisia öljyjä ja rasvoja ruokakaupasta, viemärirae eli lipeä, keittiövaaka, kauhoja, taikinalasta, kumihanskat, suojalasit ja maitopurkista tehty muotti.

saippuan valmistus raaka-aineet


Pikaohjeet saippuan valmistamiseen

Otetaan tähän alkuun pikakelauksena saippuan valmistuksen työvaiheet. Kun tietää ensin saippuan valmistuksen perusasiat, niin lipeän turvalliseen käsittelyyn on helpompi perehtyä.

  1. Sulata rasvat kattilassa (kookosrasva, oliiviöljy, kaakaovoi, rypsiöljy jne.)
  2. Sekoita lipeä veteen tai muuhun nesteeseen (porkkanamehu, maito, tee jne.)
  3. Jäähdytä molemmat seokset omissa astioissaan noin huoneenlämpöisiksi tai alle 50 asteen.
  4. Kaada lipeävesi rasvojen joukkoon.
  5. Sekoita sauvasekoittimella kunnes saippuamassa on paksua kiisseliä, tämä vaihe kestää noin 5-30 min.
  6. Kaada saippuamassa muottiin, esim. maitotölkkiin.
  7. Kun saippua on kovettunut, niin leikkaa saippuatanko paloiksi. Kovettuminen kestää noin 6- 24 h. Kuva alla.
  8. Anna saippuan kovettua 1 - 6 kk ennen käyttöä.

 

Saippuamassan leikkaaminen paloihin onnistuu helposti siimalla. 

Kotitekoinen saippua ohje

 

 

Miten voitin lipeä pelon

Lipeä on voimakkaasti syövyttävä aine. Asianmukaisesti ja hyvin suojautuen sen käsittely on kuitenkin turvallista. Valmiissa saippuassa ei ole jäljellä lipeää. Kemiallinen reaktio muuttaa lipeän ja rasvan saippuaksi. Valmis saippua on rasvahappojen suoloja ja glyserolia. Seuraavaksi kerron keinoja, miten voi varmistua, että lipeä on todellakin saippuoitunut rasvojen kanssa.

 

Ylirasvoitusprosentti

Tämä ylirasvoitusprosentti oli helpottavin tieto. Saippuamassaan punnitaan rasvoja  varmuuden varalta enemmän kuin lipeä tarvitsee saippuoitumiseen. Turvamarginaalilla varmistetaan, että jokainen lipeähippunen löytää parikseen rasvapalluran, jonka kanssa reagoi ja muuntuu saippuaksi. 

Valmiiseen saippuaan jää siis ylimääräistä rasvaa. Mitä enemmän saippuassa on ylimääräistä rasvaa, sitä  hellävaraisempi se on. Yleensä ylirasvoitusprosentti on jotain 3-7 prosentin väliltä. Oikein hellävaraista saippuaa voi tehdä jopa ylirasvoitusprosentilla 10. Saippuaresepteissä yleensä mainitaan mikä on kyseisen reseptin ylirasvoitusprosentti.


Lipeän grammamäärän desimaalit pyöristetään aina alaspäin

Jos suunnittelee ja laskee saippuareseptit itse, niin lipeän grammamäärät pyöristetään aina alaspäin. Digitaalisella keittiövaa'alla tarkkuus ei riitä desimaaleihin, joten sen takia on pakko pyöristää. Esim. jos lipeää tarvitaan 127,8 g, niin vaakaan punnitaan 127 grammaa lipeää. Tätä EI pyöristetä matematiikan sääntöjen mukaan ylöspäin 128 g.


Vaarallisin kohta on lipeän sekoitus veteen

Lipeä myydään rakeina. Rakeet ovat mielestäni helposti hallittavia. Kun lipeä yhdistetään veteen, niin alkaa muodostua höyryjä, jotka ärsyttävät keuhkoja. Veteen sekoitettu lipeä myös roiskuu helpommin.

Ensimmäiseksi saippuan valmistuksessa on hyvä huolehtia kunnollisesta ilmanvaihdosta, ettei tule vahingossa hengitettyä lipeähöyryjä. Liesituulin käyntiin ja ikkuna auki. Mahdollisuuksien mukaan lipeän voi sekoittaa veteen ulkona. Ulkonakaan nenää ei kannata työntää liian lähelle lipeäastiaa, vaan kääntää pää mieluummin eri suuntaan.

Toisekseen kannattaa varoa roiskeita. Sekoita lipeävettä varovaisesti. Huolehdi, että työtaso on suojattu esim. sanomalehdillä. Suojalasit, kumihanskat ja pitkähihainen paita suojaavat sinua itseäsi roiskeilta. Jos iholle tai silmiin roiskuu lipeää, niin ensiapuna on huuhdeltava runsaalla vedellä. Myrkytystietokeskukseen ja lääkäriin otetaan tarvittaessa seuraavaksi yhteys.

Kolmanneksi, varaudu tulivuoren purkaukseen. Sekoita lipeä jääkylmään veteen, niin se hidastaa vähän kuumenemista. Kun lipeä sulaa veteen saattaa kuulua pientä sihinää, mahdollisesti saattaa syntyä jopa kuplintaakin. Lipeä kuumentaa nestettä, jolloin astiakin kuumenee.  Sekoitusastiaksi kannattaa siis valita kuumuutta kestävä astia eli teräskattila, teräsmitta tai muovikannu. Lasipurkki saattaa haljeta lämpötilojen vaihtelujen vaikutuksesta.

Ensimmäisellä kerralla kun tein saippuaa, niin jännitin etukäteen kovasti millaisen reaktion lipeä aiheuttaa vedessä. Oikeasti jouduin pettymään, sillä tulivuoren purkausta ei ollutkaan, ei edes pientä sihinää. Toisaalta kun purkaukseen on varautunut, niin silloin työskentely on turvallista. Ensimmäisellä kerralla tulin myös epähuomiossa käyttäneeksi lasipurkkia lipeän sekoittamiseen, mutta nyt olen viisaampi. Lasipurkkikaan ei haljennut, vaikka neste lämpeni. Toisaalta turhaa riskiä ei kannata ottaa lasipurkin kanssa, kun se on helposti vaihdettavissa vaikka muoviseen jogurttisankoon.

 

Lipeärakeet ovat pieniä valkoisia palloja. Punnitsen lipeärakeet muoviseen salaattirasiaan, jonka heitän käytön jälkeen roskiin.

saippuan valmistus lipeästä


Miten varmistua, että kemiallinen saippuoitumisprosessi on valmis? Tee kielitesti

Milloin lipeä ja rasvat ovat muuttuneet saippuaksi? Lipeä ja rasva reagoivat heti kun ne yhdistetään. Saippuoitumisprosessi ehtii hyvin pitkälle jo siinä vaiheessa kun saippuamassa on kaadettu muottiin. Lipeän pitäisi reagoitua ja rasvojen saippuoitua kokonaan 1-2 päivässä. Saippuan kuitenkin annetaan kovettua ja kypsyä 1-6 kk valmistamisen jälkeen ennen kuin se otetaan käyttöön.

Rohkeimmat voivat tehdä saippualle kielitestin.  Eli tökkää kielesi saippuaan, jos nipistää tai tuntuu siltä kuin saisit sähköiskun, niin lipeää on vielä jäljellä. Jos olet kokeillut nuolaista 9 voltin paristoa niin saippuassa oleva lipeä tuntuu samalta. Maalaisjärjellä ajatellen kielen limakalvo siis kärähtää. Voit myös ostaa apteekista pH-paperia, jolla varmistaa saippuan emäksisyys. Minä en kuitenkaan nähnyt tätä hankintaa tarpeelliseksi. (Lähde: Saara Kuha: saippuakirja)

Minä keräsin rohkeutta pari päivää ennen kuin lipaisin saippuaa. Maistui vain saippualle ja suolalle. Yök. Tuli kiire pestä kieli.

 

Suunnittele valmistusprosessi etukäteen

Kertaa työvaiheet. Ennakoi kriittiset kohdat. Ota kaikki työvälineet esille. Keksi lapsille muuta puuhaa, etteivät he tule nuuskimaan lipeähöyryjä. Sulje lemmikit toiseen huoneeseen, jotta ne eivät kampita vahingossa saippuakauppiasta. Pidä suojalasit silmillä, vaikka se tuntuisi hätävarjelun liioittelulta. Eli varaudu huolella kaikkeen.

Minä sain ystävän mukaan ensimmäisellä kerralla saippuanvalmistukseen. Kun kaksi silmäparia tarkistaa jokaisen grammamäärän keittiövaa'alla, niin se luo turvallisuuden tunnetta. Ystäväni videoi meidän saippuanvalmistuksen, video on katsottavissa Herra Heikki hommailee You Tube kanavalta. En tiedä huomaako videolta, että jännitän ihan pöhkönä.

Luonnonmukaisen saippuan valmistus



Mistä saisin lipeää saippuan valmistukseen

Lipeän kemiallinen nimi on natriumhydroksidi. Apteekissa natriumhydroksidi maksaa 200 euroa kilo, ihanan kallista. Lahtisen vahavalimolla pienin toimitettava lipeäsanko painaa 3,6 kg. Tällä valmistaakin saippuaa koko komppanialle kymmeneksi vuodeksi.  Marketissa pullo natriumhydroksidia eli viemärinavaajaa on 5,90 kilo. Mitä jos tämä viemärinavaaja ei olekaan sitä oikeaa lipeää?

Termotukun viemärirakeen tuoteselosteessa lukee, että  tuotteen natriumhydroksidi pitoisuus on suurempaa kuin 99,5 %. Natriumkarbonaattia eli kansankielellä soodaa viemärirakeessa on vähemmän kuin 1 %. Pakostakin herää kysymys, että mitä myrkkyä ne loppudesimaalit ovat? Opin että natriumhydroksidi imee ilmasta helposti kosteutta itseensä, joten täysin 100 % natriumhydroksidia on sen takia vaikea saada. Eli loppudesimaalit ovatkin vain ilmankosteutta.

Rauhoittava tieto on myös se, että Bauhausin sivuilla kerrotaan Termotukun viemärirakeen olevan suosittu saippuanvalmistajien keskuudessa. 

Huom. Muillakin valmistajilla on viemäriraetta, mutta ne eivät välttämättä ole puhdasta lipeää. Joten varmistu, ettei tuoteselosteessa ole muita aineita kuin natriumhydroksidia.

Lopullisen varmuuden sain Facebookin saippuaryhmästä, jossa muutkin ovat käyttäneet viemäriraetta onnistuneesti saippuan valmistamiseen. Joten nyt minullakin on oma pullo viemäriraetta yläkaapissa poissa lasten ulottuvilta.

Saippua ohje

 

 

Suojavarusteet

Lipeä on syövyttävä kemikaali ja iholle roiskuessaan se aiheuttaa palovamman kaltaisen vaurion.

Kumihanskat suojaavat käsiä. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa käyttää pitkävartisia kumihanskoja tai pitkähihaista paitaa suojaamaan käsivarsia.

Jos lipeäliuosta roiskuu iholle, niin iho on välittömästi huuhdeltava  runsaalla vedellä. Ihon voi pyyhkiä laimennetulla etikalla, se neutraloi lipeää. Toisaalla sanotaan, että etikka ja lipeä saattavat reagoidessaan keskenään kuumentaa ja syventää palovammaa entisestään. Joten tästä neuvosta ei nyt ota selvää.

Suojalasit suojaavat silmiä lipeäroiskeilta. Suojalasit ovat halpa henkivakuutus näkökyvylle.

Sanomalehdillä suojaat työtasot. Teräksinen tiskipöytä ja -allas on myös hyvä työskentelyalusta.

Huolehdi hyvästä tuuletuksesta. Ikkuna auki ja liesituuletin päälle. Lipeähöyryjä ei kannata hengitellä, sillä höyry ärsyttää keuhkoja. Lipeän voi sekoittaa nesteeseen myös ulkotiloissa, jolloin höyryt eivät jää huoneilmaan. Käännä pää pois höyryistä ja odottele sekoitusten välissä kauempana. 

 

Saippuan valmistus turvallisesti

 


Millaisia astioita saippuan valmistamiseen tarvitaan

Tarvitset yhden teräskattilan rasvojen sulattamiseen liedellä. Samassa teräskattilassa voit sekoittaa rasvat ja lipeänesteen sauvasekoittimella. Toisen astian tarvitsen lipeänesteelle. Tämä astia voi olla teräskattila tai teräsmitta, muovirasia tai -kulho, muovinen jogurttisankokin käy.

Jos muoviastian pohjassa on jompi kumpi näistä merkinnöistä, niin se sopii saippuan valmistukseen. Lähde

  • 02-muovi eli PE-HD 
  • 05-muovi eli PP

Huom. Lasiastiaa ei ole suositeltavaa käyttää saippuan valmistuksessa. Lipeän reagoidessa nesteeseen, se kuumenee. Tällöin lasiastia voi kuumenemisen seurauksena haljeta.

Alumiiniastia EI sovellu saippuan valmistukseen, koska lipeä syövyttää alumiinia. Sen takia esimerkiksi Pringles-tuubi ei sovellu saippuamuotiksi. Jos kuitenkin haluat valmistaa pyöreää saippuaa, niin laita Pringles-tuubiin muovipussi, jonka sisään kaadat saippuamassan.


Työvälineet voi pestä astianpesukoneessa ja ottaa takaisin elintarvikekäyttöön. Minä pesin kattilat kaksi kertaa ensin käsin tiskialtaassa ja sitten kerran astianpesukoneessa. Kauhat ja taikinalastat hankin kirpparilta, ja käytän niitä varmuuden varalta vain saippuahommissa. Muovirasiat ovat kierrätettyjä jogurttisankoja tai salaattirasioita, ne laitan suoraan roskiin käytön jälkeen.


Muut tarvikkeet

  • Pieniä muovirasioita rasvojen ja lipeän punnitsemiseen
  • Kauha, lusikka ja taikinalasta
  • Digitaalinen vaaka, jolla aineet voi punnita gramman tarkkuudella
  • Saippuamuotit esim. maitopurkki, muovipussilla vuorattu Pringles-tuubi, silikoninen leivontamuotti sopii yksittäissaippuoille
  • Sauvasekoitin, joka on pelkästään saippuakäyttöön. Ei suositella palautettavaksi elintarvikekäyttöön.
Saippuan valmistus tarvikkeet


Muuta huomioitavaa saippuan valmistuksessa

Tässä on kaikki sekalaiset vinkit turvalliseen työskentelyyn lipeän kanssa. Kaikkea ei todellakaan tule ajatelleeksi, osan opin kantapään kautta. Niinkin pieni asia kuin nesteen jäädyttäminen vähentää lipeähöyryjä.


Kirjoita käyttämäsi saippuaresepti talteen

Näin voit myöhemmin tarkistaa ainesosien määrät, jos jokin menikin vikaan. Tai jos saippua onnistui hyvin ja haluat tehdä lisää.

Sekoita lipeä huolella nesteeseen

Voi olla että lipeää sulaa heti, voi olla että lipeää pitää hetki sekoitella. Jos sekoitat lipeän veteen, niin anna veden muuttua takaisin kirkkaaksi ennen kuin jatkat työskentelyä. Näin näet onko veteen jäänyt valkoisia lipeärakeita. Toisella kerralla sekoitin varmuuden varalta 15 minuuttia lipeää vuohenmaidon joukkoon, että varmasti kaikki rakeet olivat sulaneet. Valkoisesta  maidosta eivät valkoiset lipeärakeet olisi erottuneet.

Lipeänesteen siivilöiminen

Kun lipeä on sekoitettu veteen tai muuhun nesteeseen, niin sen voi siivilöidä rasvojen joukkoon. Näin varmistutaan ettei yksikään sulamaton lipeärae pääsisi mukaan. 

Ensimmäisellä kerralla käyttämäni neste, perunoiden keitinvesi muuttui vanukkaaksi, joten sitä ei voinut siivilöidä. Toisaalta kirkkaasta nesteestä voi ihan silminkin havaita valkoiset lipeärakeet.

 Tässä vuohenmaitolipeäseos sujahtaa siivilän läpi rasvoihin.

Tee itse saippuaa

Käytä jääkylmää vettä

Lipeä kuumentaa vettä, joten aluksi veden on hyvä olla jääkylmää. Nesteen voi myös pakastaa pussissa ja sulattaa murskaksi/ hileiseksi. Kun jäämurskan joukkoon lisää lipeää, niin jää sulaa ennätysvauhtia. Tämän jäädyttämisen etuna on myös se, että lipeästä syntyy vähemmän haitallisia höyryjä hengitettäväksi. 

Jos nesteenä käytetään esim. perunoiden keitinvettä, porkkanamenua, maitoa, teetä, niin silloin nesteen pakastaminen on erityisen suositeltavaa. Mehun/ maidon/ teen tärkkelys saattaa palaa lipeän vaikutuksesta, tällöin saippua saattaa muuttua tummaksi. Pakastamalla sokeri- tai tärkkelyspitoinen neste ennen käyttöä estetään siis palaminen. Nesteen palaminen ei kuitenkaan pilaa saippuaa, vaan on lähinnä ulkonäöllinen haitta.


Lisää lipeä aina veteen/ nesteeseen

 
Lipeä kiehuu ja roiskuu vähemmän, kun lipeä lisätään veteen. EI siis lipeärakeita kulhon pohjalle ja vettä päälle. ÄLÄ liioin kaada kaikkea lipeää kerralla, vaan erissä nesteeseen, näin reaktio on maltillinen. Samoin lipeävesi kaadetaan aina rasvoihin. Näinkin pienellä asialla on vaikutusta roiskeiden minimoimiseen. Tätä kaatamisjärjestystä ei kannata muuttaa, joten suunnittele etukäteen mihin kulhoon/ kattilaan päädyt sekoittelemaan sauvasekoittimella. 

Älä korvaa valmiin reseptin rasvaa toisella


Eri rasvoilla on eri saippuoitumiskertoimet. Kookosrasva tarvitsee eri määrän lipeää kuin kaakaovoi muuttuakseen saippuaksi. Reseptin muunnokset voi tehdä saippualaskurin avulla.

Veden määrä puolestaan voi vaihdella reseptistä toiseen. Vesimäärää vähentämällä saadaan saippua nopeammin kiisselöitymään ja kovettumaan. Vesimäärää kasvattamalla saadaan lisää työskentylyaikaa lisukkeiden sekoittamista varten. Jotkut lisukkeet voivat jäsäyttää saippuamassan nopeastikin esim. eteeriset kukkaistuoksuöljyt. Eli ei tarvitse huolestua vaikka toinen saippualaskuri ehdottaisi eri vesimäärää kun toinen.
 

Sauvasekoitin kattilan pohjaan kiinni


Saippuanvalmistuksessa sauvasekoittimelle tulee opetella uusi liikerata. Ruoanvalmistuksessa pumppaan sauvasekoitinta ylös alas, jotta porkkanat muusaantuvat keitossa. Saippuakiisselissä sauvasekoitinta kuljetetaan pohjaa pitkin. Näin siksi ettei vahingossakaan lipeäpisaroita lentele ympäri keittiötä. Sauvasekoittimen alle ei saa päästä ilmaa.
 
Sauvasekoitinta käytetään jaksoissa. Saippuan kiisselöityminen voi kestää 5 - 30 min., joten sauvasekoittimen moottori kuumenee liikaa, jos se on koko ajan käynnissä. Sauvasekoittimella voi hämmentää kattilan pohjaa pitkin niin kuin kauhalla, silloin kun moottori ei ole käynnissä.


Perunoiden keitinvesi saippua


 

Ehdottomasti kiellettyä!

Tässä kertauksena tiivistetysti

  • Käytä vain puhdasta lipeää, NaOH
  • Suojaa työtasot 
  • Suojaa itsesi kumihanskoilla, suojalaseilla ja peittävillä vaatteilla
  • Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta tai työskentele ulkona
  • Varmista astioiden kemikaalien ja kuumuden kestävyys, käytä terästä tai muovia. Älä käytä lasiastiaa tai alumiiniastiaa.
  • Älä päästä lapsia tai lemmikkejä lähelle.
  • Älä käytä sauvasekoitinta enää ruoan valmistukseen. Muut astiat voit pestä huolellisesti.
  • Älä korvaa valmiin reseptin rasvaa toisella. Eri rasvoilla on eri saippuoitumiskertoimet.
  • Säilytä lipeä poissa lasten ja lemmikkien ulottuvilta.
 

Tästä on hyvä jatkaa tekemään ensimmäistä omaa saippuaa. Valitsin ensimmäisen testierän nesteeksi perunoiden keitinveden, koska siinä oleva tärkkelys tuo silkkisyyttä saippuaan. Perunoiden tärkkelys lisää myös saippuan vaahtoavuutta. Lisäsin saippuamassaani myös kuivattuja ja hienonnettuja koivunlehtiä tuomaan väriä. Ruususuolan pitäisi kosteuttaa käsiä 
 
 
Tässä kuvassa ovat ensimmäiset itse valmistamani saippuat. Saippuan erikoisuutena on perunoiden keitinvesi ja ruususuola. Resepti tässä, ole hyvä.

Suolasaippua ohje
 
 
 
Kun lueskelin näitä saippuan valmistusohjeita eri lähteistä, niin keräsin kaikki ihanat asiat muistiin mitä haluan kokeilla. Erityisesti innostuin luonnosta kerättävistä raaka-aineesta, miten niillä saan väriä ja rakennetta saippuaan. Listallani on kokeiltava mm. appelsiininkuoriraaste, porkkanamehu, koivunlehtimurske, kehäkukan terälehdet, ruusunmarjajauhe, tyrnijauhe, terva... Häh, enhän minä pidä tervasta, kuka sen on laittanut listalle!? Ilmeisesti olen innostunut ja ajatellut kokeilevani KAIKKEA. Raparperin juuresta öljyyn uuttamalla tuli jotain kivaa väriä, olisiko ollut vaaleanpunaista saippuaa. Ehdottomasti kuusenkerkkäuute, vuohenmaito, hunaja ja mehiläisvaha, nekin laitan vielä kokeiltavien listalle.


Jos jokin kohta saippuan valmistamisessa jäi mietityttämään, niin laita kysymyksesi kommentteihin, vastaan mielelläni.

Saippuareseptejä



Muita hyödylisiä saippualinkkejä

Saippualaskureita löytyy erilaisia. Minä ristiin tarkistan kahdella lipeälaskurilla varmuuden varalta oikean lipeämäärän. Soapcalc on minun suosikkini.


Lähteet:

Saara kuha saippuakirja
Classics Bells: Container for lye solution

 
Hyppää mukaan Kangaskorjaamon seikkailuihin


12 kommenttia:

  1. Saippuanvalmistus on kyllä kivaa puuhaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saippuan valmistus on kyllä harrastus, joka vie mennessään, on niin paljon erilaisia jujuja ja mausteita,joita voi kokeilla. Sullakin kyllä löytyy monipuolista taituruutta, kun hallitset saippuan teon.

      Poista
  2. Olen tehnyt lipeästä.paljon saippuoita,Kahvisaippuasta tykkäsin.
    Kiitos tästä tarinasta!
    Hyvää huhtikuuta!
    jk,herkullisen näköistä saippuaa 😛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että löytyy muitakin saippuan valmistuksen ystäviä. Saippuaa saa tuunattua kyllä niin monenlaiseksi, jokainen löytää varmasti suosikkinsa. Kahvisaippuasta tuli mieleen, että mulla oli itsetehtyä teesaippuaa (ostin valmiina), siinä hippuset ovat minun makuuni hieman liian isoja ja saippuan hierovuus on jo liian karkea.

      Poista
  3. Luin tarkasti todella mielenkiintoisen kokeilusi. Saippuaa olen kerran tehnyt koulun yläluokilla kemian tunnilla. Myöhemmin juuri tuon lipeän käyttö peloitti. Mutta kun oli opittava käyttämään lipeää oliivien säilömiseen pelko haihtui. Kiitos kirjoituksesi tarkkoine ohjeineen voisi olla alku kokeilla saippuaakin, kun lipeää on purkissa kaapin päällä ja oliiviöljyä omasta takaa. Irmeli välimereltä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava juttu jos nämä ohjeet innostavat tarttumaan lipeäpurkkiin. Tämä oli aivan uusi tieto, että oliivien säilontäänkin tarvitaan lipeää. Koulumaailmassa kemian ja käsityön yhdistäminen olisikin hauskaa. Saippuan pintaan voisi lyödä itsetehdyllä leimasimella kuviot.

      Poista
  4. Hei! Meillä on ollut jo vuosia käytössä ometekoinen saippua. Alun innostuken jälkeen olen päätynyt tekemään pääsääntöisesti peruskaavalla perussaippuaa. Ilman hajusteita tai väriä. Laiskuutta arjen pyörrityksessä 😉. Nyt ensimmäinen erä palashampoota käytössä ja se vasta on ollutkin hyvää! Suosittelen! Hienoa, että jaoit tämän kaikille 😀.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, teillä onkin ollut ilo nauttia itse tehdystä saippuasta jo pidempään. Määkin laitoin jo toisen saippuan tulille, niin ssaavat saippuat rauhassa kuivua ja kovetttua. Tämä "käsityölaji" vaatii vähän ennakointia.

      Toivon, että tästä kirjoituksesta saa muutkin lisäkipinää, itsetehty saippua vaikuttaa jo lyhyen käyttökokemuksen perusteella tosi hellävaraiselta.

      Poista
  5. Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, olen pohtinut oman saippuan tekemistä pitkään. Mies-rakas haluaisi ehdottomasti käyttää eläinperäisiä rasvoja (ajatuksena käyttää siis kaikki hännästä kärsään), onko sellainen mahdollista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Eläinperäisten rasvojen käyttö onnistuu hyvin. Olen kuullut ainakin karhun, peuran, possun ja lampaan rasvaa käytettävän saippuaan. Eläinrasvoista tulee kovia saippuoita, jotka siis kestävät käytössä hyvin. Suosittelen Facebooin saippuaryhmää, sieltä löydät muita jotka ovat tehneet eläinrasvoista saippuoita.

      Täältä löytyy ainakin ohjeita rasvan puhdistamiseen ja saippuan valmistamiseen possun laardista.
      https://korttikeijun.blogspot.com/search/label/Kinkun%20rasva

      Poista
  6. Tuo lipeä on kyllä aineena pelottava. En ole siihen uskaltanut sattua. Varmasti aika hyvin saa olla näiden pakkausmateriaalit ja muut tehty, että vahinkoa ei käy. On kyllä kiva lukea tästä projektista. Ehkäpä itsekin joskus uskaltautuu kokeilemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin pelotti aluksi lipeän käyttö. Mitä enemmän saippuantekokertoja alkaa olla takana, niin sitä sujuvammin lipeän kanssa menee. Ne tietyt rutiinit miten lipeän kanssa toimitaan alkavat olla jo muistissa, eikä tarvitse varmistella. Esimerkiksi sopivat astiat ovat nyt löytyneet, eikä tarvitse joka kerta miettiä kelpaako tämä vai tuo. Tai sauvasekoittimen käyttökään ei tunnu enää niin epävarmalta. Aluksi nimittäin pelkäsin, että lähden liikuttamaan sitä ylös-alas suunnassa niin kuin normaalisti, mutta lihasmuistissa on jo sekoitusliike kattilan pohjaa myöden. Eli tekemällä saa selätettyä selätyttyä lipeäpelkoa.

      Poista

Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa takuuvarmasti. Palautteen ja kysymykset otan myös ilolla vastaan.