Pipon voi aivan hyvin ommella tilkuista. Ja pipon mainostekstin voi piilottaa vaikkapa virkatun koristeen alle. Tässä on kolme erilaista tapaa tuunata ja ommella pipo.
Tässä on lähtötilanne. Suunnittelin peittäväni pipon mainokset virkatulla linnulla ja kapeilla röyhelöillä. Puolivälissä mietin, että leikkaankin pinkistä kankaasta lehtiä ja oksia, jotka kiinnitän käsin kirjontapistoin. Lopuksi jätinkin kokonaan pinkin kankaan pois ja kirjoin sen sijaan ketjupistoin koukeroita.
Linnun virkkaaminen vapaavirkkauksella
Virkkasin ensin kukan. Kukan ympärille muotoilin linnun vapaavirkkauksella eli virkkasin sinne päin minne virkkuukoukku osoitti. Virkkauksessa voi käyttää apuna paperille piirrettyä hahmoa, jonka päälle virkkaustyötä sovittelee työn edetessä. Linnun pää ja pyrstö on virkattu kiinteillä silmukoilla.
Piilota pipon mainosteksti
Niin, se mainos ei mahtunutkaan virkkauksen alle, lintu oli liian pieni. Joten käänsin pipon nurinpäin. Ratkoin saumat ja ompelin uudestaan pipoksi. Sovitin, jos olisin leikannut vain saumat pois, mutta siinä hommassa pipo olisi pienentynyt liikaa. Nyt mainoksellakin on hyvä mieli, kun se ei ole kokonaan piilossa, vaan saa mainostaa siellä pipon sisällä mielensä kyllyydestä.
Ennen kuin ompelin linnun käsin paikoilleen pesin pipon kaksi kertaa 60 asteessa. Näin irtoväri lähtee, eikä seuraavissa pesuissa vaaleanpunainen lintu värjäydy harmaaksi. Jatkossa pitää muistaa pestä pipo vaaleiden värien kanssa vaaleanpunaisen linnun takia.
Lintu näytti yksinäiseltä, joten kirjoin ketjupistoilla kiemuraisia oksia.
Lumisiivet -blogissa näet hieman erilaisen toteutuksen, miten pipon mainosteksti piiloutuu pitsiympyrän alle. Tästä piposta sain itsekin alkujaan inspiraatiota.
Ompele pipo tilkuista
Minulla oli kaksi kangasta, joista halusin ehdottomasti pipon, mutta kangas ei riittänyt millään. Päätin ommella jatkopalat samasta kankaasta. Kangasta oli niin vähän, että kuvioiden kohdistaminen ei onnistunut. Lopputuloksesta ei onneksi huomaa jatkopaloja, joten voin suositella saumaa keskelle päälakea.
Tähän mustaan pipoon tuli sauma päälaelle. Keltaisesta trikoosta tuli vuori.
Turkoosiin pipoon ompelin neljä pientä jatkopalaa
Sopivan värisiä tilkkuja oli todella niukasti, joten rakensin kankaan pikkuruisista tilkuista. Kolme noista jatkopaloista tulivat vuoriin pipon sisälle. Jujuksi ompelin kuminauhan sivusaumaan.
Tämäkin pipo on leikattu aivan peruskaavan mukaan, mutta pipo on hieman tavallista pidempi. Näin kuminauhapoimutus sivusaumassa ei pienennä pipoa liikaa. Käytin tavallisista kuminauhaa, jonka ompelin siksakilla saumanvarojen päälle. Venytin kuminauhaa niin paljon kuin mahdollista.
Ommellessa lisään pipoon muotolaskoksen päälaelle. En leikkaa sitä valmiiksi kankaaseen.
Blogini täyttää lokakuussa kahdeksan vuotta
Aika vierähtää niin nopeasti kivan harrastuksen parissa. Ompelutarinoita on aina ollut kirjoitettavaksi jonoksi asti. Tämä blogimatka on ollut tosi antoisa, kehittävä ja mukaansa tempaava. Kaikista kivointa on se, että mukaan on löytynyt ihania blogiystäviä. Toivottavasti olet saanut täältä vinkkejä ja inspiraatiota.
Kahdeksan blogivuoden kunniaksi tässä tulee yhtä monta paljastusta kulissien takaa.
1. KEKSIN blogini nimen paikkakunnallamme olleen Karaokekorjaamon innoittamana. Omat lauluni keskittyvät kuitenkin lasten tuutulauluihin.
2. KIERRÄTYS on intohimoni. On hauskaa, kun tavara saa uuden elämän. Tällä hetkellä ajankohtaista on kestovaipoista luopuminen, kosteudensulkukangas päästää jo läpi. Silti pidän vielä hyvin palvelleita kestovaippoja yläkaapissa odottamassa jotain nerokasta uusiokäyttötarkoitusta.
Kulahtaneista kestovaipoista tuleekin ostos-tv-tuote: Osta itsellesi jännitystä elämään, kestoside, jonka läpäisevyys on 100 prosenttia. Takuuvarma ohivuoto ja pätevä syy lähteä kesken päivän töistä kotiin vaihtamaan housut. Suositellaan myös anopin luona kyläilyyn, saat hyvän tekosyyn poistua ennen kuin tarjoillaan seisonutta kahvia kera korppujen. Tätä tuotetta olet aina tarvinnut, et vain ole tiennyt sitä.
3. INHOAN tekniikkaa. Kuvaan käsityöt tänne blogiin 10 vuotta vanhalla digipokkarilla. En jaksa säätää ja uudistaa blogin ulkoasua. Varmuuskopion kerran parissa vuodessa. Karma, ole kiltti ja säästä blogini bittiavaruuden mustalta aukolta.
Siirryin älypuhelimenkin
omistajaksi vasta vuosi sitten ja jo viime viikolla opettelin käyttämään
kalenterin ajastusta. Parasta lääkettä päästä eroon inhoamistaan asioista on syöksyä tulta päin, joten välillä haastan itseäni tosissaan ottamaan mittaa uusista digivirityksistä. Tämän haastamisen tuloksena olen pitänyt käsityöaiheisia IG-livejä.
4. INNOSTUN kaikesta uudesta. Saippuan teko on juuri nyt uusin
kiinnostuksen kohteeni. Olen hankkinut jo sauvasekoittimen, vielä
puuttuu korkeareunainen kattila. Sanomalehtien välissä on
prässääntymässä koivunlehtiä ja maitohorsman kukkia saippuoiden
koristelua varten. Tästä saippuaprojektista ehkä kuullaan blogissakin myöhemmin lisää.
5. HÄVITIN television. Yhdessä muutossa televisio jäi vain pois matkasta, emmekä ole sen perään haikailleet. Meillä ei ole edes netflixiä. En kuuntele podcasteja, lenkkeilen omien ajatusteni kanssa hiljaisuudessa. Eli kaikki se aika mitä en katso Big Brotheria jää käsitöiden tekemiselle.
6. HAAVEILEN tekeväni enemmän käsitöitä sisustukseen. Minulla ei vaan ole sisustussilmää eikä -intoa. Joten kotimme sisustuksessa käsityöharrastukseni näkyy vain ompelupöydän läsnäololla.
7. PELKÄÄN että yhdeksäs blogivuosi ei täyty. Edessä on luultavasti muutoksia, jotka pakottavat miettimään ajankäyttöä ja harrastuksia uudestaan. Toivon, että tämä pelko olisi turha.
8. TOIVON että blogissani on pienen kyläkaupan tunnelma. Tunnistankin jo muutamia vakiokävijöitä, teidän kanssa on mukava vaihtaa käsityökuulumisia. Toivon että täältä kyläkaupasta löytyy ompeluniksejä, kierrätysvinkkejä, jujuja ja inspiraatiota käsillä tekemiseen. Täällä kyläkaupassa ei välttämättä ommella kaikkein muodikkaimiista kankaista tai uusimmista kaavoista, vaan sopivasti ajatonta, ehkä jopa trendien aallonpohjalle painuneista materiaaleista, sillä täällä kyläkaupassa ei heitetä mitään pois.
9. KIITÄN. Kiitos, kun käyt ja kommentoit, se on kuin postikortin saisi. Hymyillen vastaan jokaiseen tervehdykseen. Hupsista, tulikin yhdeksän paljastusta, tykkään siis kirjoittaa kovasti ja juttua tulisi pidemmästikin. Näppäimistöni rakastaa erityisesti huumorilla höystettyä tekstiä.
Tästä kuvasta voi tiirailla miten paljon pipon jatkopala näkyy tuossa otsalla.
Tältä näyttää eteisessä meidän pipohyllyllämme, ihanan värikästä. Parasta näissä pipossa on se, että pipot mahtuvat pyöräilykypärän alle. Pipot myös erottaa koulun naulakossa helposti omakseen.
Vihreässä pipossa on jujuna kloriittivärjäys, jonka hurautin Lego-auton renkaalla.
Tutustu tästä kloriittivärjäykseen.
Alarivin pipoissa on jujuna pieni kääntöpaljettikuvio.
Kun olin nämä pipot ommellut, niin törmäsin Yuo Tubessa kierrepipoon. Pipo ommellaan suorakaiteen muotoisesta palasta ja jujuna päälaella on kierre. Innostuin tästä hauskasta ja erilaisesta pipomallista, mutta nyt on vaan todettava, etten tarvitse enempää pipoja. Kokeilepa sinä sen sijaan ommella tämä pipo.
Onnea kahdeksanvuotiaalle! :) Ainahan täällä on mukava piipahtaa. :)
VastaaPoistaMinua kiinnostaa tuo blogin varmuuskopiointi. En ehkä uskalla sanoa ääneen, mutta minä en ole koskaan varmuuskopioinut blogiani. :O
Kiitos onnitteluista ja käynnistä. Sulta sainkin hyvän retkivinkin Lohtajan Ohtakarille, oli upea paikka. Viime keväänähän multa katosi kuvat noin viidestä postauksesta, ja sitä kuului olevan muillakin bloggaajilla liikkeellä. Laitapa googleen "blogger ohjeet varmuuskopioiminen" niin homma hoituu. Oikeasti ihan vaan yksi napin painallus, mutta miten se onkin niin vaikea tehdä. Ja seuraavaksi varmuuskopion itsekin.
PoistaMihin sinä varmuuskopioit? Johonkin muistitikulle vai tietokoneelle vai jonnekin muualle?
PoistaJoo, Ohtakari on kyllä huippu, melkein mihin vuodenaikaan vain. :)
PoistaVarmuuskopioin tietokoneelle, pilvipalveluun, ulkoiselle kovalevylle. Silloin kun varmuuskopioidaan niin kopioidaan kunnolla :D :D Ja muistitikkukin on hyvä ratkaisu.
PoistaOnnea 8-vuotiaalle! :) Kiva lintu-kirjailu pipossa. Ja jatkopalat kyllä sulautuu hienosti kuvion sekaan..
VastaaPoistaPaljon kiitoksia, mukava että olet pysynyt matkassa mukana tosi pitkään. Jatkopalat sulautuvat paremmin kuin uskalsin toivoakaan pipojen kuviointiin.
PoistaOnnea blogisynttäreistä! Toivottavasti ehdit jatkaa bloggailua myöhemminkin - mutta vain, jos se kivalta vielä tuntuu. Suorittamista ja pakkopullaa ei pidä harrastuksista ottaa. :)
VastaaPoistaKiitoksia onnitteluista. Kirjoittaminen ja bloggaaminen on aina tuntunut niin omalta jutulta ja mukavalta. Oikein odotan, että saan päivän kirjoitusannoksen. Vielä on ainakin tuutin täydeltä tulossa juttua.
Poista