Kangaskorjaamon idearikkaimmat ja persoonallisimmat käsityöt ovat paraikaa esillä Pyhäjoen kirjastossa. Kaikkien tiet eivät vie Pyhäjoelle, joten keräsin tähän koostepostaukseen näyttelyn käsityöt. Edellisessä postauksessa kerroin näyttelyn suunnittelusta ja sieltä löytyy myös kuvia näyttelytilasta.
Klikkaamalla käsityön nimeä pääset alkuperäiseen postaukseen. Sieltä löydät tarkemmat ohjeet työvaiheista ja kuvia käsityön yksityiskohdista. Kannattaa käydä katsomassa.
Itsetehdyt lelut
Kangaslabyrintti tarjoaa tekemistä takapenkkiläisille automatkoille. Kahden kanngaskerroksen välissä marmorikuula pysyy varmasti tallessa. Kangaslabyrintti kehittää lapsen sorminäppäryyttä ja hahmottamista samalla kun pitää istua paikoillaan. Montako puhelinpylvään väliä ehtii kulua ennen kuin kuula on pujoteltu maaliin?
Minä ompelin lapselle lahjaksi työkaluvyön, johon kirjoin ompelukoneella ja helmilangalla vasaran kuvan. (Tämä helmilankakirjonta suosikkikirjontatapani ompelukoneella.) Postauksessa on myös vinkkejä miten järjestää synttärit lego-teemalla. Teimme synttärikakulle kakkulautasen
legopalikoista. Kakkukoristeet löytyivät legolaatikosta.
Suomi 100-juhlavuosi innosti minua virkkaamaan marakassit kansallissymbolien kuvalla. Jokaisella marakassilla on oma sointinsa, pääsiäismunasta tehdyn marakassin sisältä löytyy riisiä, makaronia tai herneitä.
Ompelin kaikki sinisävyiset tilkut yhteen uudeksi kankaaksi. Näin syntyi keppihevonen nimeltään Keskipäivän Sinitaivas. Varren päähän virkkasin pallon, jotta varsi ei naarmuta lattioita tai seiniä. Hevosen harjan kiinnitin ompelukoneella pahvisapluunan avulla, näin minun ei tarvinnut ommella käsin yksitellen jokaista villalankaa. Katso tarkemmat kuvat työvaiheista alkuperäisestä postauksesta.
Mitä tehdä pehmoleluille, joilla ei enää leikitä? Niistä voi tuunata kurkistusnukkeja. Pehmoeläin kiinnitetään puukepin päähän ja keppi piilotetaan kukkapurkin, rukkasen, tyhjän lankakartion tms. sisään. Nukke voi piiloutua kukkapurkkiin ja hypätä sieltä esiin. Nyt nukketeatteri alkaa!
Sukkadonitsit (Linkki vie Instagram-tililleni videoon.)
Lasten teekutsuille voi leipoa helposti donitseja vanhoista, reikäisistäkin sukista. Mitä kirkkaammat värit, sitä herkullisemmat kuorrutukset. Leikkaa sukan kärki pois, rullaa sukka, ompele muutamalla pistolla kiinni ja nauti.
Ompelin papukaijan
muotoiset niskatyynyt pitkille automatkoille päiväunia varten. Tyynyn
nokkapuoli on kapeneva ja pyrstöpää on muhkeampi, näin jokainen löytää
tyynystä sopivimman kohdan painaa päänsä.
Kangaslabyrintti pujoteltavaksi |
Papukaijan muotoiset niskatyynyt |
Naamiaisvaatteita
Lapsen kanssa on luettu
Asterix ja Obelix sarjakuvia. Siellä roomalaiset sotilaat pukeutuvat haarniskaan. Kirjan tarinat toistuivat leikeissä ja lapsi
haaveili itselleen samanlaista haarniskaa. Kahvipussit olivat sopivan
kiiltävää, jämäkkää ja edullista materiaalia haarniskan ja kilven ompeluun.
Esikoulun
naamiaisiin teimme lapselle merenneitopuvun pyrstöineen ja suomuineen. Lapsi itse maalasi vanhan
lakanan kangasmaalilla, jotta suomuista tuli sopivasti erisävyisiä.
Teimme myös merenneidolle sopivan laukun simpukan kuvalla.
Pellen housuihin on piilotettuna 12 taskua. Hauskin on ehdottomasti karkkitasku vaiko sittenkin kuumailmapallotasku. Näistä taskuista voi poimia parhaat ideat toteutettavaksi vaikka takkiin tai paitaan.
Haarniska kahvipusseista |
Pellehousut hauskoilla taskuilla |
Lasten vaatteet
Käytin kolme pientä porsasta -kankaasta kaikki pienet tilkutkin. Paidan jujuna on labyrintti. Labyrinttipaidan pukeminen aamulla päälle voi kestää hieman pidempään, kun ensin täytyy selvittää sokkelotehtävä. Pääseekö Sepe Susi porsaiden talolle vai joutuuko se betonimyllyyn?
Kuka koirista saa luun? Kankaaseen painetut mäyräkoirat inspiroivat leikittelemään kangastusseilla ja piirtämään tehtäväkirjoista tutun lankasokkelon lapsen paitaan.
Suomi100-juhlavuonna luimme Lasten Kalevalan. Väinämöisen veneen vierestä nousi taruhahmo nimeltään Iku-Turso. Lapsi ideoi värit ja minä ompelin saunatakin. Tässä postauksessa on ohje applikointiin puuvillalangalla tai nyörillä.
Facebookin ompeluryhmässä oli haasteena kuvioida kangasta maissilla ja kangasväreillä. Maissilla rullaten syntyi pintaa, joka muistutti eteläpohjalaisia peltolakeuksia. Siitä se ajatus sitten lähti lapsen paitaan. Postauksessa on myös linkkejä muiden taitavien ompelijoiden maissipainantatöihin.
Liivi on ommeltu Kymenlaakson
kansallispuvun kankaasta. Jätin helmaan reilut päärmevarat ja
sivusaumoihin runsaasti saumanvaraa, jotta liiviä voi suurentaa lapsen
kasvaessa. Arvokas kangas saa näin pidemmän käyttöiän. Liivi onkin ollut lapsella
käytössä himpun vajaa kolmivuotiaasta asti ja mahtunee varmaan
6-vuotiaaksi asti.
Housujen
paikkaaminenkin voi olla oma taitolajinsa. Tätä taitoa kyllä tarvitaan
lapsiperheissä. Tunnistatko lasten laulut ja lorut paikoista?
Voihan
kissa vieköön, jos lanka loppuu kesken sukassa juuri ennen
kärkikavennuksia. Ideoin värinvaihtumiskohtaan kissan naaman. Nythän se
näyttää siltä kuin olisi tarkoituksella tehty. Kissan tai muun eläimen
naama voi olla minkä värinen vaan, ei se ole niin justiinsa.
Naisten vaatteet
Lainasin
kirjastosta Japanilaisen ompelukirjan (Drape Drape; Hisako Sato), jossa
kaikki vaatteet leikattiin yhtenäisenä isona kankaanpalana. Vaatteen
muoto syntyi laskostamalla ja poimuttamalla. Ensimmäisenä toteutin kirjan kaavoilla laskostetun sifonkipuseron. Kirjan muutkin mallit houkuttelevat kokeilemaan.
Yksinkertainen mekko sai koristeekseen vanhasta tyynyliinasta kierrätetyn pitsin. Samassa postauksessa kerron myös millainen vaatetusmateriaali on scubaneulos.
Idea syntyi
lapsen ensimmäisten farkkujen ympärille, jotka käytin kokonaisuudessaan
boleroon. Hihaan tallensin farkkujen pikkuriikkisen vetoketjunkin.
Toiseen hihaan painoin lapsen kädenjäljet kangasvärillä muistoksi. Selkään ompelin
erisävyisistä farkkukankaista auringonlaskun. Tämä on ehdottomasti oma suosikkini näyttelyn käsitöistä.
Miesten vaatteet
Kankaanpainantaa
voi tehdä hyvinkin erilaisilla esineillä. Kokeilin käyttää
painomuottina lapsen rantasandaalia. Joskus haluaisin kokeilla vielä viemärinkannella ja auton renkaalla painantaa.
Miehen t-paitoihin on joskus hankala keksiä sopivaa kuva-aihetta. Mutta nyt löytyi täysi napakymppi, jalkapallolegenda Jari Litmanen. Litin siluetti syntyi helposti kloriitilla suihkien. Postauksessa on runsaasti vinkkejä kloriitilla kuvioimiseen.
Sepe Susi t-paidat
Satuaiheiset kankaat ovat heikkouteni. Ompelin itselleni ja miehelleni samasta kankaasta Sepe Susi t-paidat. Tässä linkki toiseen Sepe Susi paitaan.
Satuaiheiset kankaat ovat heikkouteni. Ompelin itselleni ja miehelleni samasta kankaasta Sepe Susi t-paidat. Tässä linkki toiseen Sepe Susi paitaan.
Ompelin
vanhoista farkuista itselleni reissukassin. Käytin melkein kaikkia
ompelukoneestani löytyviä koristeompeleita. Pitsiäkin piti saada mukaan
ompelukseen, mutta mitä sitä suotta kangaskaupasta ostamaan, tässäkin
voi kierrättää. Tämä on toinen suosikkikäsityöni, kassi todella yllättää katsojan.
Haipenaalit ja kolikkokirjontaa (Ohje ja kaavat haipenaaliin)
Lapsi
sai tuliaisiksi Lontoon kolikoita. Keksin tavan ommella kolikot
kankaalle, kiiltävät kolikot sopivat hyvin haille silmiksi. Ompelinkin
ekaluokan aloittavalle lapselle uuden haikynäpenaalin kolikkosilmillä.
Siitä tuli niin hieno, että tein samalla itsellekin samanlaisen
haipenaalin.
Kahvipussista ommeltuun kylmälaukkuun voi pakata yhden jogurttipurkin tai
eväsleivät. Lapsen eväät säilyvät viileinä kerhossa, leikkikentällä tai
uimarannalla. Näitä tarvittaisiin ehdottomasti lisää.
Sämpyläkorit ja kakkulapioiden säilytin
Mummin
kauniit käsinkirjotut liinat eivät ole meillä päässeet käyttöön. Otin
rohkeasti sakset käteen ja leikoin niistä kakkulapioiden säilytyspussukan ja sämpyläkoreja. Nyt liinat ovat ilahduttamassa meitä
joka päivä.
Muut käsityöt: kortteja, koruja, kehyksiä...
Nokipainannalla voi kuvioida paperia, kirjan sivuja, kartonkia tai ohutta sileä pintaista vaneria. Painojälki syntyy noella ja
kasvinlehdillä. Tekniikkaan tarvitaan kaakelilaatta, kynttilä, kasvien
lehtiä ja kartonkia. Ruokaöljyn avulla noki kiinnittyy pahviin hyvin,
eikä tahri. Nokipainantaan koukuttuu ja innostuinkin kokeilemaan aina
vaan uusia taustapahveja sekä erilaisia lehtiä.
Askartelimme
lasten kanssa erilaisia hahmoja mosaiikkitekniikalla isojen kivien pinnalle. Mosaiikkipalojen
lisäksi kaivelin kaapista rikkinäisiä kaulakoruja, nappeja ja mummilta
perityt vetoketjun vetimetkin löysivät nyt paikkansa. Näistä tulee
puutarhaan koristekiviä.
Kestojoulukalenteri
vastaa nykyajan aineettomien lahjojen kysyntään. Askartelin
joulukalenterin kirjaston poistomyynnistä ostetun kirjan sivuille.
Joulukuun jokaiselle päivälle avataan uusi aukeama. Joulukalenterin
sivuilta löytyy ideoita jouluvalmisteluihin, perinnetietoa, reseptejä,
pikkujoulujen ohjelmanumeroita... Saman joulukalenterin voi pitää
kierrossa useamman vuoden, kun sen ojentaa aina uudelle ystävälle tai
yhteisölle. Postauksessa on 24+7 ideaa mitä kestojoulukalenterin sivuille voi laittaa yllätykseksi.
Silkistä
ja tyllistä on pienen prinsessan pinnisäilytin tehty. Pinnisäilytin on prinsessan mekon muotoinen. Nyt pinnit
pääsevät kauniisti esille ja niistä on helppo valita käyttöön
sopivimmat. Silkki ja tylli jäivät yli hääpukuni ompelusta, joten oli
mukava saada nekin kankaat hyötykäyttöön.
Origameja
voi taitella myös kankaasta, samalla pienet tilkut pääsevät
hyötykäyttöön. Origamiperhosista voi tehdä esim. hiuspinnejä,
rintaneuloja, laukkukoruja tai koota kokonaisen perhosparven tauluksi.
Muovijätettä
kertyy joka päivä ihan huomaamatta, voisiko niistä saada aikaan jotain
kaunista ja käytännöllistä. Maitopurkin korkista syntyy ainakin
hattuja eli hiuspompuloita ja rintakoruja. Lierin leikkasin margariinirasian kannesta. Nämä askartelut sopivat yhdessä lastenkin kanssa
tehtäviksi.
Margariinirasian
reunojen ympärille voi kieputtaa tai virkata lankaa. Näin syntyy kevyt
kehys, jonka voi kiinnittää ihan sinitarralla seinään tai lähettää
onnittelukorttina. Mikä tahansa rannekoru, rautalanka tai sähköjohdon pätkä on myös oiva materiaali virkatulle kehykselle.
Nokipainanta |
Pinnityyny |
Perhospinnnit origamitekniikalla |
Löytyikö näistä käsitöistä sinun suosikkisi?
Haluan jakaa iloa ja inspiraatiota käsitöideni kautta. Hyppää mukaan käsityömatkalle.
Tuo farkkuboleron selkä on kyllä upea!
VastaaPoistaJa olet sinä kyllä kekseliäs. Niin monenlaista tuotosta ole saanut aikaan vuosien varrella. :)
VastaaPoistaKiitos ja kiitos! Auringonlasku boleron selässä on myös omasta mielestäni parhaimpia käsitöitäni. Käsityöharrastus on antoisa, tässä saa niin paljon kaikkea mieluista vaatetta itselle ja perheelle.
PoistaPaljon olet kyllä saanut aikaan ja sinulla piisaa ideoita! Onnea näyttelystä!
VastaaPoistaPaljon kiitoksia :) Onhan tämä näyttely tuonut myös uutta virtaa käsitöihinkin!
PoistaKovan työn olet kyllä tehnyt tämän postauksen eteen, mutta kannatti! Hienoja töitä, näistä on kiva ammentaa ideoita.
VastaaPoistaKiitos Lea :) Olisin halunnut laittaa tähän koosteeseen jokaisesta käsityöstä kuvan, mutta pelkäsin postauksen latauksen kestävän liian pitkään suurella kuvamäärällä.
PoistaTervetuloa inspiroitumaan vastaisuudessakin :)
Upeita ideoita ja toteutus kertakaikkiaan täydellistä!
VastaaPoistaKiitos paljon kauniista sanoistasi Anne :) Toivon että ideat pääsevät kiertoon ja käsityönilo leviää! Melkein kaikki käsityöt tästä postauksesta ovat meillä vielä käytössä. Kun kerran tekee niin kannattaa tehdä kunnolla, silloin niistä on iloa pitkäksi aikaa.
PoistaAivan ihana esimerkiksi tuo farkkupaloista tehty bolero! En vielä ehtinyt edes kaikkiin tehtyihin paneutua.
VastaaPoistaKiitos kehuista, mukava kun kävit katsomassa virtuaalista käsityönäyttelyäni.
PoistaOtsikkosi on aivan oikeassa. Parhaimmissa käsitöissä on juju. Ja olen samaa mieltä kanssasi että tavaraa on jo ihan liikaa. Ihmiset eivät osaa/halua/viitsi enää korjata mitään, jo siksikin pitäisi arvostaa myös korjattavuutta. Itse teen enimmäkseen puusta, mutta ns. rättikässäkin on tuttua.
VastaaPoistaHei, taidetaan olla sukulaissieluja mitä tulee käsitöiden tekemiseen :) Käsitöiden tekeminen on kivempaa kun siinä on oma suunnitelma, pieni yksityiskohta, jokin juttu joka tekee tuotteesta juuri omannäköisen. Jos käsityössä ei olisi sitä "omaa jujua" niin sen saman tuotteen voisi ostaa kaupasta valmiina.
PoistaMinusta tuntuu helpommalta paikata vaate kuin lähteä vaatekaupoille etsimään sopivaa päällepantavaa.