lauantai 30. toukokuuta 2015

Hopeisten kakkulapioiden säilytin

Vanha kirjottu liina sai uuden tehtävän. Hopeisia kakkulapioita tulee käytettyä todella harvoin, eikä niitä oikein viitsi pitää keittiön kauhalaatikossa lojumassa. Ompelin liinasta lokerikon, johon kakkulapiot voi sujauttaa. Käytin materiaalina mummin kirjomaa liinaa.

Leikkasin kankaat jo tammikuussa, mutta en päässyt kangaskauppaan ostamaan kanttinauhaa, jota olisi tarvittu kiinnitykseen. Lopulta kyllästyin keskeneräiseen työhön, purin virkatun pitsiliinan ja varastin siitä lankaa virkkaukseen. Kiinnitys hoituu nyt napilla ja virkatulla reikänauhalla. Oikeastaan lopputulos on paljon viimeistellympi näin.

Aikaisemmin olen kierrättänyt vanhoja kirjottuja liinoja sämpyläkoreiksi. Liinoja on laatikossa vielä runsaan puoleisesti jäljellä ja tarkoitus olisi löytää vielä niillekin käyttötarkoitus. Olen suunnitellut leikkeleväni liinat tilkuiksi ja ompelevani ne uudelleen kasaan keittiön ikkunan verhokapaksi. Yksi liina olisi sopivan kokoinen essuksi, mutta taitaisi jäädä essunakin käyttämättä.

Kauan sitten olen tehnyt tällaisen taulun, jossa on minun ja mieheni kummilusikat. Tulostin siirtokuva-arkilla kuvan lusikoiden väliin. Samanlaisen taulun voisin tehdä lasten kummilusikoista, taustakankaaksi voisi laittaa kirjotun liinan.

 p.s. Meillä ei harrasteta hopeoiden kiillottamista, kuten kuvista näkyy.

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Ympyräiset urheiluhousut & ompelun apuvälineet: ympyräharppi

Inspiroiduin lisää edellisestä ratasompelusta. Tein lisää rattaita omien urheiluhousujen lahkeeseen.


Tällä kertaa käytin rattaiden tekemiseen kotitekoista ympyräharppia apuna. Teippasin maalarinteipillä koneen työtasoon nastan piikki ylöspäin. Nastan voi kiinnittää kummalle puolen tahansa paininjalkaa, minulla on se nyt tässä paininjalan oikealla puolella. Nastan terän tulee olla neulan kanssa samalla linjalla. Painoin kankaan nastan piikistä läpi. Vaihdoin koneeseen kirjontalangan. Valitsin sopivia koristeompeleita ja painoin kaasua. Kangas pyörii eteenpäin ympyrän kehällä ja tuloksena on täysin pyöreitä ympyröitä. Urheiluhousujen kangas on joustocollegea, joten kiinnitin aluksi irtirevittävän tukikankaan suihkeliimalla kankaan nurjalle puolelle. Nastan paikkaa siirtämällä saa aikaan erikokoisia ympyröitä. Nastan päälle voi laittaa vielä pyyhekumin, jos haluaa varmistaa, ettei kangas karkaa, eikä nasta pistä käsiin. Tämä kotitekoinen ympyräharppi sopii kaikkiin ompelukonemerkkeihin. Kuvassa nastan paikka on merkitty punaisella nuolella ja ympyrällä.

Täydensin ympyröitä ompelemalla säteittäin tiheää siksakkia. Loppujen lopuksi en tiedä muistuttavatko nämä enemmän rattaita vai viljapeltokuvioita.


Kaivoin arkistojen kätköistä tämän ympyräompelun. Tein sohvatyynyn päälliseen ympyröitä vaihtuvanvärisellä kirjontalangalla. Langan väriä vaihtamalla saa aikaan erilaisia efektejä. Lisäksi voi lähteä kikkailemaan kaaria tai puoliympyröitä. Ympyröitä voisi sommitella päällekkäinkin. Googlen kuvahaulla voi kokeilla hakusanoja circular embroidery ja circular embroidery attachment, jos haluaa nähdä lisää ympyräharpin mahdollisuuksia.


Ympyräharpilla tehty perhonen koristeeksi lapsen kesähattuun.

Kvilttaajan blogissa voi käydä katsomassa millainen on oikea ympyräharppi. Tässä Kvilttaajan taidonnäyte ympyräharpilla tehdyistä renkaista.

maanantai 18. toukokuuta 2015

Ratashousut

Hyvä ompeluidea voi tulla vastaan missä vain. Eräänä päivänä luin lapsille Aku Ankan taskukirjaa nro 329 Roope-Sedän rahanippu. Kirjan toinen tarina, Antiikkinen arvoitus, alkaa inspiroivilla rataskuvilla. Sarjakuvassa etsitään tarkoitusta antiikkiselle esineelle, joka osoittautuu ikilukoksi. Sitten vain toteuttamaan ideaa.


Applikoin housuihin kolme ratasta. Lisäksi tein taskunsuihin rataskuvion. Housut ovat kokoa 104, ne pääsevät vaatehuoneen perälle odottamaan, että käyttäjä kasvaa.

Samalla tuli tehdyksi paikallisen fb-ompeluryhmän toukokuun teemaompelu. Jokaisella oli kolme asiaa, mitkä piti sisällyttää ompelukseen. Minun tehtäväni oli ujuttaa mukaan tasku, turkoosia ja tussi. Alimmaisen rattaan keskusta on väritetty tussilla tummanruskeaksi.

Housuissa ei ole sivusaumaa, taskut on tehty etukappaleisiin leikattuun aukkoon. Olen kirjoittanut  ohjeen taskujen ompelusta aikaisemmin. Taskunsuun huolittelin trikookantilla, johon leikkasin koloja. Kolojen reunat applikoin tiheällä siksakilla kiinni.

Ompelin molemmille lapsille tuulihousut nollaeuron budjetilla. Käytin materiaalina vintiltä löytyneitä tuulitakkia ja -housuja. Mies epäili, että mahtavatko viime vuosituhannen puolella ostetut ulkoiluvaateet olla vielä kestäviä. Pyysin repimään kankaat hajalle, mutta ei kuulemma onnistunut. Turkoosi tuulitakki oli jo pahoin tahriintunut ja haalistunut, joten käänsin nurjan puolen oikeaksi puoleksi. En usko, että kääntäminen vaikuttaa käyttöön mitenkään. Housujen vuorit sain myös tehtyä alkuperäisten vaatteiden vuorista.
Kuvan lohikäärmepipo on myös juuri paininjalan alta tullut. Sen saa mieheni kiitokseksi repimislujuuden testaamisesta.


tiistai 12. toukokuuta 2015

T-paitoja miehelle

Mies suunnitteli itselleen t-paidan. Minä toteutin. Tunnistatko mitä paidan kuva esittää? Kuvio on painettu peittovalkoisella kangasvärillä.


Tarkoitus olisi kasvattaa enemmänkin miehen t-paita valikoimaa. Nyt kaapissa on kasa mustia, pääntieltä löpsähtäneitä paitoja. Lupasin ommella uusia t-paitoja, kunhan saan tehdä värikkäitä. 

Pinterestiä selatessa löysin hauskan idean farkkujen paikkaamiseen. Minä halusin toteuttaa tuon kurkistelukuvan heti t-paitaan.
Ihonväristä kangasta sormiin ei löytynyt kaapista, joten tein sävytyksiä luonnonvalkoiseen kankaaseen oranssilla ja ruskealla kangastussilla.

Urheilukentän juoksuradan sinistä väriä lähdimme etsimään paitoihin, mutta kuten kuvasta näkyy, etsinnät vielä jatkuvat.

torstai 7. toukokuuta 2015

Lapset ompelevat

Tulimme hankkineeksi kirpputorilta, halvalla kun sai, lapsille muovisen leluompelukoneen. Luin kotona sen käyttöohjeet ja tulin siihen tulokseen, että sillä ei voi saada kunnon ommelta. En edes lähtenyt yrittämään. Pistin koneen laatikkoon takaisin ja myin eteenpäin. Viritin oman ompelukoneeni, Bernina 550, lasten käyttöön. Tarkempaa esittelyä ompelukoneeni ominaisuuksista olen kirjoittanut tänne.

Neljävuotias on nyt ommellut oikealla aikuisten ompelukoneella puoli vuotta. Ompelut ovat sujuneet mallikkaasti. Tyttö osaa pujottaa ylälangan, koneessa on neulalangoitin, eikä lankaa tarvitse sihdata neulansilmästä läpi. Tyttö osaa vaihtaa ompelukoneeseen erilaisia koristeompeleita, joita on runsaasti, 176 kappaletta. Tähän kurkistusnukkeen tyttö sai tehdä itse koristeompeleet. Hän on saanut touhuta omatoimisesti ompelukoneen äärellä ja on saanut aikaiseksi tyynyjä ja pussukoita. Tyttö toivoo kovasti, että voisi pian ommella jo vaatteitakin itselleen.


Kaksivuotias aloitti ompelut syntymäpäivänsä tienoilla. Pojan oli pakko päästä ompelemaan, kun isosiskokin kerran saa. Poika hoksasi heti miten koneen saa liikkeelle jalkapolkimella ja yritti tietysti jäljitellä isosiskoa ja painella kaikkia nappeja. Ompelutuoleiksi lainasimme ruokapöydästä Tripp Trapp syöttötuolit. Jalkapoljin nostetaan alemmalle askelmalle, niin ompelemaan ylettyy hyvin.
  

Seuraavaan kuvaan olen merkinnyt nuolilla säätimet, joilla ompelukoneen saa säädettyä turvalliseksi lapsille. 
Vihreä nuoli: Ompelukoneessa on portaaton nopeuden säätö. Lapsille se tietenkin säädetään etananopeudelle. Sitten jos hoksaavat itse ruveta liuttamaan säädintä, niin pitää laittaa nuppi teipillä piiloon.
Punainen nuoli: "Liikennevalot" eli punainen valo palaa, kun paininjalka on ylhäällä, eikä kone suostu ompelemaan. Vihreä valo syttyy, kun paininjalka on alhaalla ja saa lähteä liikkeelle. Koneella ei voi koskaan vahingossa ommella paininjalka ylhäällä. Koneella voi ommella ilman jalkapoljinta, silloin tästä napista käynnistetään ja pysäytetään ommel. Tätäkin olemme lasten kanssa harjoitelleet, mutta luonnollisemmalta on tuntunut käyttää jalkapoljinta.
Oranssi nuoli: Sormisuoja pujotetaan paininjalan takana olevaan reikään ja kiristetään ruuvilla paikoilleen. Sormisuojan koukerot tukkivat reitin, eikä lapsi saa tungettua sormeaan neulan alle. Tottakai olen lapsille korostanut, että neulan alle ei saa laittaa sormia, neula on tosi terävä ja menee sormesta läpi. Olemme tunnustelleetkin neulan terävyyttä. Sormisuojan raosta saan kyllä tungettua oman pikkurillini neulan alle, että sataprosenttisesti en sormisuojaan luottaisi. Jos lapsi haluaa laittaa sormensa neulan alle, niin varmasti hänkin raon löytää. Ajattelen sormisuojan parhaiten auttavan siihen, jos vahingossa meinaa huitaista sormensa liian likelle neulaa.
Sininen nuoli: Teippasin teipin pistolevyn vieressä olevien reikien päälle. Tähän koloon lapset mielellään piilottavat nuppineulat. Meilläkin nämä reiät on kerran täytetty neuloilla. Nyt teippi pysyy aina paikoillaan, vaikka kukaan ei ompelisikaan.


Tässä kuvassa näkyy, kun tyttö laskee paininjalan alas ja liikennevalo syttyy vihreäksi.

Sormisuojan voi ostaa lisätarvikkeena ja sen saa kiinnitettyä kaikkiin paininjalkoihin, joiden jalassa on reikä. Sormisuojan hinnaksi tuli 24 euroa ompelukoneliikkeessä. Tässä linkki vielä Berninan lisätarvikesivulle tarkempiin kuviin.

Täällä on 2-vuotiaan ompelemat koristeompeleet taskuun.

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Kurkistusnuket

Materiaaleja kurkistusnukkeihin
Pehmoleluja on kertynyt sohvanaluslaatikon täydeltä. Harvoin niitä kaivetaan sieltä kuitenkaan leikkeihin mukaan. Mietin pehmoleluille jatkokäyttöä.

Tein kurkistusnukkeja, ne ovat sellaisia nukkeja, jotka voi kepillä vetää piiloon töttörön sisään. Nuken tai pehmolelun lisäksi tarvitaan puukeppi ja jokin piilo. Piiloksi kelpaa tyhjä lankakartio, vanha talvirukkanen, säilykepurkki, hattu, kertakäyttömuki, kenkä, kukkaruukku...



Tyttö oli mielellään auttamassa näiden kurkistusnukkejen tekemisessä. Ompelimme yhdessä napeista lumpeenkukkia ja ulpukoita rukkasen varteen. Toisen töttörön ympärille tyttö ompeli ompelukoneella koristompeleita, niiden ompelu onkin hänen suosikkipuuhaansa.













Kepin päähän liimasimme lankarullan ja puupallon, jotta kepin pää ei mene vahingossa töttörön/ rukkasen sisään.





Sammakon koti on lumpeenlehtien ympäröimä. Sammakko sai rekvisiitaksi käteensä simpukan ja helmen.

Kepin päähän porasin reiän, jotta sain ommeltua sammakon ja leopardin tukevasti kiinni. Nyt nukketeatteri voi alkaa.


Olen kerännyt Pinterestiin lisää ideoita kurkistusnukkejen valmistamiseen, sieltä voi käydä kurkkimassa.
Nopeiten pääsee aloittamaan nukketeatterileikit, kun kiinniittää puuriman suoraan nuken selkään.

Nallesta tyttö ratkoi selkäsauman auki, ratkojan käyttö on myös lempipuuhaa. Tyhjäsimme vatsalaukusta vanut pois. Ompelin käsin vuorin nallen sisälle ja vetoketjun selkäsaumaan. Nyt nallen sisällä voi säilyttää aarteita.

Elefentin halkaisimme kahtia ja peitimme leikkaushaavan tilkulla, sen alle piilotimme magneetin. Jääkaapin ovessa voi nyt hassutella puolikkailla norsuilla. Taikurileikeissa norsun voi sahata keskeltä kahtia.

Vauvan paksuista ensikirjan sivuista teimme nopeasti jääkaappimagneetit liimaamalla leikattavaa magneettilevyä taakse. Näin vauvan ensikirjan sivut säilyvät muistona.


Aikaisemmin olen tehnyt lapsille onkipelin, johon laitoin sotkan ja sammakon kalojen sekaan ongittavaksi.






Viimeiseksi esittelen muutamat virkatut muffinsit. Niissä on pieniä helmiä srösseleinä. Pohjaan leikkasin pyöreän ympyrän italiansalaattirasian kannesta, niin pohjista tuli tasaiset ja myöhemmin näitä voi käyttää neulatyynyinä. Yritin ensin myydä muffinssipellin kirpparilla, kun minulla oli maaliskuun aikana pöytä varattuna. Mutta pelti ei mennyt kaupaksi, niin jalostin sen leikkeihin mukaan.


p.s. Niksipirkassa kerrottiin, että pienestä pehmolelusta syntyy kätevä ranneneulatyyny, kun siihen kiinnittää kuminauhan.