Näin leikkaat kankaat paitaan

Nyt on aika perehtyä paidan leikkuusuunnitelmaan. Miten kaavat asetellaan kankaalle ja mikä on langansuunta. Tämä postaus kuuluu sarjaan: näin ommellaan trikoopaita. Aikaisemmin kirjoitin miten valitset sopivat kaavat ja mitä kaavojen piirtämisessä tulee huomioida. Seuraavaksi kirjoitan ohjeet paidan ompeluun.

Kaavojen asettelu kankaalle:

Etu- ja takakappale ovat puolikkaita kaavoja, joten kangas taitetaan kaksinkerroin leikkaamista varten. Tässä vaiheessa otetaan mukaan langansuunta (=ls). Trikookankaassa langansuunta on pystysuoraan kulkeva silmukkajono. Mittaa mittanauhalla, että taitat kangasta yhtä leveästi kankaan yläreunassa kuin alareunassa. Kangasta kannattaa kääntää vain sen verran kaksinkerroin kuin kaavan leveys on + saumanvara 1 cm, niin ei tule turhaa kangassilppua. Neulaa kaavojen keskietu- ja keskitakakohta, eli juuri ne kohdat joihin ls on merkitty, kankaan taitteelle. Nyt kaava on langansuunnassa. Kuvassa kangasta on taitettu 23 cm kaksinkerroin.

Kankaan toisesta reunasta leikataan etukappale ja toisesta reunasta takakappale, keskeltä kangasta leikataan hihat. Hihaa varten kangas taitetaan samoin kaksinkerroin. Hihoja leikataan kaksi kappaletta päällekkäin. Taite on yhtä leveä kuin hihan leveys + 2 cm saumanvaraa. Hiha asetetaan kankaalle siten, että langansuuntanuoli kulkee taitteen suuntaisesti. Tämän voi vielä varmistaa mittanauhalla.

Jos kaavojen mahtuminen kankaalle on muutamasta sentistä kiinni, niin voit soveltaa langansuuntien kanssa. Soveltaminen onnistuu parhaiten yksiväristen kankaiden ja ei-esittävien kuvioiden kanssa. Parin sentin heitto langansuunnassa ei vaikuta vaatteen käyttömukavuuteen, koska trikoo joustaa materiaalina joka suuntaan.

Jos kankaasi on raidallinen tai kuvio asettuu muuten selkeästi pysty- tai vaakariveihin, niin unohda mittanauha. Taita kangas kuvion mukaan suoraan ja asettele kaavat kankaalle kuvioiden mukaan. Paidan helmaan ja hihansuuhun tulisi kuvioiden osua suoraan riviin. Minullakin oli oikeasti kangasta käännettynä toisessa reunassa 5 cm enemmän. Fuskasin tuossa kuvassa.

Tarkista vielä ennen kankaan leikkuuta, miten kankaan kuviot asettuvat valmiissa vaatteessa. Tuleeko kuvio oikeinpäin. Millainen kuvio jää pääntien kohdalle, katkeaa hevoselta kaula ikävästi pääntien kohdalla. Voitko nostaa tai laskea etukappaletta hieman, että saat kokonaisen kuvion paidan etumukseen. Huomioi myös millainen kuvio tulee keskelle etukappaletta nenä-napa-linjalle. Entäpä mahtuuko paidan helmaan kokonainen kuviorivi, vai voisiko paitaa pidentää 3 cm, jotta kuviot mahtuvat kokonaisena.

Kankaan leikkaaminen:

Lisää leikatessa kaavoihin 7 mm saumanvarat. Jätä hihansuuhun ja helmaan 3 cm käännevara. Pääntielle ei tarvitse jättää saumanvaroja.

Kuvasta näet, että kaava tulee keskietu- ja keskitakakohdasta 1 cm ulos kankaan päältä. Vertasin kaavan mittoja valmiiseen paitaan ja huomasin kaavan olevan liian väljä.  Näin vaatteesta tulee sopivampi. Pääntie pienenee, joten myöhemmin siirrän kaavaa ja leikkaan pääntien uudestaan kaavan mukaisena.

Leikkaa lisäksi trikookankaasta tai resorista 3,5 cm levyinen suikale pääntien huolitteluun. Leikkaa huolittelukaitale vaakasuuntaan kankaasta, näin se joustaa enemmän. Toisin sanoen silmukkajono = ls on pystysuunnassa kaitaleessa. Kaitaleen pituus on 3/4 pääntien ympäryksestä. Voit leikata vähän reilun pituisen kaitaleen, jos suurennatkin pääntietä sovituksen aikana. Säilytä tilkut ommelten testaamista varten.

Merkitse kankaisiin hakit ennen kaavojen irrottamista. Leikkaan saksilla pienen 4 mm pituisen viillon kankaan reunaan hakin merkiksi. Toinen vaihtoehto on piirtää hakki saumanvaraan kangasliidulla.

Nämä kaavat ja kankaat lähetin Nyt Heti -blogin Marialle. Opastan häntä ompelun saloihin. Jatkoin itse tunikan/ paidan ompelua Verson puodin Yksisarviset -kankaasta.

Vinkki poimutetun hihan leikkaamiseen:

En saanut kangasta riittämään hihoihin, joten tein hihat harmaasta trikoosta ja vaaleanpunaisesta pitsikankaasta. Poimutettu hiha sopii mielestäni paremmin tähän malliin ja se ei ole juurikaan vaikeampi ommella. Leikkaa hihan kaava halki keskeltä, langansuuntanuolen kohdalta. Jätä kaavat osat 2 cm erilleen, kun neulaat kaavan kankaalle. Jos haluat runsaamman poimutuksen, levitä kaavaa 3-4 cm. 

Paidan ompeluohje jatkuu täällä.
Ohjeet paidan kaavojen piirtämiseen löytyvät täältä.

Jos kankaasi ei riitäkään, niin täältä löydät ideoita miten voit jatkaa kangasta.

Näin piirrät kaavat paitaan

Puraisiko ompelukärpänen tauon jälkeen. Haluaisitko oppia ompelemaan kädestä pitäen. Tämä postaus on sinulle, joka haluat aloittaa ompeluharrastuksen.

Opetan sinulle alkeista lähtien miten ompelet paidan trikookankaasta. Näillä samoilla ohjeilla voit ommella myös tunikan tai t-paidan, jatkossa käytän kuitenkin paita-sanaa. Perustelen miksi mitäkin tehdään, jotta ymmärrät työvaiheen tarkoituksen. Sen jälkeen voit itse päättää haluatko oikaista jossain työvaiheessa tai tehdä jotain toisin. Tässä postauksessa käydään läpi kaavan piirtäminen ja kankaan esipesu. Seuraavissa postauksissa on ohjeet kankaan leikkaamiseen ja paidan ompeluun.

Idea tämän ohjeen kirjoittamiseen syntyi, kun Nyt Heti -blogin Maria kaipasi helppoja kaavavinkkejä. Teemme Marian kanssa yhteistyötä, minä selitän ja Maria ompelee. Valitsin vasta-alkajalle sopivaksi työksi paidan. Paidassa vain pääntien ompelu vaatii tarkkuutta, venyttämistä ja ylimääräisiä kaitaleita. Hihojen ja helman käänteet ovat suoria ja helppoja ommeltavia. Liivimekossa olisi lisäksi kaarevat kädentiet huoliteltavana, siksi en suosittele aloittelijan työksi liivimekkoa, vaikka se saattaa houkuttaa hihattomuutensa vuoksi.

Kaavakoon valitseminen:

Lasten kaavakoko valitaan pituuden mukaan. Aikuisten kaavakoko valitaan rinnanympärysmitan mukaan. Vertaa mittoja kaavalehden mittataulukkoon, jotta löydät sopivan koon. Tässä on Suuren Käsityölehden mittataulukot aikuisille ja ohjeet vartalon mittaamiseen.

Kaavojen piirto:

Kaavapaperin asemasta kaavojen piirtämiseen voi käyttää leivinpaperia, voipaperia tai jotain muuta ohutta paperia, josta kaava-arkin viivat kuultavat läpi. Tutki lehden pienoiskaavoja, miltä kaavat näyttävät ja mitä kaavamerkkejä sinun pitää muistaa piirtää ääriviivojen lisäksi.

Vinkki miten löydät kaavat kaava-arkilta: Kaava-arkin alareunassa on kaavojen numerot, oikea kaava löytyy numeron yläpuolelta. Voit vahvistaa kaavan ääriviivat ensin tussilla, niin ne kuultavat hyvin kaava-paperin läpi. (Katso postauksen ylin kuva)

Piirsin Marialle Toffee -tunikan kaavan Ottobre 6/2013 lehdestä. Kaavan koko on 86 cm. Piirsin samaan kaavaan myös paidan helman (=violetti viiva), edestä lyhyemmän tunikan (=oranssi viiva) ja hihaan piirsin lisäksi lyhyen hihan (=vihreä viiva).

Kaavan osat: takakappale, etukappale ja hiha

Tärkeimmät kaavamerkit:

ls = langansuunta. Ls- merkintä löytyy hihan kaavan keskeltä (kuvassa sininen nuoli) ja etu- ja takakappaleen kaavan suorasta reunasta. Langansuunta tulisi olla valmiin vaatteen etu- ja takakappaleessa selkärangan suuntaisesti ja hihassa käsivarren keskellä. Näin kangas laskeutuu kauniisti, kuvio asettuu suoraan, eivätkä saumat kierrä valmiissa vaatteessa.

hakki = lyhyt poikkiviiva kaavan reunassa. Merkitsin hakit punaisella tussilla kaavoihin. Yleisimmin hakki löytyy hihan pyöriöstä ja etukappaleen kainalosta. Hakit ovat kohdistusmerkkejä, niiden avulla yhdistetään esim. hiha etukappaleen kainaloon.

Suosittelen merkitsemään kaavoihin kaavamerkkien lisäksi kaavan nimen (etukappale, takakappale ja hiha), kokonumeron, lehden nimi ja numero. Näin kaavasi pysyvät järjestyksessä ja voit käyttää niitä helposti uudestaan. Selkeiden ja toimivien kaavojen kanssa pääsee nopeasti aloittamaan ompelun.

Kaavojen sovitus:

Kaavat on piirretty keskivertovartalolle ja hyvin harvalla on matemaattisten tilastojen mukainen keskivertovartalo. Kaavojen piirtämisen jälkeen vertaan kaavaa sopivaan vaatteeseen tai vartalon mittoihin. Lapsilla kaavakoko valitaan pituuden mukaan, joten kaavan leveyden tarkistamiseen kannattaa panostaa.

Kaavan alle taitoin kaksinkertaisena lapsen paidan, joka on samaa kokoa kuin kaava, 86 cm. Kuvasta näet, että kaava on keskeltä edestä 1 cm leveämpi kuin paita. Käytän tätä tietoa hyödykseni, kun leikkaan kankaita. Jätän saman verran kaavaa kankaan ulkopuolelle.

Vinkit kaavojen piirtoon:

Piirrän samalla kertaa kaksi kaavakokoa vierekkäin/ sisäkkäin kaavapaperille. Teen näin siksi, että minulla on seuraava koko jo valmiina kasvavalle lapselle. Minullakaan ei ole keskivertovartaloa, asetun kaavakokojen väliin. Piirretystä kaavasta voin vertailla leikkaanko vyötärön kohdalta isomman vai pienemmän koon mukaan.

Mietitkö mistä saisit kaavat. Tutki kaupan lehtihylly, lähikirjasto tai ompelevan ystävän kirjahylly. Netistäkin löytyy tulostettavia kaavoja.

Kankaan ostaminen:

- Kangasta tarvitaan lapselle paidan pituuden verran +5 cm saumanvaraksi + 5-10% kutistumisvaraksi. 

- Nuoren ja aikuisen paitaan tarvitaan kangasta paidan pituus + hihan pituus + saumanvarat + kutistumisvara.

Karkeasti luokitellen sanoisin, että 134 cm kokoiseen trikoopaitaan saat leikattua kaikki osat vierekkäin, mutta sitä isompiin kokoihin sinun pitää ostaa kangasta paidan pituuden + hihan pituuden verran. Tunikassa tämä raja tule vastaan aikaisemmin, koska levenevä helma tarvitsee tilaa enemmän. Kaavojen piirtämisen jälkeen voit mitata itse paljonko kaavat tarvitsevat leveyttä. Kankaan leveys on yleensä 150 cm, eli etukappale, takakappale ja kaksi hihaa tulisi mahtua tuohon leveyteen saumanvaroineen.

Muut tarvikkeet:

Tarvitset jerseyneulan eli pallokärkisen neulan, koko 70. Tavallinen teräväkärkinen neula voi katkaista trikookankaan langat, jolloin syntyy silmukkapako ja saumaan tulee reikä ensimmäisten pesujen aikana. Pallokärkinen neula etsii reitin kankaan sidoksen välistä ja säilyttää kankaan ommellessa ehjänä. Itse suosin Schmetz merkkiä. Ompelukoneeni huoltaja kertoi kyseisen neulan taipuvan, muttei katkeavan niin helposti. Huonolla tuurilla katkennut neula voi lentää  silmään.

Lisää tietoa neulan valinnasta Suvin käsityöt -blogissa.

Voit ostaa myös kaksoisneulan. Huomioi, että sekin on pallokärkinen. Hihansuun ja helman käänteen voi ommella kaksoisneulalla, jolloin vaatteesta saa teollisen, valmisvaatteen näköisen. Kaksoisneula ompelee siis kaksi vierekkäistä suoraommelta ja nurjalle puolen muodostuu siksak. Kaksoisneulan sijasta käänteen voi ommella tavallisella jerseyneulalla siksakkia, kolmiaskelsiksakkia tai jotain muuta joustavaa ommelta käyttäen.

Kankaan valmistelu esipesuun:

Trikookankaan reunat rullautuvat pesussa tiiviiksi rullaksi, ja jos haluat käyttää kankaan reunaan asti, niin se on hankalaa, kun reunat ovat rullalla. Estääksesi reunoja rullaantumasta pesussa, taita kangas puoliksi pituussuunnassa. Ompele ylä- ja alareuna yhteen. Ne reunat, joista kangas on leikattu pakalta. Saat aikaan säkin, jossa on yksi reuna avoin. Pesun jälkeen leikkaat tai purat tämän ompeleen pois. Jos haluat purkaa ompeleen, niin ompele suoralla ompeleella piston pituudella 5. Harvaan ommellun tikin purkaminen onnistuu langasta vetämällä.

Esipesu:

Pese kangas samoin kuin pesisit valmiin vaatteen. Jos käytät kuivausrumpua, niin laita kangas pesun jälkeen kuivausrumpuun. Näin kangas kutistuu jo valmiiksi. Kangas saattaa kutistua 5-10 % pituudestaan, joten tämä on hyvä huomioida myös ostohetkellä. Käytännössä siis 50 cm korkea paita voi olla ensimmäisen pesun jälkeen 45 cm korkea, jos et ole tehnyt esipesua. Leveydestä trikookangas ei kutistu niin paljon. Esipesu poistaa kankaan kutomisessa tulleet jännitykset ja viimeistelyaineet. Ilman esipesua valmiin vaatteen saumat voivat kiertää, tämä on varsin tuttu ilmiö valmisvaatteissa.

Jatkoa paidan ompeluohjeisiin:

Näin leikkaat kankaat paitaan
Trikoopaidan ompeluohje
Näin piirrät nopeasti paidan kaavat, jäljennä etu- ja takakappale päällekkäin

Odotellessa voit harjoitella ompelua, tässä ovat Kangaskorjaamon pienet ja helpot ompelutyöt:

Baby Born nuken vaatteet ja kaavat
Rusettipompulat
Sämpyläkorit

Ideoita paikkaamiseen

Lapsi tuli näyttämään, että hänen housuihinsa oli ilmestynyt reikä. Samaan hengenvetoon hän jatkoi: "Älä paikkaa sitä, mä tahdon uudet housut:" Onhan se housujen paikkaaminen tylsää ja samalla vaivalla ompelisi uudet housut. Lapsenkaan mielestä polvipaikka ei taida näyttää kivalta. Entäpä, jos tekisin tylsästä ja yksitoikkoisesta hommasta hauskempaa. Entäpä, jos polvipaikka olisikin tosi hieno, parasta koko housuissa! Lähdin etsimään inspiraatiota paikkaamiseen Suomi100-käsitöistä, kesäkuun teemana ovat runot ja laulut. Kaikille avoin Suomi100-käsityöhaaste jatkuu blogissani koko tämän juhlavuoden ajan.

Samalla kun paikkaan housuja, kerron sinulle käyttämästäni metodista, miten löydän ompeluidean persoonalliseen tuotteeseen. Tällä kertaa ongelma on siis polvien paikkaus. Teemaksi valitsin runot ja laulut, erityisesti lapsen omat lempilaulut. Punon ongelman ja teeman yhteen. Ensimmäiseksi tuli mieleeni lastenlaulu Hämä-hämähäkki. Hämähäkillähän on helppo paikata reikä, kun se on valmiiksi ympyrän muotoinen. Seuraavaksi mietin, ompelenko pelkistetyn hämähäkin vai hyvin koristeellisen hämähäkin. Millä tekniikalla ompelen, mitä materiaaleja ja värejä käytän. Pengon tilkkupussia ja piirtelen lasten kanssa. Hauduttelen ideaa rauhassa. Hauduttelun seurauksena tulikin mukaan muurahainen, jossa on kolme ympyrää. Ympyröitä voisi heitellä sinne tänne, riviksi tai jonoksi. Tällä kertaa päädyin kuitenkin koristeellisiin ja esittäviin ötököihin, ne ilahduttavat lasta eniten. Tekniikaksi valitsin nyörillä applikoinnin. Siitä olen kirjoittanut ohjeet, kun applikoin Kalevalan taruhahmon Iku-Turson kylpytakin helmaan.

Hämä-hämähäkki kiipes langalle,

tuli sade rankka, hämähäkin vei.

Aurinko armas kuivas satehen,

hämä-hämähäkki kiipes uudelleen.

Hämähäkin vartaloon käytin valmiiksi raidallista kangasta. Hämähäkin silmät kirjoin käsin. Seitin piirsin kangastussilla. Kun katsot kuvaa tarkasti, niin näet seitin alla edestakaisin ommelta, joka vahvistaa polven kohtaa. Nurjalla puolella on farkkutilkku ompeleiden alla.

Muura-muurahainen kortta kuljettaa,

ahkerasti työssään aina ahertaa.

Valmis on kohta keko komea,

muura-muurahainen kortta kuljettaa.

Tästä muurahaisesta tulikin oikein iloisen ja ahkeran näköinen. Erityisesti olen tyytyväinen jalkojen juoksuasentoon. Ennen paikkaamista vahvistin polven ompelemalla ruohon vihreällä langalla edestakaisin. Korsi on vihreää trikookangasta, joka saa rullautua vapaasti.

Toinen ongelma on juhlahousujen polven paikkaus. Voiko juhlahousut paikata niin, että ne kelpaavat vielä juhliin. Teemaksi valitsin toisen lastenlaulun, Ihahaa. Ryhdyin punomaan ongelmaa ja teemaa yhteen. Oivalsin, että hevosen harjassa voisin käyttää edestakaisin ommelta, ja samalla reikä tulisi paikatuksi. Kirjoin siis reiän päälle vapaalla koneparsinnalla hevosen pään. Piirsin ensin hevosen pään kaavapaperille ja kirjoin ompelukoneella ääriviivat. Revin paperin pois ja jatkoin ommelten vahvistamista.

Jos vapaakonekirjonta on sinulle uutta, kerron täällä siitä lisää.

Ihahaa, ihahaa hepo hirnahtaa,

ihanaa, ihanaa onhan ratsastaa.

Kyllä näillä housuilla kelpaa vielä juhliin mennä, vai mitä olet mieltä? Näissä lähikuvissa erottuvat selkeästi kankaan värisellä langalla tehdyt parsinnat. Koko reikä ei aivan mahtunut hevosen harjan alle. Käytössä ja liikkeessä parsinta ei erotu ollenkaan.

Vinkkejä housujen paikkaamiseen:

Ratko sivusaumat auki, niin saat tilaa ommella paikan polven kohdalle. Väljissä housuissa voit leikata saumat pois sisälahkeen puolelta ja ommella saumat uudelleen kiinni kapeilla saumanvaroilla. Sisälahkeesta ei juurikaan huomaa, että ommel tekee pienoisen mutkan.

Lisää pituutta lahkeeseen samalla, kun paikkaat polvet. Näin housuille tulee lisää käyttöikää. Leikkaa reiän kokoinen pala kokonaan pois lahkeesta. Leikkaa paikkakankaasta suikale, jonka ompelet lieriöksi. Lieriön ympärysmitta on sama kuin lahkeen ympärysmitta leikatussa kohdassa. Lieriön korkeuteen lisätään kasvunvaraa sopivasti, joten irti leikatun palan tilalle ommellaan korkeampi pala. Näin menetellen sinun ei tarvitse ratkoa sivusaumoja auki paikataksesi polvet. Saat ommeltua uudet polvet ympyränä lahkeisiin kiinni.

Näin ommellaan ympyränä kokonaan uusi polven kohta housuihin.

Pääset vähemmällä paikkaamisella, kun ryhdyt korjauspuuhiin heti, kun reikä on pieni tai kangas on melkein kulunut puhki. Näissä housuissa kangas on ohentunut. Arvaan että viikon käytön jälkeen polvissa olisi reikä. Laitoin housujen sisälle farkkutilkun. Tikkasin suoralla ompeleella edestakaisin tilkun kiinni housuihin. Edestakaiset ompeleet eivät edes erotu, jos käytät juuri samansävyistä lankaa kankaan kanssa. Lopuksi ompelin punaisella langalla koristeompeleita paikkauksen päälle. Housujen taskuissa oli myös punaisia koristetikkauksia, niin valitsin saman värin.

Samalla pidensin housuja ratkomalla lahkeensuun kuminauhan pois. Tilalle ompelin resorin. Lahkeensuuhun jää kiva efekti, ikäänkuin kuminauha olisi vielä paikoillaan, kun kangas on haalentunut raidoittaen.

Korosta sitä mitä et voi piilottaa. Tällaiset kurkistavat silmät sopisivat hyvin myös paikkaamiseen. Tässä silmät kurkistavat tuubihuivin kankaiden sauman välistä tuubihuivissa. Silmät ja sormet ovat applikoitu suoralla ompeleella.

Hääräämö -blogissa on hyvä esimerkki miten korostaa paikkausta. Tunnustan, että ensimmäisen kerran nähdessäni tämän paikatun taskun, en oikein ihastunut ideaan. Nyt olen tutustunut termiin visible mending eli näkyvä parsinta. Ikää ja rentouttakin käsitöiden tekemiseen on tullut lisää. Nyt tämä näkyvä parsinta tuntuu kivalta idealta. Jopa niin kivalta, että haluan jakaa idean eteenpäin.

Hääräämö -blogissa löytyy myös pirteät pyöreät polvipaikat ja linkin kautta pääset tutkimaan lisää vaatteiden korjausvinkkejä.

• Reiän voisi peittää myös hassulla taskulla, nappaa ideat Pelle Hermannin pelleilyhousuista.
• Kansallishyönteisemme, seitsenpistepirkko toimittaa samettihousuissa paikan virkaa. 
• Paikkaa housun lahje ilman sivusauman ratkomista

Huomasitko muuten, että kuvissani oli teemana sormilaulu? Taisipa mukaan eksyä parit varpaatkin. Toivottavasti sait inspiraatiota paikkaamiseen ja uusia ajatuksia vaatteiden korjaamiseen. Paras palaute tuli paikattujen housujen omistajalta. Housut kuulemma näyttävät ihan hyvältä. Sen enempää en voi toivoakaan meidän pieneltä herralta, jonka suosikkisana on "EI"

Inspiraatiota takataskusta ja blogiystävän merkityksestä

Tämä postaus on omistettu sinulle, joka kaipaat piristystä bloggaamiseen. Samalla esittelen ompelemani kesäiset caprihousut, joiden takataskun tikkauskuvio syntyi kotikuntani vaakunan pohjalta.

Minulla on ollut samanväriset kesähousut, mutta ne ovat jo kuluneet ja haalistuneet. Nyt oli aika siis ommella uudet housut. Miettiessäni sopivaa tikkauskuviota takataskuun mieleeni palautui huhtikuun teemakäsityön aihe, oma maakunta. Syntymäkuntani Lehtimäen vaakuna onkin oiva aihe kirjottavaksi farkkujen takataskuun. Pelkistin vaakunaa ja otin mukaan viidestä lehdestä vain kaksi. Tykkään lopputuloksesta kovasti. Housujeni takataskut kertovat: minun juureni ovat Lehtimäellä.

Tänä vuonna blogissani on siis menossa teemakäsityöhaaste 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Jokaisella kuukaudella on oma teemansa. Olen jo aikaisemmin pitänyt tavasta rakentaa käsitöitä teemojen ympärille ja erityisesti tänä vuonna se on ollut hyvin inspiroivaa. Luovuus ja ideat virtaavat aivan uusia uomia pitkin. Saan tehdä mielekkäitä käsitöitä tarpeeseen ja käsitöilläni on sanoma, jonka muistan vielä tämän juhlavuoden jälkeenkin. Housujen takataskujen sanoma kuuluu tarkemmin näin: olen suomalainen ja kotoisin Lehtimäeltä.

Blogini lukijoille minä haluan jakaa roppakaupalla inspiraatiota. 

Katsele ympärillesi, jossain siellä odottaa täydellinen tikkauskuvio taskun koristeeksi tai täydellinen tarina jaettavaksi lukijoillesi. Muita blogeja selatessani pysähdyn ihmetellen sellaisen blogitekstin äärelle, jossa kerrotaan bloggausinnon kadonneen. Tekstiä ei synny tai punainen lanka on hukassa. Blogitekstin kommenteista löytyy myötätuntoa toisilta bloggaajilta: "Sellaista se on välillä. Mustakin tuntuu joskus samalta."

Minä haluaisin vastata blogiburnoutia potevalle, että minulla on inspiraatiota vaikka muille jakaa. Valitettavasti minulla ei ole käsitystä siitä, mitä sinä mahdat tarkoittaa. Tuntuu kuitenkin, että tämän kirjoittaminen ei ole oikein soveliasta toisen ahdingon keskellä. Bloggaus on minulle mielekäs harrastus. Saan ylläpitää kirjoitustaitoani. Kehityn valokuvaajana ja päivitän tietojani tekniikan parissa.

Toisekseen minä olen sinun asiakkaasi, lukijasi. Miksi valitat minulle. Haluaisitko sinä käydä kampaajalla, joka on tympääntynyt työhönsä. Kampaajasi kertoisi sinulle, että hänellä ei ole enää yhtään inspiraatiota keksiä asiakkaille uusia hiustyylejä. Suoran polkkatukan leikkaaminen on alkanut puuduttaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Olisiko käynti kampaajalla rentouttava kokemus? Haluaisitko käydä uudestaan?

Tämä kirjoitus on sinulle, joka kärsit blogiburnoutista tai kaipaat piristysruisketta blogiisi

Haluan nimittäin kertoa sinulle, että olen löytänyt juureni blogisisaruksista, pienestä bloggaajien keskusteluryhmästä. Yhteishenki ryhmässä on hyvä ja olen oppinut lisää kirjoittamisesta, kuvaamisesta ja blogin teknisestä puolesta.

Tarkemmin minun sanomani sinulle bloggaava ystäväni on tämä: Hanki verkosto, etsi ympärillesi muita, jotka kirjoittavat blogia. Jaa ilosi ja surusi blogiystävillesi, he ovat sinun tukiverkostosi. He osaavat kuunnella ja tukea sinua paremmin kuin minä, blogisi lukija. Kommentoikaa rehellisesti toistenne kirjoituksia ja antakaa palautetta sekä kehitysideoista. Vertailkaa bloginne kävijämääriä ja keksikää keinoja sivujen katselujen lisäämiseen. Jakakaa ärsytyksen aiheita ja riemuitkaa yhdessä onnistumisista.

Mistä blogiystäviä voisi etsiä

Laita ilmoitus omaan blogiisi, että etsit ystäviä blogimaailmasta. Blogiystävää ei siis tarvitse tuntea oikeassa elämässä. Ota itse yhteyttä blogisi aktiivisiin seuraajiin, jos heillä on oma blogi. Facebookista löytyy blogiryhmiä, julkaise siellä etsintäilmoitus. Toki voit pyytää myös minua blogiystäväksesi.

Varmasti ystäviä ilmaantuu, sinä et ole ainut joka kaipaat tukea bloggaamiseen. Virtuaalimaailmassa ystäviin voi pitää yhteyttä monella tapaa, käyttäkää Facebookin ryhmiä, Skypen ryhmäkeskusteluja, Instagrammin livelähetyksiä, Google Docsia tai vanhaa kunnon sähköpostia.

Minulla on kaksi erityisen hyvää blogisisarusta

Laura, joka kirjoittaa Mitäs Meille -blogissa lapsiperhearjesta ilman filttereitä. Jenni tarjoilee terveellistä kasvisruokaa suurella ruokahalulla Ruoka-alkemisti -blogissa. Olen heille kiitollinen saamastani suorasta palautteesta. Huomaan oppivani itsekin samalla, kun jaan palautetta heille.

Kerron sinulle kaksi hyvää vinkkiä onnistuneelle blogiystävyydelle: Jaa, niin sinullekin annetaan. Jaa vinkkejä, ohjaa ystäväsi tiedon äärelle, paljasta blogisi parhaat tekstit. Toiseksi, ole avoin uusille ehdotuksille ja näkökulmille. Kokeile, mieti tai ota aikalisä, ennen kuin sanot ei. Älä uraudu.

Avain iloiseen blogiin löytyy itsestäsi

Arvosta blogiasi, mieti mitkä ovat blogisi vahvuudet, entä sinun omat vahvuutesi. Blogiystäväsi kanssa pystyt löytämään näitä vahvuuksia paremmin. Hän näkee blogisi uusilla silmillä, ilman tunnelatausta. Kerro näistä vahvuuksista myös lukijoillesi, miksi blogiasi kannattaa seurata.

Jos muut ovat metsässä mäntyjä, ole sinä koivu. Levitä oksiasi, jaa inspiraatiotasi lukijoillesi. Jaa iloisia oivalluksia ja hauskoja sattumia. Hyvää viestiä on helpompi jakaa. Nimittäin jos haluat, että blogilinkkisi kerää jakoja, niin siinä on oltava ilosanoma levitettäväksi.



Vielä voisin kirjoittaa ajanpuutteesta ja kiireestä, sillä bloggaaminen ihan niin kuin muutkin harrastukset vievät aikaa. Valintoja ajankäytölle on tehtävä. Tästä aiheesta jatkaa kuitenkin sujuvasti Veera Oranssia blogissa, joten enpä käytäkään aikaani enempää tähän. Pysähdy, priorisoi ja jätä asioita tekemättä - Kolme ajatusta kiireestä.

Voin suositella lisälukemisiksi myös Kivemman blogin blogiohjeita ja erityisesti postausta: Blogiburnout - kun inspiraatio bloggaamiseen katoaa. Kivemman blogin Mrs. K. on myös blogisisarusten koolle kutsuja.

Kaivoinpa blogini uumenista vielä näytille kahdet farkkulegginssit, joissa on tikkauskuvio takataskussa. Kädenjälki on hyvää, mutta kuvaustekninen toteutus postauksessa ontuu.

Vielä ehdit hyvin mukaan Suomi100-teemakäsitöihin, kesäkuun teemana ovat runot ja laulut.

Kiitos myös sinulle  lukijani, sinäkin inspiroit olemassa olollasi minua, vaikka et sitä ehkä huomaakaan.

Kesäkuun Suomi100-teemakäsityön aiheena ovat runot ja laulut

100-vuotiaan Suomen kunniaksi järjestämäni käsityöhaaste jatkuu kesäkuun teemalla: Runot ja laulut. Mikä on sinulle merkityksellinen suomalainen runo tai laulu? Miten voisit kuvata sitä käsityön keinoin?

Onko sinulla lempilaulu, jota hyräilet? Mistä laulusta puolisosi/ äitisi/ lapsesi pitävät? Onko nyt sopiva hetki ommella persoonallinen bändipaita kesän festareille? Jos kangastussit ovat jo parhaat päivänsä nähneet, voisitko kirjoittaa runon kloriitilla ja siveltimellä? Millainen olisi mökkituliainen, jossa on suomi100-teema?

Minä virkkasin kesäkuun teemakäsitöiden maskotiksi sääennustajaetanan. Tämä lastenloru etanasta on varmaan yhtä vanha kuin Suomi. Suomalaiset tykkäävät puhua säästä, tänä keväänä sää onkin puhuttanut kylmyydellään meitä. Mikä loru/ runo on sinulle lapsuudestasi tuttu?

Etana, etana näytä sarves 

onko huomenna pouta?

Minä olen tunnettu hyvästä muististani. Muistan paljon asioista, mutta lyhyen aikaa. Tammikuussa miettiessäni teemoja suomi100-käsityöhaasteeseen muistin Eino Leinon päivän olevan kesäkuussa. Yllätyinpä nyt melkoisesti, kun Eino Leinon ja runon ja suven päivää vietetäänkin 6. päivä heinäkuuta! Hyvä puoli tässä on se, että teemakäsityöt ovat valmiina puettavaksi/ käytettäväksi heinäkuussa, kun teemme ne nyt kesäkuun puolella.

Tervetuloa mukaan Suomi100vuotta -teemakäsitöihin, toimi näin:

1.  Ideoi ja valmista suomi100 -teemakäsityö tai useampi, tekniikka on vapaa.
2.  Kuvaa ja esittele käsityösi muillekin sosiaalisessa mediassa.
   •  Blogijuttusi voit linkittää tämän postauksen kommentteihin. Teen niistä yhteenvedon postauksen loppuun. 
   •  Kuvan voit julkaista myös Instagrammissa ja Facebookissa #suomi100_käsityö ja tagilla @kangaskorjaamolla.
   •  Kangaskorjaamon facebook sivuille voit lisätä kuvia.
3. Ei olla turhan tarkkoja, eikä ainakaan stressata. Jos käsityösi ei valmistu juuri kesäkuussa, niin esittele se myöhemmin. Aikaisempiin teemoihin voi myös palata koko vuoden ajan ja tehdä niihin sopivan käsityön.

Tammikuun ensimmäisessä postauksessa on luettavissa jokaisen kuukauden teemat.

Virkattu Etana

Etana pääsee seuraavaksi lasten Littlest Pet Shop hahmojen kavaljeeriksi. Minulla ei ollut puuhelmiä silmiksi, joten tein pallot pyörittämällä valkoista fleecekangasta rullalle. Rullan sisälle laitoin rautalankaa.

Rautalankaa on niin pitkästi, että etanan silmät nousevat kotilon tasolle. Fleecerullien ympäri virkkasin kiinteillä silmukoilla puolipallon. Silmiä voi sitten käännellä ja väännellä eri asentoihin. Kangaskorjaamon fb-sivuilla on video miten etanan kotilon saa rullalle.

 

Kesäkuun teemakäsitöiden yhteenveto:
- Minun kultani kaunis on -kansansävelmän inspiroimana pipo ja tuubihuivit
- Inspiraatiota polvipaikkoihin lastenlauluista
- Kesäkamppeita laulavalle taaperolle/ Pikkuakan tilkkuvakka

Instagramissa #suomi100_käsityö

Tässä on esitelty helppoja keinoja, miten kangasta voi kuvioida suora- ja siksak-ompeleilla. Ehkäpä saat niistä idean, miten kuvioida ja koristella käsityötäsi.

Pysyhän kuulolla heinäkuussa etsimme reittejä ja tutkimme karttoja Suomi100-käsityön merkeissä.

Pyöräilykypärän virkatut koristeet

Sopivan pyöräilykypärän ostaminen lapselle on haastavaa. Kypärän pitäisi miellyttää käyttäjää ja käyttäjän vanhempia. Virkatuilla koristeilla saimme tuunattua pyöräilykypärän kauniiksi, persoonalliseksi ja kaikkia miellyttäväksi. Postauksen lopussa on vinkkejä, miten koristeet voi liimata pyöräilykypärään.

Lapsi itse toivoo söpöä kissankorvilla varustettua kypärää. Isä toivoo kirkkaanväristä kypärää, joka erottuu liiikenteessä. Äiti toivoo, että kypärä on mahdollisimman pitkäikäinen. Kissanpentua muistuttava kypärä saattaa tuntua ensi vuonna jo lapselliselta.

Ostimme kirkkaan keltaisen kypärän, jossa oli molemmilla sivuilla mustat aukot, ikäänkuin kypärässä olisi ammottava reikä. Virkkasin koristeet, jotka peittivät nuo mustat kohdat. Lapsi sai itse valita, mitä koristeita virkataan. Ruusu ja kissa syntyivät vapaamuotoisesti virkaten, pura ja kokeile -taktiikalla. Virkkauslankana käytin Novitan Tennesee -lankaa.

Liimasin koristeet pyöräilykypärään kuumaliimalla. Kevyesti kiskoen ne eivät ainakaan lähde irti. Aikaisemmin liimasin postilaatikon kanteen pitsiliinan Bison Universal pikaliimalla. Tästä näet kuvat, meidän postilaatikosta. Pitsiliina pysyi paikoillaan melkein kaksi vuotta, vaikka altistui sateelle ja auringolle päivittäin. Pikaliiman pitää antaa kuivua 24 tuntia, jotta se on täysin kuivaa. Nyt valitsin kuumaliiman, koska liimalla ei ole aikaa kuivia rauhassa, kun kypärää tarvitaan päivittäin.

Luulen, että kuumaliima on helposti kiskottavissa irti pyöräilykypärästä, jos tulee tarve irrottaa koristeet. Ainakin muilta pinnoilla  olen saanut rapsutettua kuumaliiman hyvin irti.

 

 Pyöräilykypärää voi koristella myös pitseillä, kuten tässä mallissa.
Lopuksi vielä muistutus. Ole tarkkana, kun tuunaat pyöräilykypärää, säilytä kypärän suojaavat rakenteet ennallaan.

Vinkkejä valmiiden tuotteiden tuunaamiseen virkatuilla yksityiskohdilla

• Postilaatikon ja katuharjan "vaatteet"
• Sormikkaiden koristeeksi virkatut perhoset

Pipo ja tuubihuivi kevääksi

Ompelin kevätpipon ja tuubihuivit Minun kultani kaunis on -kansansävelmän inspiroimana. Tämä kuuluu sarjaan #suomi100_käsityö. Kesäkuussa #suomi100_käsityön teemana ovat runot ja laulut, tulipahan jo etukäteen virittäydyttyä teemaan.

Pipoon tein kivan yksityiskohdan lisäämällä kuminauhapoimutuksen. Kuminauhapoimutuksen ansiosta pipoon ei tarvitse ommella päälaelle muotolaskosta. Pelkkä puoliympyrän muotoinen ommel riittää. Helppoa ja nopeaa!

Tuubihuivin ompelin kahdesta erivärisestä kankaasta ja saumakohtaan tein yksityiskohdan applikoiden. Kankaiden välistä kurkistaa hassu hahmo, jolla on kierot silmät. Olen ommellut samanlaisen hahmon myös miehen t-paidan hihaan yksityiskohdaksi. Tätä applikaatioideaa voisi soveltaa myös housun polveen paikaksi, sekä kaksiväriseen pipoon tai vaatteeseen yksityiskohdaksi.

Minun kultani kaunis on

1. Minun kultani kaunis on, vaikk' on kaitaluinen.
Minun kultani kaunis on, vaikk' on kaitaluinen.
Hei luulia illalla, vaikk' on kaitaluinen.
Hei luulia illalla, vaikk' on kaitaluinen.

2. Silmät sill' on siniset, vaikk on kieronlaiset.
Hei luulia illalla, vaikk' on kieronlaiset.

3. Suu on sillä supukka, vaikk' on toista syltä.
Hei luulia illalla, vaikk' on toista syltä.

4. Kun minä vien sen markkinoille, niin hevosetkin nauraa.
Hei luulia hah hah haa, hevosetkin nauraa.

Valmiin tuubihuivin ympärysmitta  on 52 cm ja korkeus 23 cm. Sama koko sopii 4- 6 vuotiaalle. Ilman silmälaseja tuubin ympärysmitta voisi olla muutaman senttimetrin pienempi, mutta silmälasien kanssa tuubin pukeminen on helpompaa, kun on tarpeeksi väljyyttä.

Tyttö pukee pipon päälle pyöräilykypärän, joten en voi ommella mitään isoa frillaruusuketta tai rusettia  pipoon. Poimutuksella sain pipoon lisää ilmettä ja pipo mahtuu hyvin pyöräilykypärän alle.

Ohjeet poimutetun pipon ompeluun 

koko 6-vuotias, päänympärys 54 cm

1. Leikkaa kankaat: pipokangas 56 cm x 24 cm ja vuorikangas 56 cm x 22 cm sis. saumanvarat.
2. Ompele kappaleet yhteen pitkältä sivulta.
3. Taita kappale kaksinkerroin oikeat puolet vastakkain, piirrä lautasen avulla päälaelle puoliympyrä, piirrä vuorikappaleeseen myös.
4. Ompele päälaki, sivusauma ja vuorin päälaki. Jätä sivusaumaan vuorin puolelle kääntöaukko.
5. Ompele kuminauha saumanvaraan, venytä kuminauhaa ommellessasi. Aloita ompelu päälaelta ja lopeta 2 cm ennen saumaa. Käytin tavallista 8 mm leveää kuminauhaa, jonka päälle ompelin siksak-ompeleen. Venytin kuminauhaa niin paljon kuin pystyin, jolloin poimutuksesta tuli hyvä.
6. Käännä pipo oikein päin kääntöaukon kautta. Lopuksi voit ommella kääntöaukon umpeen, mutta tämä ei ole pakollista.

Tässä on kuva piposta ennen kääntämistä oikein päin. Kuvassa näkyy kuminauhan ja kääntöaukon paikka.

Koska toukokuu on ollut poikkeuksellisen kylmä, niin tein vielä yhden huivin. Kokeilin ommella huiviin nirkkoreunan paksulla puuvillalangalla koristeeksi. Novita Lollipop on langan merkki. Puuvillalanka ommellaan huivin reunaan piilo-ompeleella. Joka neljäs tikki menee puuvillalangan yli, ja samalla puuvillalanka muodostaa kauniin pitsimäisen nirkkokuvion.

Epäilin puuvillalangan takertuvan kiinni esim. vetoketjuun ja lenkkien venyvän eripituisiksi. Ommel kuitenkin pitää tosi hyvin puuvillalangan paikoillaan, eikä se pääse luistamaan tikin alta, vaikka yritin kiskoa kynsillä. Tätä ommeltua nirkkoreunaa voisi käyttää myös hihansuihin tai pääntielle.

Tässä on ohjeet nirkkoreunan ompeluun piilo-ompeleella.

Vinkkaan vielä, että Kototeko -blogissa on suuri pipopostaus: millaista materiaalia kannattaa valita pipoon, miten piirrät kaavat sekä ompeluohjeet pipoon, jossa on muotolaskos päälaella.

Toivottavasti ilmat lämpenevät pian. Olisi kiva lähteä pyörälenkille ilman, että nenä jäätyy. Huomasitkos muuten tästä viimeisestä kuvasta minun kulkupelini? Tuli näköjään sekin samalla kuvaan :D