Paikoillenne, valmiit, HEP

Arvaatteko mikä on 2-vuotiaan suosikkileikki? Mennään käytävän päähän, paikoillenne. Sitten mennään kyykkyyn, valmiit. Läpsäytetään kädet yhteen, HEP.  Juostaan kovaa ja toistetaan uudelleen alkaen käytävän toisesta päästä. Ulkona tämä leikki onnistuu parhaiten vesipyssyn kanssa.

Mies oli jo aikaisemmin keväällä valinnut collegehousuihinsa sinisen kankaan. Sininen väri toi mieleen suomiverkkarit, vain valkoinen raita puuttui sivusaumasta, että urheilukisojen tunnelmaan pääsisi täysillä mukaan. Siitä syntyi ajatus tallentaa lapsen leikkihetki ompelun keinoin. Kirjoitin tekstin valkoisella Tennesee -puuvillalangalla, jonka siksakkasin kiinni punospaininjalan avulla. Täällä on lisää kuvia, miten voi koristella ompeluksia nauhalla tai langalla. 

Kankaan leveydestä jäi hyvin vielä pojan housuihin kangasta, tein niin pitkät lahkeet kuin kangasta riitti. Nyt housuissa on ainakin kahden koon verran kasvunvaraa.  Pojan housuihin tein tekstin puolaamalla ohuemman virkkauslangan alalangaksi, ja ompelin kiemurrellen suoralla ompeleella. Ohjeen olen julkaissut täällä. 

Tulee mieleen ala-asteen kaunokirjoitusharjoitukset, kun käsiala oli haparoivaa, mutta parhaani yritin. Aivan niin kuin nytkin. 

Nämä housut sopisivat hyvin yhteen aikaisemmin ompelemani juoksurata-paidan kanssa,  ja samalla isi voisi leikkiä lasten kanssa smurffeja :D

Maissipainantaa

Facebookin ompeluryhmässä tuli vastaan hauska ja omaperäinen haaste, johon oli aivan pakko tarttua. Tehtävänä oli kuvioida kangasta maissilla. Kypsyttelin ideaa reilun kuukauden ja sillä välin tuli maissia syötyä kilokaupalla. Ostin jääkaappiin maissintähkät valmiiksi odottamaan kankaanpainantahetkeä, sitten laitoinkin maissit grilliin, ostin uudet maissit odottamaan....

Maissipainannan lopputuloksena on eteläpohjalaista lakeutta latoineen.

Sekoitin kangasvärin itse pigmenteistä ja peittopastasta, yritin hakea samaa vihreän sävyä kuin hihoissa. Leikkasin maissintähkän puoliksi, lyhyemmällä maissilla oli helpompi rullata väri kankaalle. Latoja varten leikkasin sapluunan kalvosta ja töpöttelin ne kankaalle hopealla kangasvärillä. Latojen ääriviivat vahvistin ruskealla kangastussilla. Musta kangastusssi oli päässyt kuivumaan. Oikeastaan ruskea väri sopikin rajaamiseen paremmin. Traktorin kuvan tein applikoiden.

Paidat ovat takaa yksivärisiä vihreitä. Sovituskuvassa hihat ja helma ovat osin vielä kääntämättä, kun mittailin sopivaa pituutta. Paitoihin tuli tarkoituksella hyvin kasvunvaraakin.

Pienempi paita on kokoa 98 cm, kaava David -trikoopaita Ottobre 4/2013. Suurempi paita on kokoa 122 cm, kaava Metal Button Ottobre 4/2013.

Näistä linkeistä pääset katsomaan muiden ompelijoiden maissituotoksia.
http://handmadebyona.blogspot.fi/2015/07/maissilla-painettua-ja-alikeompelu-ohje.html
http://www.riinu.net/2015/08/maissipaita.html
http://kototeko.blogspot.fi/2015/07/he-vi-osaston-painajaiset.html
http://rateijaraasyi.blogspot.fi/2015/07/maissiveivi.html
http://www.thelittlevillage.fi/2015/07/mita-painetusta-kankaasta-tulikaan-part.html
http://heidinluovaaterapiaa.blogspot.fi/2015/07/grilliveivi.html

Maissilla ja kangasväreillä sotkeminen oli niin koukuttavaa, että tutkin jo nettiä ja etsin seuraavaa ruokauhria. Tässä maistiaisia:

http://www.momjunction.com/articles/fun-and-innovative-vegetable-paintings_00104272/

http://dosouthmagazine.com/go-ahead-play-with-your-food/

Nuken kengät virkaten

Tyttö tahtoi kauppareissulla nukelleen kenkiä, miten hän voikin huomata kaikki pienet asiat ja vielä ylähyllyltä. Hinta kauhistutti, ne olivat kympin pari. Vastasin, että tehdään itse. 

Seuraavalla viikolla syksyn ensimmäisessä neulekahvilassa otin härkää sarvista ja virkkuukoukun käteen. Koukun numero oli 2,5 ja lankana Novita Tennesee. Ketjusilmukoita 11, käännös ja työn pyörittelyä spiraalimaisesti samalla lisäten silmukoita kantapään ja varpaiden kohdalla. Virkkasin pari kerrosta, kokeilin kengänaihiota nuken jalkaan ja jatkoin. Kaikkiaan viisi kerrosta pohjaan, sitten pari kerrosta ilman lisäyksiä ja päällisosa muotoillaan ja kavennetaan parhaan osaamisen mukaan.

Purkamiselta ei voinut välttyä, jokainen silmukka on tehty ainakin kahdesti, jos ei kolmesti. Kaikesta huolimatta ensimmäisenä valmistuivat oranssit crocsit. Siitähän tyttö innostui ja toivoi lisää kenkiä: sellaiset missä on nilkkaremmi, sitten varvastossut ja nauhakengät pitää myös olla... (Äiti pökertyi, eikä muista enää listan loppupäätä)

Seuraavana otin vihreän langan koukulle. Miten ne pohjan silmukat menivätkään, kunpa olisin kirjoittanut paperille muistiin. Vielä keltainen lanka koukulle. Tämähän alkaa sujua jo melkein automaattisesti. Eikä tarvitse purkaakaan! Haaste selätetty!

Lanka Novita Tennesee ja koukku nro 2

Tässä on linkki suuren nukenvaatepostaukseen. Baby Born nukelle löytyy todella monta käyttökelpoista kaavaa.
 
Neulekahvilassa viimeistelin myös nämä puuvillaiset kesävillasukat. Lankana on Katia Bombay vaihtuvanvärinen puuvillalanka ja puikon koko on 2,5. Nyt näitä sukkia on yhteensä kolme samanlaista paria. Kaksi 100 gramman kerää riitti kolmiin sukkiin, näihin viimeisiin laitoin vähän toista lankaa jatkoksi. Ihan viimeisiä kavennuskerroksia terässä kutoessa hoksasin jatkaa lankaa siten, että joka toinen kerros on violettia jatkolankaa ja joka toinen kerros alkuperäistä lankaa. Näin jatkolanka yhdistyy huomaamattomasti alkuperäiseen lankaan. Harmi, kun en hoksannut tuota jekkua tehdä jo varressa, vaan se tuli kokonaan vaaleanvihreästä kerästä.

Täältä löytyy aikaisemmin kudottu sukkapari ja neuleohje, miten vanhat kengät voi uudistaa neulomalla uudet varret päälle.

Hellemekko Riine Mekkotehdas -kirjasta

Tämä kesämekko meinasi jäädä keskeneräiseksi, mutta onneksi nyt elokuun lopussa olevat helteet saivat ompelijaan vauhtia. Leikkasin kankaat mekkoa varten jo heinäkuun alussa. Retrokangas on löytö pihakirppikseltä ja se on aikaisemmin palvellut essumekkona. Pitsinauha on ratkottu irti vanhasta juhlapuserosta. Mekon vuori on vanha tyynyliina, mutta helmaröyhelön ostin ihan oikeasta kangaskaupasta.

 Kaavana Mekkotehdas -kirjan Riine, koko 122/128 kavennettuna ja pidennettynä. 

Heinäkuun 20. päivänä kävimme kalasatamassa, jossa paikallinen kalastaja tuli juttusille. Hän ennusti, että elokuun puolenvälin tai loppukuun paikkeille on odotettavissa 30 asteen helteitä. Kalastaja, joka harrasti myös tähtitiedettä, pohjasi ennustuksensa luonnonmerkkeihin ja auringonpilkkuihin. Halusin kovasti uskoa hänen ennustukseensa ja jäin odottelemaan helteitä. Nyt onkin päästy jo reilusti 20 asteen paremmalle puolelle. Ensimmäistä kertaa tälle kesää on saanut pukea lapsillekin shortsit ja hihattomat paidat ulkoillessa.

Tyttö on harjoitellut kovasti ompelemista. Kuvissa on myös mukana hänen itse toteuttamassa laukku, jossa on taskukin.

Kaksi vuotta sitten ompelin tosi pitkäikäiset legginssit kangassuikaleista. Nyt niihin tuli polveen reikä. Leikkasin reikäisen rivin pois, pistin tilalle uuden vähän pidemmän raidan ja legginssit ovat valmiina käyttöön taas pariksi vuodeksi. Pitää joskus myöhemmin pidentää tuo toinenkin lahje, mutta nyt eripituiset lahkeet eivät vielä pistä silmään, kun lahkeet jäävät sopivasti nilkkaan ryttyyn.

Alkuperäiset leggingsit ja ompeluohjeet huomaamattomiin saumoihin näkyvät täällä.

T-paitoja miehelle vol. 2

Olen yrittänyt ommella sitä mukaa miehelle uusia t-paitoja, kun vanhat t-paidat päätyvät räteiksi. Ompelu-urakka meinaa laahata jäljessä, koska parhaillaan mustikat huutelevat metsästä poimijaa.

Valitsimme NOSH:in Tiikeritrikoota ja Otavan poika -trikoota Tyyne-Esterin verkkokaupasta. Voitin sinne keväällä lahjakortin. Kilpailun aiheena oli tositarina, perjantai ja kolmastoista päivä. Tarinan traktorin parkkeeramisesta olen jo aiemmin kirjoittanut tänne blogiin.

Tässäkin ompelussa oli vähän epäonnea mukana. Taitoin leikatessa kankaan vain langansuuntaan, enkä huomannut tarkistaa, että helman kuviot tulevat suoraan. Joten tiikeririvi on aika lailla vinossa, mutta ei se käytössä niin näy.

Tässä on kaksi toukokuussa ompelemaani t-paitaa.
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2015/05/t-paitoja-miehelle.html 

Tässä on t-paita, johon tein kengällä painokuvan
https://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2016/09/kankaanpainantaa-kengalla.html

Tämä Sepe-t-paita on oma suosikkini, ja se on vielä miehellä käytössä.
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/09/pahaa-sutta-ken-pelkaisi.html

Ompele bokserit

Tiedättekö mikä nuukuuden huippu....  Ei, se ei ole boksereiden (98 cm) ompeleminen itse. Silloin on vain ompeluhullu, kun ryhtyy boksereiden ompeluun, vaikka valmiita saisi kaupasta parilla eurolla. Kaikkiaan seitsemän kankaan palaa täytyi leikata ja ommella näin pieneen vaatekappaleeseen. 

Nuukuuden huippu on se, kun ratkoo miehen vanhoista boksereista vyötärökuminauhan irti; mustan kuminauhan, joka on kiinnitetty mustalla kolmoistikillä mustaan kankaaseen. Täytyy kyllä myöntää, että oli hyvänlaatuista ja pehmeää kuminauhaa käytettäväksi uudelleen.

Juuri kun olin saanut ensimmäisen boksereiden testiversion leikattua ja vähän ompelua aloitettua, niin löysin läheiseltä pihakirppikseltä eurolla kolmet oikean kokoiset bokserit. Nyt on vähäksi aikaa pojalle vaihtokalsareita. Harmi, sillä olin juuri päässyt tekemisen vauhtiin.

Tässä alla olevassa kuvassa näkyy ompelurakenteita. Ompelin haarakappaleen ja etukappaleen saumat pussiin. Kuminauhat kiinnitin lahkeensuihin ja vyötärölle kolmiaskelsiksakilla.

Jos joku muukin on ompeluhullu, niin tästä saa ladattua kaavat. Kaavat olen piirtänyt vanhoista ostoboxereista. Ne ovat koossa 98 cm. Näihin tulee vuori etu- ja haarakappaleisiin. Muotoa etumukseen saadaan pienellä muotolaskoksella.

Boxereita ommellessa on hyvä tuhota tilkkuja samalla. Lisää boxereita pääsin ompelemaan seuraavana kesänä, kuvat täällä.

Alusvaatteiden ompelu on tullut jäädäkseen, joten kirjoitin vertailun alusvaatekuminauhoista. Lue mikä on minun suosikkini ja mikä kuminauha sopii mihinkin käyttötarkoitukseen.

Niksejä keittiöön ja postilaatikolle

Edellisessä postauksessa mainitsin, että kakkua on syöty paljon. Haluan ikuistaa tänne blogiini kauneimman koskaan tekemäni kakun. Varmasti muut tekevät vielä hienompia kakkuja, mutta omalla mittapuullani tämä on onnistunein koristelu. Prinsessakekseistä saa kakkuun komean kukkakimpun. Vihreät osat ovat elintarvikevärillä värjättyä valkosuklaata. Toivoisin kyllä omistavani vakaamman pursotuskäden, aika haparoivia nuo lehdet ja varret ovat. Mokkakakun resepti löytyy Raision Keittokirjasta.

Kevään aikana postin mukana alkoi ilmestyä uusi mainoslehtinen, Postinen nimeltään. Täysi turhake, jos minulta kysytään. Ilmeisesti Postilla on rahat vähissä ja keräävät mainostuloja itselleen tällä keltaisella lirpakkeella. Vai miksi se mainosposti täytyy pakata erilliseen kuoreen. Kivoja kuvia noissa kääreissä joka tapauksessa on. Annoin lehtiselle uuden ulkomuodon ja teippasin ne kirjekuoriksi. Kaikki kirjeposti lähtee meiltä nyt iloisen oranssissa kuoressa. Aikaisemmin uusiokäytin seinäkalentereita kirjekuoriksi, ja on niitä vieläkin jäljellä.

Olen tässä kesän aikana ratkaissut myös yhden ikuisuuskysymyksen: kummin päin foliota käytetään. Ratkaisu löytyi kirjasta: Herkkuja perunasta sivulta 16. Kiiltävä puoli foliosta tulee ruokaa vasten. Se heijastaa lämmön paremmin takaisin ruokaan, ja ruoka kypsyy nopeammin. Kesällä olemme grillanneet kasvisnyyttejä folion sisällä ja tietenkin olen käyttänyt foliota juuri väärin päin. Tässä on yksi reseptilinkki kasvisnyytteihin.