Paita palmikoidulla pääntiellä

Harmaa ei ole minun suosikkivärini, mutta sopivalla ripauksella violettia tästä Yksisisarviset -kankaasta tulikin tämän kesän suosikkipaitani. Violetti yksityiskohta pääntielle syntyi letittämällä trikoosuikaleita. Tämän paidan kanssa ei tarvitse kaulakoruja, koska paidan pääntie on itsessään kuin koru.

Paidan jujuna ovat pääntielle letitetyt trikoosuikaleet. Leikkasin suikaleet n. 2 cm leveiksi. Venyttelin suikaleita ennen palmikointia ja annoin reunojen kiertyä vapaasti rullalle. Palmikoidessa kiinnitin huomiota siihen, että suikaleet asettuivat aina samoin päin. Rullautuneet reunat näkyvät oikealle puolelle.

Ompelin palmikoidut trikoosuikaleet paidan pääntielle käsin. Ensin olin ommellut pääntielle kapean käänteen. Pistot kannattaa sijoittaa palmikon ulkoreunaan, niin palmikko ei nouse pystyyn. Palmikkoa kannattaa venyttää ommellessa, jotta pääntie ei ala lörpöttämään. Viiden sentin matkalle palmikkoa kului 4 cm. Paitaa kannattaa sovittaa ompelun välillä, niin näkee miten pääntie asettuu.

Kun pääntie on ommeltu 5 cm vaille valmiiksi, niin katkaisin trikoosuikaleiden päät yksitellen portaittain. Näin sain häivytettyä yhdistämiskohdan näkymättömäksi, kun liitoskohta jää toisen suikaleen alle. Tutkin ja kokeilin miten saan punottua letin valmiiksi ja yhtenäiseksi. Yhdistin trikoosuikaleiden loppupään aloituspäähän hakaneulalla. Ompelin käsin trikoosuikaleiden päät yhteen. Valmiista pääntiestä ei juurikaan huomaa, mistä letti alkaa tai loppuu. Piirsin kuvaan vihreän nuolen osoittamaan "saumakohtaa".

Inspiraatio tähän t-paitaani tuli toisesta paidastani, jossa on myös koristeellinen pääntie. Toisen paidan pääntiellä on käänteinen muotokaitale ja hopeanvärinen koristeommel.

Minulla ja tyttärelläni on nyt samanlaiset Yksisarviset -kankaasta ommellut paidat. Kangasta kului 1,5 metriä, eikä yhtään tilkkua jäänyt yli. (Minun paitakokoni on 42 ja tyttären 128 cm.) Tytön paitaan piti jopa laittaa hihat eri kankaasta ja helmaan jatkopalaksi laskostettua pitsikangasta. Tytön paitaa ommellessani kirjoitin yksityiskohtaiset ohjeet aloittelijalle miten ommellaan trikoopaita.

Tämä paita päälläni olen lähtenyt kotipihan metsään, kaupunkiin museoon ja saaristoon retkeilemään. Päiväni ruokabloggaajana opetti, että valmiista käsityöstä voi ottaa kuvat monta kertaa, toisin kuin syödystä kuningatarpiirakasta. Harmaa väri oli haastava kuvattava, joten tästä paidasta kertyikin monta sovituskuvaa.

Tämä rakennus taustalla on Raahen Kruununmakasiini eli museo. Siellä on nähtävillä maailman vanhin sukelluspuku 1700-luvulta, joka on tehty lehmännahasta. Museo oli yllättävän toiminnallinen ja siellä oli paljon tehtävää lapsillekin.

Vietimme yhden kesäpäivän Raahen saaristossa, Iso-Kraaselissa. Siellä on puinen tunnusmajakka eli pooki. Saaren luontopolun varrelta löytyy monenlaista ihmeteltävää, esimerkiksi järvi. Oletko koskaan nähnyt järveä saaressa?

Aurinkoiseen kuvaan tuli mukaan pojan lierihattukin, jonka lieriin keksin tikata ympyröiden sijaan vinoja ompeleita. Tästä näet tarkemmat kuvat tikkauksista, postaus sisältää myös paljon vinkkejä miten suoralla ja siksak-ompeleilla voi koristella vaatteita.