sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Joulukortit

Joulun viettomme alkaa jo tammikuussa.... 

Etsin parhaimmat ideat joulukorttiaskarteluihin jo yhdeksän kuukautta sitten. Alkuperäisideat löytyvät Pinterestistä.

... ja sitten kun koittaa marraskuu... Tässä on nyt lopputulos. Vielä vähän pitää malttaa odotella, ennen kuin laitan kortit postiin.

Leikkasin kirurgin veitsellä vanhan kirjan lehdistä jouluaiheisia siluetteja. Samalla kertaa sain leikattua neljä korttiaihiota, kun laitoin kaksi lehteä päällekkäin ja hyödynsin kuvion positiivin ja negatiivin.


Nämä poroaiheiset kortit olivat minun suosikkejani.



 Tein pahvisen mallineen kuvioiden piirtämistä varten.


Lapset pääsivät mukaan askartelemaan joulukuusia, jotka on kasattu kolmioista, kuvassa alhaalla vasemmanpuoleinen. Joihinkin kuusiin teimme varjostuksen reunoihin vihreällä vesivärillä.



Joulukuusiin hain ideaa leikkelemällä niitä samoin kuin paperisia lumihiutaleita leikellään.



Lumiukkokortit näyttävät tältä. Lasten askartelema versio koostuu erillisistä palloista, kuvassa vasemman puoleisena. Lumiukkoihin teimme myös varjostuksia sinisellä vesivärillä.



Tein kirjekuoretkin itse vanhoista kalentereista. Käytin marraskuun - tammikuun kuva-aiheita. Vanhin säästämäni kalenteri taisi olla vuodelta 2005. Kirjekuoret voi tehdä myös postin mukana tulevasta mainoslehtisestä, oranssista Postisesta.


Vielä jäi kirjan sivuja jäljelle.
 

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Kangaspula, jatkopala

En nyt tiedä onko minulla varsinaista kangaspulaa, mutta pieniä ja epäkäytännöllisen muotoisia kangaspaloja on liikaa. Näistä paloista ei enää saa kokonaisia vaatteita. Lähdin kokoamaan kangaspalapeliä.

Jatkoin sinisten housujen lahjetta vihreällä joustofroteella, se näyttää vähän niin kuin nurmikolta pappatunturin alla. Jatkosauman päälle applikoin pappatunturin tästä jämäkankaasta. Housujen koko116 cm.

Kolmesta erisävyisestä vihreästä tuli yhdet kokonaiset housut. Kukallisen joustofroteen sommittelin sekä vaaka- että pystyraidaksi. Keltaiset resorit olivat parhaat, niin ei tullut enää neljättä vihreän sävyä. Housujen koko 124 cm.


Sitten annoin itselleni luvan ommella jo suuremmista kangaspaloista. Punaisten collegehousujen lahkeeseen kokeilin tehdä resorista "köyhän miehen pitsiä". Ihan hyvin taipui paksumpikin kangas poimuille. (ohje)

Turkoosit collegehousut piristyivät lakutaskuilla. Muutama laku näyttää tipahtaneen taskusta jo lahkeen puolelle. Taskut on tehty sivusaumattomaan malliin tällä ohjeella. Molemmat housut kokoa 124 cm.


Lähikuva poimutuksesta. Resorisuikale on yksinkerroin, uskoisin reunojen pysyvän hyvänä ilman huolitteluja.

Sateenkaaren väristä Jemma-kangasta oli liian vähän kokonaiseen tunikaan, joten kokosin taas kangaspalapeliä, kas näin. Tunikan koko 146 cm.


Lopuksi surautin vielä pirteät pyjamat, koko on suunnilleen 104 cm. Edelliset yöhousut sopivatkin tosi pitkään, olen ommellut ne vuosi sitten. (kuva)


torstai 29. lokakuuta 2015

Postilaatikolle puku ja katuharjalle kaulaliina

Taisin innostua ihan huomaamatta ympäristötaiteesta eli arkisemmin sanottuna tulin vaatettaneeksi pari arkipäiväistä esinettä.

Postilaatikon nimikyltin pidike haurastui ja kyltti tippui pois. Ensimmäinen vaihtoehto olisi ollut liimata/ teipata nimikyltti postilaatikon kylkeen. Toinen vaihtoehto oli piristää postiljoonia sekä postinhakijaa ja vaatettaa koko postilaatikko uudelleen. 


Kaapin perältä löytyi monta sopivaa vanhaa pitsiliinaa, tytär sai valita sopivimman. Kirjoin pitsiliinaan nimen. (Piilotin sen näistä kuvista kuvankäsittelyn keinoin.) Sitten ompelin liinan yhdessä puuvillakankaan kanssa lieriöksi ja pujotin asusteen postilaatikon ympärille. Porasin reiät postilaatikon yläreunaan ja kiinnitin asusteen nippusiteillä. Liinan yläreunasta leikkasin suikaleen pois, sen kiinnitin liimalla kannen päälle. Katsotaan miten liimaukset kestävät talven yli, tuoteselosteessa ainakin mainittiin liiman soveltuvan ulkokäyttöön.


Keräsin pussiin pienet jämälankakerät lahjoitettavaksi johonkin lasten askartelupajaan. Kaupunkireissulla näin yhdessä porraspielessä katuharjan, jolla oli kaulaliina varren ympärillä. Minä tahdoin myös sellaisen harjan oven pieleen, etu- ja takakuistille omansa ja vielä varastoonkin yksi. Tämän jälkeen minulla ei ollutkaan enää jämälankoja.


Virkkaamiseen jäi koukkuun... vielä tämä  yksi raita, vielä tämä yksi jämälanka, sitten ripustan pyykit... Näitä puettuja katuharjoja voisi virkata myös joulunajan tuliaisiksi.


Harjanvarsi on päällystetty virkkaamalla kiinteitä silmukoita spiraalina. Lopuksi tuppilo on pujotettu varren päälle. Mitään kiinnitystä ei ole, sillä virkkasin tuppilosta riittävän tiukan.

Lisää jämälankavinkkejä:
 

torstai 22. lokakuuta 2015

Silkistä, tyllistä ja organzasta...

...niistä on pienen prinsessan pinnisäilytin tehty.



Malli löytyi Pinterestin ehtymättömästä ideapankista. Tässä on kaava vartalo-osaan. Talletin Pinterest -tilini sisustuskansioon myös muita erinomaisia pinnisäilyttimiä: taulu, nukke, kukan varsi... jos haluat käydä kurkkimassa. Hakusanalla hair bow/ hair band holder löydät lisää erilaisia vaihtoehtoja.

Hyödynsin pinnisäilyttimen ompelussa pitkään tilkkulaatikossa varjeltuja silkkitilkkuja. Ne olivat jääneet yli hääpuvustani. Samoin tylli on ylijäämää hunnustani. Vartalo-osan sisälle leikkasin vanhasta petauspatjasta muotin. Semmoisen pienen rajoituksen jouduin laittamaan valmiille ompelukselle, että sillä ei voi leikkiä. Pinnityyny pidetään huoneen seinällä naulakossa. En millään raaski antaa valmista työtä lattialle leikittäväksi ja tahrattavaksi.




Vyötärön kohdalle tein organzasta ns. "köyhän miehen pitsin" peittämään tyllin saumaa.

Ompeluohje köyhän miehen pitsiin

  1. Leikkaa kangassuikale, jonka mitat ovat noin 4 cm x tarvittava pituus kerrottuna kahdella.
  2. Ompele kangassuikale tuppiloksi, eli oikeat puolet yhteen, noin 5 mm saumanvaroilla. Käännä tuppilo oikeinpäin ja silitä suoraksi.
  3. Ompele poimutuslanka piston pituudella 5 mm. Poimutuslanka ommellaan tuppilon reunasta reunaan siten, että muodostuu siksakin mallinen kuvio. (alla olevassa kuvassa punainen viiva) Poimutusompeleen siksakit voi ommella hyvin myös erikokoisina, eikä niiden tarvitse ylettyä reunaan asti. Näin pitsiin saa enemmän vaihtelevuutta.
  4. Vedä poimutuslangoista, joilloin muodostuu pitsiä. 
  5. Ompele pitsi tuppilon keskeltä kankaaseen paikoilleen. 


Tässä olen käyttänyt köyhän miehen pitsiä vieraskirjan kanteen. Taivutin pitsin sydämen muotoon.
 


Tässä on vinkki miten tehdä nuken tai lapsen mekkoon köyhän miehen pitsi-poimutus vyötärölle.


Ompelin pinnisäilyttimestä myös matkaversion. Tein pienen tilkkupussukan soveltaen tätä aikaisemmin esittelemääni tapaa. Pinnit voi kiinnittää pussukan sivuun pienten taskujen reunaan ja pampulat voi laittaa pussukan sisälle.
Koristeeksi virkkasin perhosen (Ohje).
Edestä

Takaa



Innostuin vielä lisää ja tein hiuspannoille oman säilyttimen. Tähän tuli kaikkiaan 11 paikkaa, mahtuvat minunkin pannat ja pinnit kyytiin.



Näillä ohjeilla ompelet kauniin origamiperhosen pinniin. 


Hyppäähän mukaan Kangaskorjaamon idearikkaalle käsityömatkalle.

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Jämälankaheppa

Yritin tehdä pienen, kevyen ja söpön keppihevosen harmaista jämälangoista. Vaikka parhaani yritin, niin söpöydessä tämä vetää kyllä vertoja Rölli-peikolle. Täältä Nuutikki-blogista sain inspiraation kauniista Primadonna-hevosesta, tällaista lopputulosta minäkin tavoittelin. 


En ole harmaan värin ystävä, mutta jostain syystä sitäkin väriä on kertynyt lanka-arkkuuni useampi pikkukerä. Sekaan laitoin vielä oranssia mohairia piristykseksi. Hepan esikuva oli virkattu, mutta minä tein omani neuloen, niin säästyin saumojen ompelulta.

Neuloin keppihevosen kärjestä aloitetun sukan ohjeella. Lisäilin ja kaventelin silmukoita aina kun siltä tuntui. Neuloin 2-4 lankaa rinnakkain. Puikkokokoa vaihtamalla sain myös muotoiltua hepan päätä ja kaulaa kapeammaksi ja leveämmäksi.

Keppihepan varsi on tehty rikki menneestä lasten haravasta. Puuvarsi oli mullasta mustana, joten verhoilin sen piiloon virkkaamalla putkea. Keltainen puuvillapitsi on kaupan hyllystä. Oranssi pitsiympyrä on irroitettu vanhasta liinasta.



Lyhyellä varrella pääsee hyppimään hyvin esteiden yli.

 
Keppihevosen harjan ompelu onnistuu näppärästi ompelukoneella yksinkertaisen pahvisapluunan avulla. Katso tästä ompeluohjeet.
 

perjantai 2. lokakuuta 2015

Pienistä ja vielä pienemmistä tilkuista

Tämä on (äly-) vapaata tilkkuilua. Viivoitinta tai leikkuria ei tarvita, saumoja ei ole tarkoituskaan saada suoraan. Kankaat saavat olla eri materiaalia keskenään, jos yksi kangas loppuu, voi hyvin jatkaa toisella. Sen verran lajittelen tilkkuja, että kasaan yhteen sinisävyiset, toiseen kasaan vihreät jne... Tähän tilkkutyöhön voi myös upottaa kätevästi kaikki lyhyeksi jääneet nauhanpätkät ja parittomat napit.

Ompelin tilkkupinnasta pieniä pussukoita, noin 13 cm x 10 cm. Nämä toimivat hyvin kirjekuorina. Laitan sisälle kolikoita tai raaputusarpoja, ja ojennan sitten päivänsankarille. Päivänsankari voi sitten itse keksiä pussukalle seuraavan käyttötarkoituksen.

tilkkutyö pussukka
Yhdistin samaan kuvaan pussukoiden etu- ja takapuolen, eli kuvassa on kolme eri pussukkaa.

Vasemman puoleiseen pussukkaan tein tiheällä siksakilla kiinalaisen kirjoitusmerkin "onnea"

Tilkkupussukan ompeluvaiheet


Ohjeen numerointi vastaa kuvia alla.
Alkuvalmistelut: tilkut leikataan pitkiksi suikaleiksi tai kapeiksi suorakulmioiksi. Vasta ompelun jälkeen tilkut leikataan lopulliseen muotoonsa.

  1.  Alimmaiseksi pohjakangas, pohjakankaan päälle asetetaan ensimmäinen tilkku.
  2.  Toinen tilkku asetetaan vinottain ensimmäisen päälle, oikeat puolet vastakkain ja ommellaan. Ommel kulkee pohjakankaan reunasta vähän puolivälin yli. Punainen viiva = ommel
  3.  Käännetään ja silitetään tilkku asentoonsa. Sauma jää piiloon kankaiden väliin.
  4.  Kolmas tilkku ommellaan toiseen reunaan samoin kuin edellinen. Työn edetessä leikataan ylimääräisiä kankaita pois.
  5.  Käännetään ja silitetään.
  6.  Koristeita voi lisätä matkan varrella, jos siltä tuntuu: nauhoja, pitsejä, koristeompeleita.
  7.  Ommellaan seuraava tilkku. Tilkun voi leikata sopivan kokoiseksi vasta ompelun jälkeen.
  8.  Käännetään ja silitetään
  9.  Ommellaan seuraava tilkku.
Tilkkuja ommellaan vuorotellen kankaan molempiin reunoihin, niin kauan kunnes pohjakangas peittyy.

tilkkutyö ohje


Jatkan pussukan ompelua laittamalla vinonauhan yläreunoihin. Vinonauhaan ompelen vetoketjun kiinni. Lopuksi ompelen sivusaumat. En ompele tähän pussukkaan ollenkaan vuoria, tilkkujen pohjakangas riittää.

Tätä tilkkutyötekniikkaa voi soveltaa laukkuihin, tyynyihin, tuolinpehmusteisiin ja ihan mihin vaan.

Pussukoiden jämäpaloista tein vielä onnittelukortit tilkkumaalaus -tekniikalla. Eli pohjakankaan päälle leikataan muotoja tilkuista. Tilkkujen päälle asetetaan tyllikangas. Kaikki kangaskerrokset tikataan yhteen vapaalla konekirjonnalla tilkkujen ääriviivoja vahvistaen.


onnittelukortti tilkuista
Kissatrio

tilkkutyökortti
Prinsessan vaatekaapilla

pieni tilkkutyö
Jäätelökekkerit



Minulla on apuna ompelukoneeni Bsr-tikkausjalka kun teen näitä tilkkumaalauskortteja. Tikkausjalka tunnistaa optisen silmän avulla kankaan liikkeen ja tikkaa menemään tasaisia pistoja samalla kun ohjaan ompelukehyksellä kangasta paininjalan alla. Toisin sanoen tässä ei tarvita jalkapoljinta ollenkaan. 


Tilkkupussukoiden ja -korttien ompelussa on vielä yksi hyvä puoli: Puolat tyhjääntyvät yksi toisensa jälkeen, kun ei ole väliä minka värinen alalanka on käytössä.

pienet tilkkutyöt



Kun vauhtiin on päästy, niin tässä on lisää inspiraatiota pussukoihin ja tilkkutöihin:


lauantai 19. syyskuuta 2015

Paikoillenne, valmiit, HEP

Arvaatteko mikä on 2-vuotiaan suosikkileikki? Mennään käytävän päähän, paikoillenne. Sitten mennään kyykkyyn, valmiit. Läpsäytetään kädet yhteen, HEP.  Juostaan kovaa ja toistetaan uudelleen alkaen käytävän toisesta päästä. Ulkona tämä leikki onnistuu parhaiten vesipyssyn kanssa.

Mies oli jo aikaisemmin keväällä valinnut collegehousuihinsa sinisen kankaan. Sininen väri toi mieleen suomiverkkarit, vain valkoinen raita puuttui sivusaumasta, että urheilukisojen tunnelmaan pääsisi täysillä mukaan. Siitä syntyi ajatus tallentaa lapsen leikkihetki ompelun keinoin. Kirjoitin tekstin valkoisella Tennesee -puuvillalangalla, jonka siksakkasin kiinni punospaininjalan avulla. Täällä on lisää kuvia, miten voi koristella ompeluksia nauhalla tai langalla. 


Kankaan leveydestä jäi hyvin vielä pojan housuihin kangasta, tein niin pitkät lahkeet kuin kangasta riitti. Nyt housuissa on ainakin kahden koon verran kasvunvaraa.  Pojan housuihin tein tekstin puolaamalla ohuemman virkkauslangan alalangaksi, ja ompelin kiemurrellen suoralla ompeleella. Ohjeen olen julkaissut täällä. 


Tulee mieleen ala-asteen kaunokirjoitusharjoitukset, kun käsiala oli haparoivaa, mutta parhaani yritin. Aivan niin kuin nytkin. 

Nämä housut sopisivat hyvin yhteen aikaisemmin ompelemani juoksurata-paidan kanssa,  ja samalla isi voisi leikkiä lasten kanssa smurffeja :D