Saippuainnostus - voiko lipeää käyttää saippuan valmistuksessa turvallisesti

Itse tehdyn saippuan hellävaraisuus, kosteuttavuus ja kemikaalikuorman vähäisyys olivat tärkeimmät johtotähdet, miksi halusin tehdä saippuaa itse. Saippuan valmistuksessa käytettävä lipeä kuitenkin jännitti. Kirjoittelen tähän asioita, joilla minun lipeäkammoni hellitti ja uskalsin ryhtyä saippuamasssan sekoittamiseen alusta asti itse. Jos sinäkin olet haaveillut kotitekoisen saippuan valmistuksesta, niin tässäpä erilaisia vinkkejä ja ohjeita turvalliseen työskentelyyn.

Opettelen mielelläni uusia asioita. Kun törmäsin Instagramissa itse tehtyyn saippuaan, niin kiinnostuin ihan täysillä. Ensimmäinen ajatukseni oli, entäs jos saippua ei kuivattaisi käsiä. Onko mahdollista päästä eroon käsien pesu ja rasvaus kierteestä? Voisiko itse tehty saippua olla hellävarainen ja kosteuttava? Toinen ajatukseni oli, lipeää saippuaan, sehän on ihan myrkkyä! Mitä enemmän luin lipeästä, niin sitä pelottavammalta se kuulosti.

Saippuan tekoon tarvitaan kuitenkin lipeää ja se kuulostaa jo nimenä vaaralliselta. Jokainen tuntuu tietävän ainakin yhden isovanhemman, jolle on käynyt lipeän kanssa jonkinlainen vahinko aikana jolloin pyykit keitettiin padassa. Ilman lipeää ei voi kuitenkaan valmistaa saippuaa, lipeää on käytetty myös jokaisessa tehdasvalmisteisessa saippuassa. Tehdasvalmisteisessa saippuassa lipeän läsnäolon tunnistaa sanasta sodium. Esimerkiksi sodium olivate on saippuoitunut oliiviöljy.

Pikkuhiljaa kerääntynyt tietotaito kuitenkin lievitti pelkoani ja tilalle astui innostus. Opiskelin saippuan valmistusta niin kauan, että uskoin hallitsevani syövyttävän aineen käsittelyn. Nyt kirjoittelen mitä opin matkan varrella ja miten lopulta uskalsin tehdä itse ensimmäisen saippuani.

Resepti perunoiden keitinvedestä tehtyyn silkkiseen suolasaippuaan löytyy täältä

 

Saippuan valmistustarvikkeita: tavallisia öljyjä ja rasvoja ruokakaupasta, viemärirae eli lipeä, keittiövaaka, kauhoja, taikinalasta, kumihanskat, suojalasit ja maitopurkista tehty muotti.

Pikaohjeet saippuan valmistamiseen

Otetaan tähän alkuun pikakelauksena saippuan valmistuksen työvaiheet. Kun tietää ensin saippuan valmistuksen perusasiat, niin lipeän turvalliseen käsittelyyn on helpompi perehtyä.

1. Sulata rasvat kattilassa (kookosrasva, oliiviöljy, kaakaovoi, rypsiöljy jne.)
2. Sekoita lipeä veteen tai muuhun nesteeseen (porkkanamehu, maito, tee jne.)
   
3. Jäähdytä molemmat seokset omissa astioissaan noin huoneenlämpöisiksi tai alle 50 asteen.
   
4. Kaada lipeävesi rasvojen joukkoon.
5. Sekoita sauvasekoittimella kunnes saippuamassa on paksua kiisseliä, tämä vaihe kestää noin 5-30 min.
6. Kaada saippuamassa muottiin, esim. maitotölkkiin.
   
7. Kun saippua on kovettunut, niin leikkaa saippuatanko paloiksi. Kovettuminen kestää noin 6- 24 h. Kuva alla.
   
8. Anna saippuan kovettua 1 - 6 kk ennen käyttöä.

 

Saippuamassan leikkaaminen paloihin onnistuu helposti siimalla. 

 

 

Miten voitin lipeä pelon

Lipeä on voimakkaasti syövyttävä aine. Asianmukaisesti ja hyvin suojautuen sen käsittely on kuitenkin turvallista. Valmiissa saippuassa ei ole jäljellä lipeää. Kemiallinen reaktio muuttaa lipeän ja rasvan saippuaksi. Valmis saippua on rasvahappojen suoloja ja glyserolia. Seuraavaksi kerron keinoja, miten voi varmistua, että lipeä on todellakin saippuoitunut rasvojen kanssa.

 

Ylirasvoitusprosentti

Tämä ylirasvoitusprosentti oli helpottavin tieto. Saippuamassaan punnitaan rasvoja  varmuuden varalta enemmän kuin lipeä tarvitsee saippuoitumiseen. Turvamarginaalilla varmistetaan, että jokainen lipeähippunen löytää parikseen rasvapalluran, jonka kanssa reagoi ja muuntuu saippuaksi. 

Valmiiseen saippuaan jää siis ylimääräistä rasvaa. Mitä enemmän saippuassa on ylimääräistä rasvaa, sitä  hellävaraisempi se on. Yleensä ylirasvoitusprosentti on jotain 3-7 prosentin väliltä. Oikein hellävaraista saippuaa voi tehdä jopa ylirasvoitusprosentilla 10. Saippuaresepteissä yleensä mainitaan mikä on kyseisen reseptin ylirasvoitusprosentti.

Lipeän grammamäärän desimaalit pyöristetään aina alaspäin

Jos suunnittelee ja laskee saippuareseptit itse, niin lipeän grammamäärät pyöristetään aina alaspäin. Digitaalisella keittiövaa'alla tarkkuus ei riitä desimaaleihin, joten sen takia on pakko pyöristää. Esim. jos lipeää tarvitaan 127,8 g, niin vaakaan punnitaan 127 grammaa lipeää. Tätä EI pyöristetä matematiikan sääntöjen mukaan ylöspäin 128 g.

Vaarallisin kohta on lipeän sekoitus veteen

Lipeä myydään rakeina. Rakeet ovat mielestäni helposti hallittavia. Kun lipeä yhdistetään veteen, niin alkaa muodostua höyryjä, jotka ärsyttävät keuhkoja. Veteen sekoitettu lipeä myös roiskuu helpommin.

Ensimmäiseksi saippuan valmistuksessa on hyvä huolehtia kunnollisesta ilmanvaihdosta, ettei tule vahingossa hengitettyä lipeähöyryjä. Liesituulin käyntiin ja ikkuna auki. Mahdollisuuksien mukaan lipeän voi sekoittaa veteen ulkona. Ulkonakaan nenää ei kannata työntää liian lähelle lipeäastiaa, vaan kääntää pää mieluummin eri suuntaan.

Toisekseen kannattaa varoa roiskeita. Sekoita lipeävettä varovaisesti. Huolehdi, että työtaso on suojattu esim. sanomalehdillä. Suojalasit, kumihanskat ja pitkähihainen paita suojaavat sinua itseäsi roiskeilta. Jos iholle tai silmiin roiskuu lipeää, niin ensiapuna on huuhdeltava runsaalla vedellä. Myrkytystietokeskukseen ja lääkäriin otetaan tarvittaessa seuraavaksi yhteys.

Kolmanneksi, varaudu tulivuoren purkaukseen. Sekoita lipeä jääkylmään veteen, niin se hidastaa vähän kuumenemista. Kun lipeä sulaa veteen saattaa kuulua pientä sihinää, mahdollisesti saattaa syntyä jopa kuplintaakin. Lipeä kuumentaa nestettä, jolloin astiakin kuumenee.  Sekoitusastiaksi kannattaa siis valita kuumuutta kestävä astia eli teräskattila, teräsmitta tai muovikannu. Lasipurkki saattaa haljeta lämpötilojen vaihtelujen vaikutuksesta.

Ensimmäisellä kerralla kun tein saippuaa, niin jännitin etukäteen kovasti millaisen reaktion lipeä aiheuttaa vedessä. Oikeasti jouduin pettymään, sillä tulivuoren purkausta ei ollutkaan, ei edes pientä sihinää. Toisaalta kun purkaukseen on varautunut, niin silloin työskentely on turvallista. Ensimmäisellä kerralla tulin myös epähuomiossa käyttäneeksi lasipurkkia lipeän sekoittamiseen, mutta nyt olen viisaampi. Lasipurkkikaan ei haljennut, vaikka neste lämpeni. Toisaalta turhaa riskiä ei kannata ottaa lasipurkin kanssa, kun se on helposti vaihdettavissa vaikka muoviseen jogurttisankoon.

 

Lipeärakeet ovat pieniä valkoisia palloja. Punnitsen lipeärakeet muoviseen salaattirasiaan, jonka heitän käytön jälkeen roskiin.

Miten varmistua, että kemiallinen saippuoitumisprosessi on valmis? Tee kielitesti

Milloin lipeä ja rasvat ovat muuttuneet saippuaksi? Lipeä ja rasva reagoivat heti kun ne yhdistetään. Saippuoitumisprosessi ehtii hyvin pitkälle jo siinä vaiheessa kun saippuamassa on kaadettu muottiin. Lipeän pitäisi reagoitua ja rasvojen saippuoitua kokonaan 1-2 päivässä. Saippuan kuitenkin annetaan kovettua ja kypsyä 1-6 kk valmistamisen jälkeen ennen kuin se otetaan käyttöön.

Rohkeimmat voivat tehdä saippualle kielitestin.  Eli tökkää kielesi saippuaan, jos nipistää tai tuntuu siltä kuin saisit sähköiskun, niin lipeää on vielä jäljellä. Jos olet kokeillut nuolaista 9 voltin paristoa niin saippuassa oleva lipeä tuntuu samalta. Maalaisjärjellä ajatellen kielen limakalvo siis kärähtää. Voit myös ostaa apteekista pH-paperia, jolla varmistaa saippuan emäksisyys. Minä en kuitenkaan nähnyt tätä hankintaa tarpeelliseksi. (Lähde: Saara Kuha: saippuakirja)

Minä keräsin rohkeutta pari päivää ennen kuin lipaisin saippuaa. Maistui vain saippualle ja suolalle. Yök. Tuli kiire pestä kieli.

 

Suunnittele valmistusprosessi etukäteen

Kertaa työvaiheet. Ennakoi kriittiset kohdat. Ota kaikki työvälineet esille. Keksi lapsille muuta puuhaa, etteivät he tule nuuskimaan lipeähöyryjä. Sulje lemmikit toiseen huoneeseen, jotta ne eivät kampita vahingossa saippuakauppiasta. Pidä suojalasit silmillä, vaikka se tuntuisi hätävarjelun liioittelulta. Eli varaudu huolella kaikkeen.

Minä sain ystävän mukaan ensimmäisellä kerralla saippuanvalmistukseen. Kun kaksi silmäparia tarkistaa jokaisen grammamäärän keittiövaa'alla, niin se luo turvallisuuden tunnetta. Ystäväni videoi meidän saippuanvalmistuksen, video on katsottavissa Herra Heikki hommailee You Tube kanavalta. En tiedä huomaako videolta, että jännitän ihan pöhkönä.

Mistä saisin lipeää saippuan valmistukseen

Lipeän kemiallinen nimi on natriumhydroksidi. Apteekissa natriumhydroksidi maksaa 200 euroa kilo, ihanan kallista. Lahtisen vahavalimolla pienin toimitettava lipeäsanko painaa 3,6 kg. Tällä valmistaakin saippuaa koko komppanialle kymmeneksi vuodeksi.  Marketissa pullo natriumhydroksidia eli viemärinavaajaa on 5,90 kilo. Mitä jos tämä viemärinavaaja ei olekaan sitä oikeaa lipeää?

Termotukun viemärirakeen tuoteselosteessa lukee, että  tuotteen natriumhydroksidi pitoisuus on suurempaa kuin 99,5 %. Natriumkarbonaattia eli kansankielellä soodaa viemärirakeessa on vähemmän kuin 1 %. Pakostakin herää kysymys, että mitä myrkkyä ne loppudesimaalit ovat? Opin että natriumhydroksidi imee ilmasta helposti kosteutta itseensä, joten täysin 100 % natriumhydroksidia on sen takia vaikea saada. Eli loppudesimaalit ovatkin vain ilmankosteutta.

Rauhoittava tieto on myös se, että Bauhausin sivuilla kerrotaan Termotukun viemärirakeen olevan suosittu saippuanvalmistajien keskuudessa. 

Huom. Muillakin valmistajilla on viemäriraetta, mutta ne eivät välttämättä ole puhdasta lipeää. Joten varmistu, ettei tuoteselosteessa ole muita aineita kuin natriumhydroksidia.

Lopullisen varmuuden sain Facebookin saippuaryhmästä, jossa muutkin ovat käyttäneet viemäriraetta onnistuneesti saippuan valmistamiseen. Joten nyt minullakin on oma pullo viemäriraetta yläkaapissa poissa lasten ulottuvilta.

 

 

Suojavarusteet

Lipeä on syövyttävä kemikaali ja iholle roiskuessaan se aiheuttaa palovamman kaltaisen vaurion.

Kumihanskat suojaavat käsiä. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa käyttää pitkävartisia kumihanskoja tai pitkähihaista paitaa suojaamaan käsivarsia.

Jos lipeäliuosta roiskuu iholle, niin iho on välittömästi huuhdeltava  runsaalla vedellä. Ihon voi pyyhkiä laimennetulla etikalla, se neutraloi lipeää. Toisaalla sanotaan, että etikka ja lipeä saattavat reagoidessaan keskenään kuumentaa ja syventää palovammaa entisestään. Joten tästä neuvosta ei nyt ota selvää.

Suojalasit suojaavat silmiä lipeäroiskeilta. Suojalasit ovat halpa henkivakuutus näkökyvylle.

Sanomalehdillä suojaat työtasot. Teräksinen tiskipöytä ja -allas on myös hyvä työskentelyalusta.

Huolehdi hyvästä tuuletuksesta. Ikkuna auki ja liesituuletin päälle. Lipeähöyryjä ei kannata hengitellä, sillä höyry ärsyttää keuhkoja. Lipeän voi sekoittaa nesteeseen myös ulkotiloissa, jolloin höyryt eivät jää huoneilmaan. Käännä pää pois höyryistä ja odottele sekoitusten välissä kauempana. 

 

 

Millaisia astioita saippuan valmistamiseen tarvitaan

Tarvitset yhden teräskattilan rasvojen sulattamiseen liedellä. Samassa teräskattilassa voit sekoittaa rasvat ja lipeänesteen sauvasekoittimella. Toisen astian tarvitsen lipeänesteelle. Tämä astia voi olla teräskattila tai teräsmitta, muovirasia tai -kulho, muovinen jogurttisankokin käy.

Jos muoviastian pohjassa on jompi kumpi näistä merkinnöistä, niin se sopii saippuan valmistukseen. Lähde

• 02-muovi eli PE-HD 
  
• 05-muovi eli PP

Huom. Lasiastiaa ei ole suositeltavaa käyttää saippuan valmistuksessa. Lipeän reagoidessa nesteeseen, se kuumenee. Tällöin lasiastia voi kuumenemisen seurauksena haljeta.

Alumiiniastia EI sovellu saippuan valmistukseen, koska lipeä syövyttää alumiinia. Sen takia esimerkiksi Pringles-tuubi ei sovellu saippuamuotiksi. Jos kuitenkin haluat valmistaa pyöreää saippuaa, niin laita Pringles-tuubiin muovipussi, jonka sisään kaadat saippuamassan.

Työvälineet voi pestä astianpesukoneessa ja ottaa takaisin elintarvikekäyttöön. Minä pesin kattilat kaksi kertaa ensin käsin tiskialtaassa ja sitten kerran astianpesukoneessa. Kauhat ja taikinalastat hankin kirpparilta, ja käytän niitä varmuuden varalta vain saippuahommissa. Muovirasiat ovat kierrätettyjä jogurttisankoja tai salaattirasioita, ne laitan suoraan roskiin käytön jälkeen.

Muut tarvikkeet

• Pieniä muovirasioita rasvojen ja lipeän punnitsemiseen
• Kauha, lusikka ja taikinalasta
  
• Digitaalinen vaaka, jolla aineet voi punnita gramman tarkkuudella
• Saippuamuotit esim. maitopurkki, muovipussilla vuorattu Pringles-tuubi, silikoninen leivontamuotti sopii yksittäissaippuoille
• Sauvasekoitin, joka on pelkästään saippuakäyttöön. Ei suositella palautettavaksi elintarvikekäyttöön.
  

Muuta huomioitavaa saippuan valmistuksessa

Tässä on kaikki sekalaiset vinkit turvalliseen työskentelyyn lipeän kanssa. Kaikkea ei todellakaan tule ajatelleeksi, osan opin kantapään kautta. Niinkin pieni asia kuin nesteen jäädyttäminen vähentää lipeähöyryjä.

Kirjoita käyttämäsi saippuaresepti talteen

Näin voit myöhemmin tarkistaa ainesosien määrät, jos jokin menikin vikaan. Tai jos saippua onnistui hyvin ja haluat tehdä lisää.

Sekoita lipeä huolella nesteeseen

Voi olla että lipeää sulaa heti, voi olla että lipeää pitää hetki sekoitella. Jos sekoitat lipeän veteen, niin anna veden muuttua takaisin kirkkaaksi ennen kuin jatkat työskentelyä. Näin näet onko veteen jäänyt valkoisia lipeärakeita. Toisella kerralla sekoitin varmuuden varalta 15 minuuttia lipeää vuohenmaidon joukkoon, että varmasti kaikki rakeet olivat sulaneet. Valkoisesta  maidosta eivät valkoiset lipeärakeet olisi erottuneet.

Lipeänesteen siivilöiminen

Kun lipeä on sekoitettu veteen tai muuhun nesteeseen, niin sen voi siivilöidä rasvojen joukkoon. Näin varmistutaan ettei yksikään sulamaton lipeärae pääsisi mukaan. 

Ensimmäisellä kerralla käyttämäni neste, perunoiden keitinvesi muuttui vanukkaaksi, joten sitä ei voinut siivilöidä. Toisaalta kirkkaasta nesteestä voi ihan silminkin havaita valkoiset lipeärakeet.

 Tässä vuohenmaitolipeäseos sujahtaa siivilän läpi rasvoihin.

Käytä jääkylmää vettä

Lipeä kuumentaa vettä, joten aluksi veden on hyvä olla jääkylmää. Nesteen voi myös pakastaa pussissa ja sulattaa murskaksi/ hileiseksi. Kun jäämurskan joukkoon lisää lipeää, niin jää sulaa ennätysvauhtia. Tämän jäädyttämisen etuna on myös se, että lipeästä syntyy vähemmän haitallisia höyryjä hengitettäväksi. 

Jos nesteenä käytetään esim. perunoiden keitinvettä, porkkanamenua, maitoa, teetä, niin silloin nesteen pakastaminen on erityisen suositeltavaa. Mehun/ maidon/ teen tärkkelys saattaa palaa lipeän vaikutuksesta, tällöin saippua saattaa muuttua tummaksi. Pakastamalla sokeri- tai tärkkelyspitoinen neste ennen käyttöä estetään siis palaminen. Nesteen palaminen ei kuitenkaan pilaa saippuaa, vaan on lähinnä ulkonäöllinen haitta.

Lisää lipeä aina veteen/ nesteeseen

 
Lipeä kiehuu ja roiskuu vähemmän, kun lipeä lisätään veteen. EI siis lipeärakeita kulhon pohjalle ja vettä päälle. ÄLÄ liioin kaada kaikkea lipeää kerralla, vaan erissä nesteeseen, näin reaktio on maltillinen. Samoin lipeävesi kaadetaan aina rasvoihin. Näinkin pienellä asialla on vaikutusta roiskeiden minimoimiseen. Tätä kaatamisjärjestystä ei kannata muuttaa, joten suunnittele etukäteen mihin kulhoon/ kattilaan päädyt sekoittelemaan sauvasekoittimella. 

Älä korvaa valmiin reseptin rasvaa toisella

Eri rasvoilla on eri saippuoitumiskertoimet. Kookosrasva tarvitsee eri määrän lipeää kuin kaakaovoi muuttuakseen saippuaksi. Reseptin muunnokset voi tehdä saippualaskurin avulla.

Veden määrä puolestaan voi vaihdella reseptistä toiseen. Vesimäärää vähentämällä saadaan saippua nopeammin kiisselöitymään ja kovettumaan. Vesimäärää kasvattamalla saadaan lisää työskentylyaikaa lisukkeiden sekoittamista varten. Jotkut lisukkeet voivat jäsäyttää saippuamassan nopeastikin esim. eteeriset kukkaistuoksuöljyt. Eli ei tarvitse huolestua vaikka toinen saippualaskuri ehdottaisi eri vesimäärää kun toinen.

 

Sauvasekoitin kattilan pohjaan kiinni

Saippuanvalmistuksessa sauvasekoittimelle tulee opetella uusi liikerata. Ruoanvalmistuksessa pumppaan sauvasekoitinta ylös alas, jotta porkkanat muusaantuvat keitossa. Saippuakiisselissä sauvasekoitinta kuljetetaan pohjaa pitkin. Näin siksi ettei vahingossakaan lipeäpisaroita lentele ympäri keittiötä. Sauvasekoittimen alle ei saa päästä ilmaa.

 

Sauvasekoitinta käytetään jaksoissa. Saippuan kiisselöityminen voi kestää 5 - 30 min., joten sauvasekoittimen moottori kuumenee liikaa, jos se on koko ajan käynnissä. Sauvasekoittimella voi hämmentää kattilan pohjaa pitkin niin kuin kauhalla, silloin kun moottori ei ole käynnissä.

 

Ehdottomasti kiellettyä!

Tässä kertauksena tiivistetysti

• Käytä vain puhdasta lipeää, NaOH
  
• Suojaa työtasot 
• Suojaa itsesi kumihanskoilla, suojalaseilla ja peittävillä vaatteilla
• Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta tai työskentele ulkona
  
• Varmista astioiden kemikaalien ja kuumuden kestävyys, käytä terästä tai muovia. Älä käytä lasiastiaa tai alumiiniastiaa.
• Älä päästä lapsia tai lemmikkejä lähelle.
  
• Älä käytä sauvasekoitinta enää ruoan valmistukseen. Muut astiat voit pestä huolellisesti.
• Älä korvaa valmiin reseptin rasvaa toisella. Eri rasvoilla on eri saippuoitumiskertoimet.
• Säilytä lipeä poissa lasten ja lemmikkien ulottuvilta.
  

 

Tästä on hyvä jatkaa tekemään ensimmäistä omaa saippuaa. Valitsin ensimmäisen testierän nesteeksi perunoiden keitinveden, koska siinä oleva tärkkelys tuo silkkisyyttä saippuaan. Perunoiden tärkkelys lisää myös saippuan vaahtoavuutta. Lisäsin saippuamassaani myös kuivattuja ja hienonnettuja koivunlehtiä tuomaan väriä. Ruususuolan pitäisi kosteuttaa käsiä 

 

 

Tässä kuvassa ovat ensimmäiset itse valmistamani saippuat. Saippuan erikoisuutena on perunoiden keitinvesi ja ruususuola. Resepti tässä, ole hyvä.

 

 

 

Kun lueskelin näitä saippuan valmistusohjeita eri lähteistä, niin keräsin kaikki ihanat asiat muistiin mitä haluan kokeilla. Erityisesti innostuin luonnosta kerättävistä raaka-aineesta, miten niillä saan väriä ja rakennetta saippuaan. Listallani on kokeiltava mm. appelsiininkuoriraaste, porkkanamehu, koivunlehtimurske, kehäkukan terälehdet, ruusunmarjajauhe, tyrnijauhe, terva... Häh, enhän minä pidä tervasta, kuka sen on laittanut listalle!? Ilmeisesti olen innostunut ja ajatellut kokeilevani KAIKKEA. Raparperin juuresta öljyyn uuttamalla tuli jotain kivaa väriä, olisiko ollut vaaleanpunaista saippuaa. Ehdottomasti kuusenkerkkäuute, vuohenmaito, hunaja ja mehiläisvaha, nekin laitan vielä kokeiltavien listalle.

Jos jokin kohta saippuan valmistamisessa jäi mietityttämään, niin laita kysymyksesi kommentteihin, vastaan mielelläni.

Saippuareseptejä

• Silkkinen suolasaippua perunoiden keitinvedestä 
• Nokkossaippua hiuksille, ohjeesta voi muokata käsisaippuan tai hamppu-avokadosaippuan.
  
• Vuohenmaitosaippuaa Kleopatran innoittamana
• Saippuakuplia,  reseptejä ja vinkkejä saippuan valmistamiseen & MMS lipeälaskurin käyttöohje 
• Saippuaa kolmella tavalla maustaen/ Kaikki paketissa
• Kuusenkerkkäsaippua hellii ihoasi/ Värikäs kädenjälki 
  
• Vuohenmaitosaippua/ Karppaus ja perhe
• Englannin kielisiä reseptejä From Nature with Love 

Muita hyödylisiä saippualinkkejä

Saippualaskureita löytyy erilaisia. Minä ristiin tarkistan kahdella lipeälaskurilla varmuuden varalta oikean lipeämäärän. Soapcalc on minun suosikkini.

• Brambleberry lipeälaskuri 
• Soapcalc lipeälaskuri (käyttöohje) 
• Majestic Mountain Sage eli MMS lipeälaskuri (käyttöohje) 
• Kotikemistin paja, aloitteleva saippuantekijän opas osa 1 välineet, osa 2 lipeä, osa 3 rasvojen valinta, osa 4 valmistus ja osa 5 oman saippuan suunnittelu
• Rasvojen englanninkielisiä nimiä lipeälaskuria varten
  

Lähteet:

Saara kuha saippuakirja
Classics Bells: Container for lye solution

 

Hyppää mukaan Kangaskorjaamon seikkailuihin

Facebookissa

Instagramissa

Pinterestissä