Ompelun apuvälineet osa 3: silitysraudan suojus

Silitysraudassani on ollut neljän vuoden ajan silikoninen suoja. Se on ollut niin mainio, että en ole kertaakaan irrottanut sitä. Tämän suojan ansiosta voin silittää kaikki materiaalit kolmella pisteellä ja täydellä höyryllä, eikä mikään kangas pala raudan pohjaan.... 

 

Kunnes tämä ruudullinen kangas sen tempun teki, ja meni sulamaan. No, kaikeksi onneksi suoja on myös helppo puhdistaa, sulanut kangastöhnä lähtee parilla pyyhkäisyllä. Samoin silitysraudan pohjaan sulanut tukikangas on helppo puhdistaa pohjasta.

Olen tehnyt tilkkutöitä, joissa olen käyttänyt eri materiaaleja satiinista puuvillaan. Silloin tämä silikoninen suoja on lyömätön apuväline. Yhdellä kansalaisopiston tilkkukurssilla oli jonoa sille silitysraudalle, jossa oli tämä silikonisuoja. Minä fiksuna tyttönä päätin äkkiä silittää vähän sillä toisella silitysraudalla, jossa suojaa ei ollut. Ja hups vaan, sinne pohjaanhan se tilkkutyöni suli. Sitä tottuu niin nopeasti silittämään kaikki kolmella pisteellä, eikä muista enää tarkistaa kankaan oikeaa silityslämpötilaa.

Silitys sujuu todella nopeasti, kun silitysrauta saa olla kolmella pisteellä ja höyryäkin saa käyttää. Yleensä yksi pyyhkäisy riittää ryppyjen poistamiseksi. Silikoninen suoja on liukas ja silitysrauta liukuu hyvin kankaalla.

 

Silityskengän edut

• Kangas siliää nopeasti, kun voi käyttää täyttä höyryä ja kolmen pisteen lämpöä
  
• Herkinkään kangas ei sula silitysraudan pohjaan
• Tilkkutyöt, joissa on eri materiaaleja voi silittää samalla lämmöllä 
• Jos vahingossa liimaa pohjaan esim. tukikangasta, niin sen poistaminen on helppoa parilla pyyhkäisyllä.

Olen ostanut oman silitysraudan "silityskengän" Ullakan verkkokaupasta. Hinta oli kympin paikkeilla. Tämä tarvike kestää äidiltä tyttärelle, joten oli edullinen sijoitus.

P.s Seuraavana päivänä, kun yritin lavastaa kuvaa tänne blogiin, niin sama kangas ei enää suostunut sulamaan raudan pohjaan! Nyt jää kyllä arvoitukseksi, miksi ensimmäisella kerralla kangas suli silitysraudan alle.

Päivitys 2/ 2022: Silityskenkäni on ollut käytössä nyt kahdeksan vuotta. Tuona aikana kangas on sulanut kolmesti silitysraudan pohjaan. Toisella kerralla ohueen sifonkiin tuli pienet jäljet, mutta vaate säilyi vielä ehjänä ja käyttökelpoisena. Kolmannella kerralla tukikangas suli silikoniin kiinni, mutta irtosi pyyhkäisyllä.  Silityskenkä on edelleen kuin uusi, pohja on kirkkaan valkoinen.

Ompelun apuvälineet postaussarjasta löydät myös:

• Bsr-tikkausjalka käsinvaraiseen kirjontaan Bernina 550 -ompelukoneella
• Embroidery needle, konekirjontaneulalla ja metallilangalla ompelet kauniit tikkaukset vaatteisiin
  
• Eristevanua kylmälaukun eristeeksi
  
• Haihtuvajälkinen tussi ja piparkakkureunan ompelu
• Saumanylitysapu, korkeudentasoituslevyt ja itse tehty korokepala. Ota nämä avuksi paksuihin farkkusaumoihin, niin ompelu sujuu kuin tyhjää vain.
• Sprayliima väliaikaiseen kiinnittämiseen esim. applikointiin, irtirevittävälle tukikankaalle, takataskuihin
• Sormisuoja  ompelukoneen neulan suojaksi
• Kovikehuopa tukevoittamaan kangasta esim. reppuun, sämpyläkoreihin, lippalakin lippaan
• Läpinäkyvä ompelulanka, siima, monivärisiin ompelutöihin 
• Ympyränompeluohjain tsi-malli nastasta
  

Tilkkutöitä tapetista

Puisen keittiöjakkaran pinta oli jo kulunut. Paikallisessa rautakaupassa oli muuttomyynti, josta sain edullisesti tapettia (2 €/rulla) ja siitä se ajatus lähti. Bambin ja perhoset leikkasin erivärisesta tapetista ja liimasin Erikeeperillä kiinni. Päälle sivelin neljä kerrosta lakkaa. Samalla uusin jakkaran jalkoihin uudet tulpat, yksi tulpista on ollut puoliksi rikki ja kiinni teipillä.

 Täällä on kuva jakkarasta alkuperäisessä kuosissaan http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2012/11/suunnitteilla.html

Vauvamme on tullut vuoden ikään ja osaa jo laittaa tavaroita hyllylle ja laatikkoon. Tein matalat leluhyllyt kääntämällä tavallisen kirjahyllyn vaaka-asentoon. Päällystin hyllyt tapettikirjan näytepaloilla. Nyt sivelin lakkaa vain kaksi kerrosta tapettien päälle.

Tässä vielä kuva hyllyistä ja askelmista ennen paikoilleen kiinnittämistä.

PUH-taat lakanat

Tämän pussilakanan kuviot olen tehnyt jo kymmenen vuotta sitten, mutta nyt vihdoinkin ompelin kankaan. Hyvä minä! 

Kankaan täyttäminen Nalle Puhilla sujui yksinkertaisesti ja nopeasti. Painoin seulalla Nallen paidan kuvia kankaalle. Viimeistelin karhun piirtämällä ääriviivat mustalla kangastussilla. Lakanakangas on sen verran ohutta, että nallen piirtäminen mallista onnistuu kankaan läpi.

 Tilkkuriviin on piirrelty Nalle Puhin kavereita kangastusseilla.

Alunperin tämä pussilakana oli tulossa minun käyttööni, mutta nyt tyttäreni saa sen. Meillä luetaan ja tutkitaan innokkaasti Nalle Puh -lehtiä, joten tämä on erittäin mieluinen peitto. Meillä on siirrytty suoraan vauvan pussilakanoista aikuisten kokoon, ja jätetty juniorikoon täkkipussit välistä.

Pahaa sutta ken pelkäisi osa 5 ⅝

Kolme pientä porsasta -kangas pääsi taas saksien käsittelyyn. Aikaisemmin tein miehelle samanlaisen Sepe Susi t-paidan testikäyttöön. Se on pysynyt pesussa hyvänä, musta kangas ei ole värjännyt vihreää. Joten nyt oli minun vuoroni saada oma Sepe-paita.

Possukangasta leikkoessa on kertynyt paljon tilkkuja. Ideoin lapsen t-paidan rintamukseen labyrintin, johon käytin kokonaisina säästyneet hahmot. Samoilla tulilla ompelin kaksi t-paitaa, toinen lähtee lahjaksi. Mielellään olisin ottanut valmiin sokkelotehtävän netistä tai lapsen tehtäväkirjoista, mutta sopivaa ei löytynyt. Lopulta piirsin itse sokkelon. Sokkelon piirtäminen vei aikaa, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen.

Venyvälle trikoolle oli hankala piirtää kangastussilla. Teippasin kankaan nurjalle puolelle leveää maalarinteippiä, niin sain kangastussilla tasaista ja tarkkarajaista jälkeä.

Lähikuva labyrintistä. Jos Sepe menee väärää reittiä, niin vaarana on päätyä betonimyllyyn.

Possukangasta oli alunperin kaksi metriä. Nyt sitä on jäljellä vielä yhteen paidan etukappaleeseen.

Sepe Susi jatkosarjassa ovat aikaisemmin ilmestyneet osat 1-4:

• Sepe Susi t-paita miehelle, jonka paidat ovat aina olleet mustia 
• Sepe Susi potkuhousut ja sapluunalla kankaanpainantaa
• Sepe Susi paita lapselle, sapluunalla ja perunaleimasimella kuviointia
• Sepe Susi unihaalari

Kannattaa kurkata myös: etsi parit -tehtäväpaidat


p.s. Täällä on hyviä inspiraatiokuvia tai labyrinttitehtäviä, miltä kantilta asiaa nyt katsookaan.
http://learningenglish-esl.blogspot.fi/2010/06/fairy-tales-mazes.html

Pahaa sutta ken pelkäisi osa 4 ¼

Sepe Susi  -jatkosarjamme on edennyt jo neljänteen (ja risat päälle) osaan. Tässä jaksossa Sepe Susi uneksii possujen jahtaamisesta, eli toisin sanoen ompelin yöhaalarin. Kaavat kopioin Ottobre-lehdestä 4/2012, Jumpsuit, koko 104. Kavensin kaavaa ainakin 6 cm. Jätin hupun pois ja laitoin tilalle pääntieresorin. Vetoketjun laitoin keskelle eteen.

 

Selkään painoin Sepen hahmon kontaktimuovisabluunalla ja Sepen jalanjäljet tein perunaleimasimella. Haalarissa oli keskitakasauma, joten Sepen piti mahtua takakappaleen puolikkaaseen. Ajattelin ettei kannata yrittää tehdä painokuviota sauman yli, että kuviosta tulee varmasti siisti ja tarkkarajainen.

 
Tässä vaihekuvia pääntieresorin ja vetoketjun ompelusta.
- Pyöristin resorin päät.
- Jätin vetoketjulle 1 cm saumanvaran, neulasin ja ompelin resorin avoimesta reunasta pääntielle.
- Ompelin vetoketjun etusaumaan, vetoketjun oikea puoli kankaan oikeaa puolta vasten.
- Viimeisenä tein lyhyet (noin 2 cm) tikkaukset kankaan oikealla puolella vetoketjun alkupäähän.

 Yöhaalari edestä ja takaa.

Kun kerran olin nähnyt vaivaa ja leikkonut kontaktimuovisabluunan ja kaivertanut perunalaimasimen, niin tein samoilla aineksilla trikoopaidan. Olen tehnyt melkein samanlaisen paidan aikaisemminkin, mutta se lähti lahjaksi. Tämä jää meille käyttöön. Kaava Ottobre 1/2013, Formal or Fun, koko 104 cm.

Näiden ompelusten myötä alkoi ompelukoneeni (Bernina 550) voiteluvalo vilkuttaa. En tiennyt sellaista olevankaan. Ohjekirjan mukaan merkkivalo syttyy 360 000 tikin jälkeen. Tuo tikkimäärä tuntuu isolta, vaikka toisaalta aika vähälle on jäänyt ompelukoneen ääressä istuminen. Tuon tikkimäärän kertymiseen on mennyt vuosi ja kolme kuukautta, sama aika minkä blogini on ollut olemassa. Putsasin pölyt, öljysin osat, resetoin tikkilaskurin, mutta merkkivalo jatkaa urhoollisesti vilkkumistaan. Joko kone kaipaa ammattihuoltajaa tai minulta jäi jotain oleellista ymmärtämättä manuaalista.

Sepe Susi jatkosarjassa ovat aikaisemmin ilmestyneet osat:
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/09/pahaa-sutta-ken-pelkaisi.html
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/09/pahaa-sutta-ken-pelkaisi-osa-ii.html
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/10/pahaa-sutta-ken-pelkaisi-osa-iii.html

Pöllömpää

Ostin ruskean kypärälakin, että sitä voi isosiskon jälkeen käyttää myös pikkuveli. No, kypärälakin otsaan oli läntätty nopeusmittarin kuva. Pistin virkaten kauniimman koristeen. Kolme kerrosta kiinteitä silmukoita ja lopputuloksena on kirjava pöllö. Oksan leikkasin fleecekankaasta ja ompelin käsin kiinni lakkiin. Tämä on muuten ensimmäinen Pinterestistä toteutettu käsityöohje.

Pöllölakki sai käyttäjältään hyväksytyn arvosanan.

 Tältä lakki näytti ennen tuunausta.

Loppukevennykseksi

Jääkaappimagneetit olivat ainut käsityö, jonka ehdin kahden viikon pituisella joululomalla tehdä. Pikaliimasin pullonkorkin taakse ensin napin korokkeeksi ja sen päälle magneetin.

Lisälukemiseksi

Kutistin vahingossa tällaisen samanlaisen kypärälakin, kun valitsin liian kuuman pesuohjelman villaiselle vaatteelle. Keksin suurentaa kypärälakin takaisin mittoihinsa neulomalla jatkopalan takasaumaan. Jatkopalaan tein lohikäärmeen harjan. Tästä voit lukea lisää kutistuneen kypärälakin suurentamisesta. 
 

Olipa kerran neulepusero

Ja sitten siitä neulepuserosta tulikin housut ja kypärälakki, juuri sopivat 3,5 -vuotiaalle.

Housut syntyivät neulepuseron hihoista. En käyttänyt kaavaa, vaan leikkasin sellaiset, mihin kangas sattui riittämään.

Pienet kiilat piti laittaa leventämään haarasaumaa ja vyötärön alle taakse. Käytössä nämä kiilat eivät näy mihinkään, tähän kuvaan vaan asettelin esille. Vyötäröllä ihan tavallinen resori.

Puseron etu-ja takakappaleesta tuli kypärälakki. Kaavan piirsin kaupasta ostusta kypärälakista. Käytin kaavapaperina tytön piirustuksia, niin tulevat piirustukset talletettua samalla. Lakin vuorina on merinovillaneulosta. Korvien kohdalle ompelin pyörylät pul-kankaasta, niin ei tuule korviin.

Päällinen ja vuori ommeltu yhteen päänaukosta.

Puseron etumus oli vaakaraidallinen ja takapuoli pystyraidallinen, niin sama raidoitus toistuu myös kypärälakissa. Lisäsin niskaan kuminauhapoimutuksen, jota ei vanhassa kypärälakissa ollut.

Lopuksi tein pienet lankatupsut kypärälakkiin. Olettekos kuulleet, että pieniä tupsuja voi tehdä pankkikortin ympärille. Tupsu syntyy vikkelämmin, kun lankaa ei tarvitse pujotella pahvikiekon reiän läpi ja pankkikortti-tupsukehikkoa voi käyttää uudelleen ja uudelleen.

Tälläinen oli neulepusero, joka päätyi viipaloitavaksi.