Ompele 2-osainen uimapuku

Palanen rohkeutta, metri urheilulycraa ja runsaasti sovituksia, näistä ainesosista syntyy juuri omannäköinen ja kokoinen uimapuku. Uimatoppi on kokonaan vuoritettu ja topin sivusaumassa on poimutukset. Sensaatiomaiset uima-asukuvat otin ilta-auringossa kumisaappaissa aurinkovarjon alla.

 

Ajattelin, että kaksiosainen uimapuku on helpompi ommella ja pukea, joten suunnittelin erillisen uimatopin ja alaosan. Ompelu oli siinä mielessä helppoa, ettei olka-haaramittaa tarvinnut ottaa huomioon. Pukemisen helppoudesta en ole aivan varma. Kuivana toppi on helppo pukea sekä ylä- että alakautta, mutta märkänä pukeminen onnistuu vain alakautta.

Uimatopin eli tankinin etumukseen rinnan kohdalle tarvittiin ylimääräistä tilaa ja tukea, joten ompelin rintamuotolaskokset, kevyet toppaukset ja leveän kuminauhan rinnan alle. Leveät olkaimet ja vuoritus lisäävät myös uimatopin ryhdikkyyttä ja pukevuutta. Vuoritus oli ensimmäinen ja tärkein kriteeri, kun aloin suunnitella oman uimapuvun ompelua.

Innostuin lisäämään uima-asuun poimutuksia. Leveät olkaimet poimuttuvat etukappaleen kiinnityskohtaan. Topin toisessa sivusaumassa on koko matkalla poimutus. Ja vahingossa poimutus tuli myös alaosan sivusaumaan.

Uimapuvun kaavat

Topin kaavat on muokattu t-paidan kaavasta.
Alaosa on Acacia-pikkareiden kaava.
Voit tulostaa Megan Nielsenin blogista ilmaiset Acacia-pikkareiden kaavat, kun ensin liityt uutiskirjeen tilaajaksi.

Olen ommellut samalla kaavalla myös pikkareita.  Tästä löydät ohjeet miten pikkarit ommellaan. Samalla voit katsoa sensaatiomaiset pikkarikuvat aamukasteisella apilaniityllä kumisaappaissa. :D

Uimapuvun kankaat ja tarvikkeet

Uimapukukangas löytyi Nuppu Print Companyn valikoimista liukas urheilutrikoo nimellä. Urheilutrikoon uv-suojakerroin on 50+, joten se soveltuu urheiluvaatteiden lisäksi hyvin uimapukuihin. Trikoon menekki on 1 m.
Vuori: Kimmi urheilutrikoo/ lycra 0,5 m
Toppaukset vanhasta uimapuvusta tai rintsikoista
Kuminauha: Inkan tehtaan kuminauhaa 7 mm ja 2,5 cm leveää
Haarapalan vuori: coolmax tilkku

Uimatopin leikkaaminen

 

Osa 1 vuori

Leikkasin ensin uimatopin vuorikankaan, jotta sain sovitettua kaavan sopivaksi. Leikkasin topin 0-väljyysvaroilla eli yhtä suureksi kuin vartalon ympärysmitta. Harsin topin sivusaumat suoralla ompeleella pitkällä piston pituudella sovitusta varten. Ompelin ja kavensin toppia sentti kerrallaan, kunnes siitä tuli sopiva. Lopulta päädyin kaventamaan toppia -8 %. Eli jos vartalonympärysmitta on 100 cm, niin topin ympärysmitta on 92 cm.

Etukappaleen pääntien leikkasin suurin piirtein, myöhemmin sovituksessa määrittäisin tarkat paikat olkainten kiinnitykselle ja miten syvä pääntien kaaresta tulisi. Takakappaleen kaavan katkaisin lapaluiden alta.

Tässä kuvassa voit vertailla miten leikkasin uimatopin pääntien ja miten se muuttui valmiissa topissa. Olen merkinnyt punaisella viivalla uimatopin lopullisen pääntien reunan.

Rintamuotolaskos: Topin etukappale on 2,5 cm pidempi kuin takakappale. Näin sain rinnoille enemmän tilaa, eikä topin etuhelma nouse. Leikkasin topin yläreunan ensin kainaloon asti, sitten liu'utin kaavaa kankaalla alaspäin 2,5 cm ja leikkasin topin alaosan. Poimutin etukappaleen ylimääräisen väljyyden sivusauman yläosaan. 

 

Etukappaleen sivusauma on 2,5 cm pidempi kuin takakappale, jotta rinnoille jää tilaa.

 

Osa 2 päällikankaan leikkaaminen

Sivusauman poimutus: Jäljensin topin kaavan sanomalehdelle, koko etukappaleen, ei vain puolikasta. Leikkasin 5 cm välein kaavan suikaleiksi. Suikaleet jäivät yhteen toisesta reunasta. Nuppineulasin suikaleet kankaalle siten, että jokaisen suikaleen väliin jäi 3 cm rako. Topin sivusauma oli ennen venytystä 42 cm ja venytyksen jälkeen sivusauman pituudeksi tuli 68 cm. Poimutuskerroin on siis 1,6. Tätä samaa tekniikkaa voit käyttää myös tavallisen paidan sivusauman poimuttamiseen.

 

Tässä kuvassa näkyy topin etukappaleen sivusauman poimutusvara. 
Topin takakappaleen leikkasin samankokoisena kuin vuorikankaan.

Olkaimiin leikkasin 10 cm x 50 cm kokoiset kangassuikaleet.

 

Uimatopin ompeluohje

Saumurissa käytin pallokärkineulaa nro 70.
Piston pituus oli tavallista lyhyempi eli noin 2 mm, jolloin ommel on kestävämpi. Jos ommel ratkeaa, niin tiheä tikki ei purkaudu niin helposti.

 

1. Vuorin sivusaumat

Ommellessa venytin etu- ja takakappaleen samanpituisiksi kainalon alta, jolloin ylimääräinen 2,5 cm väljyys syöttyi saumaan. Tämä rintamuotolaskos tuli vuorin molempiin sivusaumoihin ja päällikankaan toiseen reunaan. Toisessa reunassa oli jo valmiiksi  poimutus koko matkalla.

 

2. Päällikankaan sivusaumat ja sivusauman poimutus.

 

3. Kuminauhan (2,5 cm leveä) ja toppausten ompelu vuorikankaaseen rinnan kohdalle. Ompelin molemmat siksakilla kiinni, jotta ommel joustaa lycran mukana.

4. Olkainten poimutus alkupäästä etukappaleen puolelta ja apukiinnitys päällikankaaseen.

5. Topin päällikankaan ja vuorin ompelu yhteen yläreunoista. Olkaimet kiinnittyvät samalla.

6. Kuminauhan (7 mm leveä) ompelu topin yläreunaan saumanvaraan. Kuva alla.

Tarvittaessa voi tikata topin yläreunan oikealta puolelta ympäri. Minä en nähnyt tikkauksia tarpeelliseksi.

7. Topin alareunan ompelu vuorin kanssa yhteen oikeat puolet vastakkain. Muista jättää 10 cm pituinen kääntöaukko ompelematta, jotta saat käännettyä topin oikein päin.

8. Kääntöaukon ompelu käsin kiinni.

Oikeastaan en ommellut kääntöaukkoa umpeen, vaikka meinasin. Huomasin, että vuorin ja päällisen väliin saattaa kertyä hiekkaa. Hiekan saa helposti huuhdeltua pois, kun uimatopin voi kääntää nurinpäin.

 

 

Uimatopin toppaukset ja rinnan kohdan tukeminen

Löysin rintaliivien irrotettavat ohuet toppaukset. Kastelin toppaukset vesihanan alla ja väänsin ne  kuiviksi. Näin testasin paljonko ne imevät vettä, tuleeko toppauksista liian painavat vedessä. Yllätyksekseni toppaukset eivät imeneet paljoakaan vettä. Alunperin meinasin ratkoa irti vanhan uimapukuni toppaukset, mutta nyt vanha uimapuku säästyi varauimapuvuksi.

Sopivan kohdan toppauksille etsin sovittamalla. Puin vuorin nurin päin päälleni ja kiinnitin hakaneuloilla toppaukset paikoilleen. Valmiissa uimapuvussa toppaukset ja kuminauha jäävät päällikankaan ja vuorikankaan väliin piiloon.

Rinnan alle ompelin leveän 2,5 cm kuminauhan siksakilla. Lisäksi napakka vuori antaa tukea rinnoille.

Tässä kuvassa näkyy uimatopin nurja puoli, toppaukset ja kuminauha.

Uimapuvun alaosan ompelu

Leikkasin alaosan pikkareiden kaavalla. Halusin korkeavyötäröisen mallin. Jotenkin päädyin tilanteeseen, että etukappaleen sivusauma on 10 cm korkeampi kuin takakappaleen sivusauma. Ei tästä ongelmaa kuitenkaan tullut, venytin ne ommellessa yhtä pitkiksi. Sainkin hienot rypytykset koristeeksi sivusaumaan. Nyt alaosassa ja topissa on molemmissa rypytykset.

 

Alaosan takakappale, etukappale ja haarakappale leikattu.

 

Uimapuvun alaosan ompelujärjestys:

1. Haarakappaleen ompelu etu- ja takakappaleeseen. Saumojen tikkaus litteäksi.

2. Vuorin ompelu haaraan sivureunoista. Vuori on avoin edestä ja takaa.

3. Sivusaumojen ompelu.

4. Kuminauhojen ompelu jalanteille.

5. Kuminauhan ompelu vyötärölle.

Parhaimman kiristyksen kuminauhalle löytää kokeilemalla erilliseen tilkkuun. Jalantien etupuolella venytän hyvin vähän, pakaran alla lisään venytystä reilusti, näin uimahousut tuntuvat käytössä mukavilta.

 

Uimapuvun sovitusvinkit

Vartalonmyötäisen vaatteen ompelu tarvitsee monta huolellista sovitusta. Korvasin nuppineulat hakaneuloilla, niin sovitus on tuskatonta. Esimerkiksi hakaneuloilla kiinnitin toppaukset, jotta sain kohdistettua ne oikeille paikoilleen. 

Suoraommel, jonka piston pituus on 5, on erinomainen apu harsimiseen. Oikean väljyysvaran löytäminen vaati neljä sovitusta ja neljä harsintaommelta. Kädenteiden avartaminen oikean kokoiseksi onnistui myös harsimalla ja sovittamalla. 

Pitkällä piston pituudella ommeltu harsintaommel on näppärä purkaa vetämällä alalangasta. Käytän huomioväristä harsintalankaa, niin harsintalangat näkee hyvin purkaa pois. En haluaisi kuulla uimapuvustani RITS -ääntä, kun puen sitä päälleni, joten siksi ratkon harsintalangat ja poimutuslangat pois. 

 

Mitä opin uimapuvun ompelusta?

Kaksi lycrakerrosta joustaa vähemmän kuin yksi. Aluksi sovitin ja päätin väljyysvaraksi -12 %, kun sovitin pelkästään vuorista ommeltua uimatoppia. Kun yhdistin päällikankaan ja vuorikankaan, niin toppi tuntui ahtaalta kuin makkarankuori. Onneksi olin vielä jättänyt varmuuden varalta ylimääräiset saumanvarat, niin pystyin suurentamaan ympärysmittaa neljällä sentillä. Eli lopulliseksi uimapuvun väljyysvaraksi tuli -8 %.

Ajattelin, että minulla on reilusti kangasta, kun tilasin metrin. Siitähän riittäisi vielä lanteille kietaistavaan minihameeseenkin. Olin väärässä. Kangasta jäi jäljelle vain pikkareiden etukappaleen verran ja nukenvaateompeluksiin sopivia riekaleita.

Vuorikangasta puolestaan jäi yli paljonkin, olin tilannut metrin verran yksiväristä lycraa. Puolet kului topin vuorittamiseen, ja loppupalasesta leikkaan myöhemmin pyöräilyshortsit.

Säikähdin kun saumuriompeleen yläsiepparilanka ei sitoutunut vasemman neulalangan alle. Ongelma poistui heti, kun vaihdoin uudet neulat. Joten joustava lycrakangas tarvitsee uudet pallokärkineulat, ei niitä pari viikkoa sitten vaihdettuja.

Perusteluja ompeluteknisille ratkaisuille

Uimapuvun vuoritus: En löytänyt ohutta neulosvuorta nettikaupoista, joten tilasin yksiväristä lycraa vuoriksi. Vuorin avulla kädenteiden ja pääntien käänteet on helppo taittaa ja huolitella. Uimapuku tuntuu myös pukevammalta, kun siinä on vuori. Vuorin kanssa uimapuvun kuivumien kestää pidempään. Toisaalta voisi harkita pelkästään uimatopin etukappaleen vuorittamista.

Aluksi meinasin vuorittaa myös uima-asun alaosan, mutta alaosa jää melkein kokonaan topin alle piiloon, joten lopulta en kokenut vuorta tarpeelliseksi.

Kuminauha rinnan alla: Mietin, että pitäisikö kuminauhan kiertää koko vartalonympärys vai vain etukappaleen puoli. Ajattelin uimapuvun pukemisen olevan liian haastavaa, jos kuminauha kiertäisi koko uimatopin. 

 

Uima-asun kaveriksi ompelin punaisen rantamekon isosta huivista. Mekon voi pukea monin eri tavoin kuminauhalenkin avulla.  Rantamekko syntyi ilman kaavoja sovittaen ja muotoillen, katso ohjeet tästä.

Itse tehdyn uima-asun käyttökokemukset

Uima-asu istuu kuin valettu ja kangaskin on ihana. Rinnan tuki on riittävä. Topin helma nousee voimakkaassa aallokossa veden paineesta, koska helmassa ei ole kiristystä. Helma on kuitenkin nopea kiskaista takaisin paikoilleen.

Yhden asian parantaisin. Unohdin nimittäin ommella olkaimet takakappaleen ja vuorin väliin. Enkä jaksanut purkaa, joten ompelin näkyvän ompeleen ja olkainten loppupäät jäivät näkyviin uimapuvun sisäpuolelle. Hupsista, tekevälle sattuu!

Suurin kynnys tässä ompeluprojektissa oli kankaan leikkaaminen. Lupasin itselleni, että saan leikata uudet osat tai ostaa tarvittaessa lisää kangasta, jos ei tulekaan sopiva. Sauma ja sovitus kerrallaan tämäkin ompeluprojekti valmistui.

Ompeluohjeita uima-asuihin

Olen harjoitellut uimapukujen ompelu jo muutaman kerran, joten tässä lisää ompeluvinkkejä jakoon.

• Uimapuvun ompelun ABC
• Älä turhaan pelkää uimapuvun ompelua
  
• Uimahousujen ompelu ja miten ommella vuori siististi

 

Hyppää mukaan seuraamaan Kangaskorjaamon ompeluniksejä

Facebookissa

Instagramissa

Pinterestissä