Kymmenen metriä ja yhdeksänkymmentä senttimetriä

Parin viime kuukauden aikana olen ottanut asiaksi tyhjentää puuvillakankaiden hyllyä. Olenkin päässyt hyvin vauhtiin. Vähän on pitänyt hakea täydennystä kangaskaupasta, kun kaapissa ei ole ollut juuri sitä oikeaa väriä. Takin ompelun jälkeen on ollut mukava suristella vaan suoraa saumaa.

Nämä jouluiset kauppakassit ovat meillä käytössä nyt.

Kauppakassit, kankaan menekki 3,4 m

Kauppakassit, menekki 1m

Kauppakassi ja neuvolakortinkannet 0,5 m

Tyynyliinat 1 m

Pussilakanat 5 m

Kauppakassit, vuoritettu samalla kankaalla, menekki 2 m

Näiden lisäksi olen ommelut kaksi tyynyliinaa ja kaksi kauppakassia eli kulutusta 2 m. Yhteensä tulin ommelleeksi puuvillakankaita 10,9 metriä kahden kuukauden aikana.

Laskinpa huvikseni myös koko vuoden kankaankulutuksen. Tai paremminkin arvioin näin jälkikäteen paljon kangasta kului vaatteisiin. Laskin käsieni kautta muuttuneen 19,1 metriä kangasta vaatteiksi/ hyödykkeiksi. Tähän summaan en laskenut kierrätysfarkuista tai neulepaidoista tehtyja uusiovaatteita. Koko vuoden saldo olisi siis pyöreästi 30 metriä ja kierrätysompelut päälle.


 Linkki kauppakassien ompeluohjeisiin.

Tonttulakki à la Kangaskorjaamo

Äkkiä. Nyt heti. Kiire tappaa luovuuden. Ei ole aikaa edes metsästää materiaaleja. Tyttö tarvitsi tonttulakin muskariin. Tein pannan päänympäri, kavensin sitä takaa, leikkasin hiippalakin, jätin poimutusvaraa otsalle. Laitoin pitsin saumaan. Ja siinä se on. Vähän erilaisempi kuin muilla. Paljon istuvampi kuin kaupasta ostettu.

Tonttulakin sivuprofiili

Tonttulakin otsalla näkyvät poimutukset.

Tänään ennen muskaria ehdimme työstää itse tehtyä muovailuvahaa. Ohje kotiutui meille paikallisen ompeluryhmän järjestämästä joulukalenterivaihdosta.  Lorvikatarrin sivuilta löytyi samainen ohje.

Laitoin vähän vihreä elintarvikeväriä sekaan, mutta olisi saanut laittaa reilusti. Muovailuvaha oli pehmeää työstää, eivätkä kädet tahmaannu yhtään.

Minä innostuin työntämään muovailuvahaa ilmapallon sisään. Käytin piimäpurkin kaadinta suppilona. Ilmapallosta tuli sellainen hypisteltävä ja muovailtava lelu. Stressileluksikin sitä voisi sanoa.

Muovailuvahan pitäisi säilyä suljetussa astiassa kuukausia. Laitoin sen ensin kelmuuun ja sitten lasipurkkiin odottelemaan seuraavaa käyttökertaa.

Lankarullamato

Ompeluharrastuksen myötä laatikkoon on kertynyt tyhjiä lankarullia. En ole heittänyt niitäkään pois. Lankarullista saa tosi kätevän sorminäppäryyttä kehittävän pujottelulelun.

Otin pitkän nyörin. Toiseen päähän huovutin pallon ja toiseen päähän neulan. Pallon pohjaksi pyöritin lankakerän ja neulan pohjana on rautalankaa.

Yleensä minulla on valmis mielikuva lopputuloksesta ennen kuin lähden toteuttamaan ideaa. Nyt etenin toisin päin. Katselin valmiita erivärisiä palloja ja mietin, miksi ne voisivat muuttua. Ensin keksin vihaisen linnun, virkkasin nokan ja sulat päälaelle, fleecestä leikkasin silmän valkuaiset ja viimeistelin kirjomalla.

Sitten ideoin sammakon, huovutin mulkosilmät ja räpylät. Kolmanneksi keksin virkata keltaiselle pallolle leijonan harjan, laitoin fleeceä nenän alle ja kirjoin muut kasvonpiirteet. Valkoinen pallo oli haastavin. Olen huovuttanut aikaisemmin kukan; kiedoin villaa styroxpallon ympärille ja leikkasin huopapallon puoliksi auki säteittein kukan terälehdiksi. Nyt yhdistin valkoisen pallon kukkaan ja siitä tuli kukkakeiju.

Tällä lankarulla madolla voi pelatessa laskea pisteitä, merkitä monta kertaa on heittänyt pallon koriin tai kaatanut keilat. Matoa voi käyttää helmitaulun tapaan laskemiseen. Joulun alla madon lankarullien määrästä voi laskea montako yötä on vielä jouluun, kun pujottaa aluksi madon häntään 24 lankarullaa.

p.s. Edellisestä blogijutustani löytyvät huovutetut korut vetoketjuilla höystettynä.

Huovutusta ja vetoketjuja

Ostin käsityömyyjäisistä huovasta ja vetoketjusta pyöritellyn rintaneulan. Se on tuossa kuvassa  turkoosi sydän. Ostoksesta innostuneena ajattelin huovuttaa itsekin muutaman rintaneulan. Aloitin puuhan vetoketjusydämellä.  Innostuin lisää ja kokeilin jotain haastavampaa, merihevosta.

Leikkasin vetoketjusta nauhan pois, jäljelle jätin vain hampaat. Harsin ketjun huomaamattomin pistoin ompelulangalla huopalevyyn, joka oli leikattu muotoonsa. (Huovutin levyt itse alusta loppuun.) Sittten leikkasin toisen huopalevyn taustaksi 1-2 mm suurempana. Ompelin vetoketjun ja päällimmäisen huopalevyn kiinni alimmaiseen helmilangalla. Pistelin neulalla jokaisen vetoketjun hampaan välistä.

Seuraavaksi lepuutin hermoja huovuttamalla palloja. Yhdistin pallot lumiukoiksi. Napeista syntyivät silinterit. Ompelin koko satsin kasaan valkoisella langalla. Niksipirkan tapaan väritin silinterin päällä pilkistävän valkoisen langan pätkän mustalla tussilla. Ripustuslenkit tein erikseen mustasta langasta. Nämä voi laittaa rintapieleen tai joulukuuseen. Minä kiinnitin jo yhden lumiukon villlakangastakkiini.

Sitten olin taas valmis tarttumaan monimutkaisempiin muotoihin; villasta syntyivät sydän ja sateenvarjo helmillä ja kirjontalangoilla koristellen.

Pari huovutettua omenaa lähtee lahjaksi lumiukon keralla.

Palasin vielä pelkän vetoketjun kimppuun ja pyörittelin ruusukkeen. Tähän meni 140 cm vetoketjua.

Pujottelin joulukuusen helmistä ja vetoketjusta. Yhteen kuuseen meni 40 cm vetoketjua. Tähän löysin idean Pinterestistä. Keräsin sinne paljon muitakin ideoita vetoketjuista ja huovasta. Ne löytyvät recycled - kierrätettyä kansiosta. (Ja oma Pinterest tilini löytyy blogin oikeasta laidasta.)

Yhteiskuva vielä huovutetuista ja vetoketjutetuista koruista. Aioin pistää näitä huovutettuja koruja kiinni villakangastakkiin ja laukkuihin. Nämä huopajutut erottuvat mielestäni enemmän edukseen ulkovaatteissa. En ompele näiden rintaneulojen taustalle valmiiksi hakaneulaa tai muutakaan kiinnitystä. Kiinnitys tapahtuu siten, että pistän hakaneulan takin sisäpuolelle ja koukkaan sillä koristeen kiinni takkiin. Näin rintaneula tulee tiiviisti kiinni takin kankaaseen, eikä se ole niin suuressa vaarassa takertua esim. auton turvavyöhön.

Kenkien uudet varret

Kävin kenkäkaupassa etsimässä uusia talvikenkiä, mutta sieltä ei löytynyt minulle sopivia kokoja. Päätin uudistaa vanhat kengät. Kenkäkaupasta sain jo vinkkiä, monien kenkien varsissa oli neulospintaa.

Mallineuleen löysin Suuresta Neulonta- ja Ompelukirjasta, vuodelta 1996.
Tein mallineuleesta oman, kapeamman version.
Malli on jaollinen 10 s:lla + 3 s. Minä loin 33 silmukkaa.
Luo silmukat pohjavärillä ja neulo 1 krs. oikein.
1. krs. (oikea puoli) kuviovärillä, 1o, ylivetokavennus, *7o, kavenna 3 silmukkaa yhteen (= nosta 1 s. n n:tta, neulo 2 s. o yhteen, ylivetokavennus) toista *:stä 10 viim. s:aan asti, 7o, 2o yht. 1o.
2. krs. kuviovärillä, 1o *1n, 3o (1o, 1n, 1o) seur. s:aan, 3o, toista *:stä 2 viim. s:aan asti, 1n, 1o. (Tällä kerroksella siis lisätään silmukat kavennettujen tilalle, lisäykset tulevat eri kohtaan kuin kavennukset.)
3. krs. ja 4. krs. pohjavärillä, toista kerroksia 1 ja 2.
Mallineuleessa kannattaa huomioida, että siksakraidat kutistavat neuletta kasaan leveyssuunnasssa.

Neuloin säärystimet tasona ja ompelin aloitus- ja lopetuskerrokset yhteen. Lopuksi viimeistelin säärystimet virkkaamalla kiinteitä silmukoita siihen reunaan, missä oli värinvaihtokohta. Lankana käytin tummanharmaata Seitsemää veljestä ja kirjavaa Isoveljeä. Nämä on jemmattu kaapin perälle vuosia sitten, ei varmasti löydy näitä sävyjä enää kaupasta. Neuloin puikoilla nro 4 ja lankojen paksuuseroa ei huomaa valmiissa työssä.

Nämä säärystimet olivat tämän vuoden toinen neuletyö. Länttään tähän loppuun kuvan vielä aikaisemmin kutomastani sukkaparista. Tein kesäksi merseroidusta puuvillalangasta nilkkasukat. Lankana oli Katia Bombay ja puikon koko oli 2,5. Neuloin samantien 4 samanlaista sukkaa, kun sillä hetkellä minua ärsytti kaupan ohuiden puuvillasukkien nopea puhkikuluminen. Nämä sukat ovat kestäneet jo puolivuotta. Ja jos yksi sukka hajoaa, niin sille löytyy vielä kaksi paria.

P:S: Linkki kolmansiin samanlaisiin sukkiin, paitsi että lankaa piti vähän jatkaa raidoittamalla, kun muuten se ei olisi riittänyt.

Takki vai haarniska

Takin ompelun aloittaminen tuntuu niin työläältä, ei se valmistu koskaan. Monta hikistä sovitusta, mille korkeudelle taskut, miten korkea kaulus, istuvatko hihat. Jossain vaiheessa alkaa helpottamaan, vielä pari tikkausta, vielä helman huolittelu, vielä vuorin kiinnitys, nyt se uusi takki on valmis.

Takin päällyskangas on mokkamaista ja siihen on brodeerattu kukkaköynnöksiä. Nurjalla on lyhyt karva. Oikein mukavan tuntuinen kangas, kunnes sitä lähtee ompelemaan. Vuorina on paksumpaa viskoosia. Kaava on Suuresta Käsityölehdestä 8/ 2005. Alunperin kaava on vuorittomalle tikkitakille. Pidensin takin kaavaa ja se olikin ainoa muutos jonka tein. Eli todella hyvät kaavat, tekisi mieli tehdä jo toinen takki.

Niin siitä ompelusta vielä: kangas oli todella tönkköä ommella. Katkoin neljä neulaa ompelun aikana. Se on todella paljon, sillä ommellessani tätä farkkukassia ei yksikään neula katkenut, ja kassissa oli sentään farkkua kymmenen kerrosta. Saumat kääntyivät takin sisään. Jokainen sauma piti tikata auki. Pujottelin jopa hihan sauman tikattavaksi paininjalan alle. Kangas olisi sopinut paremmin haarniskaksi.

Sovituskuva: saumat kääntyivät sisään ilman tikkauksia.

Tässä kuvassa näkyvät tikkaukset ja tasku.

Pidän tästä takista ja haluan käyttää sitä, ehkä siinä ajan mittaan tottuu liikkumaan. Takkiin tuli sopivan pitkä helma, kukkaköynnökset kohdistuivat hyvin vetoketjun molemmin puolin, takki on lämmin. Mutta jos näette minut paikoilleen jumahtaneena, niin tulkaa avaamaan vetoketju, että pääsen haarniskasta ulos!

Kylmälaukku kahvipussista

Saanko esitellä; jogurtin kylmälaukku, ommeltu kahvipussista. Valitsin kaupan hyllyn kauneimman kahvipaketin jo viime kesänä. Tällaiselle olisi ollut tarvetta uimarannalla ja leikkikentällä, kun lämpötilat olivat 30 asteessa. Mutta toteutus vähän myöhästyi. Nyt talvella tähän kylmälaukkuun on kätevä pakata lapselle kerhoon jogurtti evääksi. Samalla kylmälaukku toimii pehmusteena, ettei jogurttipurkki rikkoonnu.

Sisälle mahtuu yksi purkki vanukasta / jogurttia/ viiliä ja lusikka kaveriksi.
 

Ompelin kylmälaukun kaksinkertaisesta kahvipussista, kahvipussien väliin laitoin vanulevyn. Reunustin vinonauhalla kannen ja lieriön, ja ompelin osat yhteen aivan vinonauhojen reunasta. Näin vältyin ompelemasta nelinkertaista kahvipussia. Kylmälaukun korkeus on 10 cm ja kannen halkaisija 10 cm. Kylmälaukun ympärysmitta on 32 cm, sama kuin pahvipaketin ympärysmitta.

Tämä kahvipussikylmälaukku on osoittautunut tosi käteväksi, se on ollut käytössä viikoittain. Vaikka puhun tässä koko ajan kylmälaukusta, niin sitä voi käyttää myös lämpimän ruoan säilyttämiseen. Sen sisällä säilyy esim. vauvan puuro kuumana.

Jos et tähän hätään ehdi ommella kahvipussista kylmälaukkua, niin pujota kaksi kahvipussia sisäkkäin siten, että kiiltävät puolet tulevat vastakkain. Laita jugurtti sisään ja sulje kylmälaukku pussinsulkijalla.

Ompelin kahvipusseista myös naamiaisasun eli haarniskan lapselle. Materiaali oli sopivan jämäkkää ja kiiltävää tähän tarkoitukseen.

Ompelin myös koko perheen eväille sopivan kylmälaukun. Tässä on ohjeet kylmälaukun ompeluun. 


Tästä voit puolestaan lukea eristevanusta, jota käytin kylmälaukun eristeenä.