Synttärit leikkikentällä

Vietimme lapsen kaverisynttäreitä leikkikentällä. Sää oli aurinkoinen ja syntymäpäiväpiknik onnistui mainiosti.

Koristelimme leikkikentän aidan satiininauhoilla solmituilla ilmapalloilla. Nurmikolle levitimme vilttejä. Pöydälle laitoimme mehukannun alle pöytäliinan. Pienellä vaivalla saimme kivan juhlatunnelman leikkikentälle.

Synttäreiden ohjelmassa oli valokuvasuunnistusta, saippuakuplien puhaltelua, solmu-leikki ja tietenkin leikkikentän välineissä pyörimistä.

Syntymäpäivätarjoilut laitoimme esille nukenvaunuihin. Herkut kulkivat kätevästi nukenvaunuissa leikkikentälle. Vaunut oli myös helppo nostaa tarjottavineen auton takakonttiin. Olin kerännyt läpinäkyviä muovirasioita (Sellaisia missä myydään nektariineja ja luumuja.) laitettavaksi vaunuihin. Muovirasiat täytin erilaisilla kekseillä, sipseillä, vesimelonilla ja pullalla. Melonia varten laitoin kaksi muovirasiaa sisäkkäin ja rasioiden väliin kelmun, näin mehu ei valunut nukenvaunuihin.

Piknikeväitä vahti pehmokoira. Pyysin synttärivieraita vahtimaan, ettei koira syö liikaa sipsejä. Mutta niin vain kuvanottohetkellä oli sipsi- ja keksirasiat jo tyhjinä.

Vaahtokarkit eivät mahtuneetkaan nukenvaunuihin, joten hätäsuunnitelma oli alumiininen kakkuvuoka. Sidoin kakkuvuoan satiininauhalla vaunujen työntöaisaan.  Ensin pujotin satiininauhan keskelle puupallon, jonka jälkeen pujotin nauhan molemmat päät kakkuvuoan reiästä, näin kakkuvuoka roikkui puupallon varassa.

Synttäripiknik oli kiva idea. Pitää laittaa itselle korvan taakse parin vuoden päähän, että pojan vastaaville kaverisynttäreille tarjottavat voisi kuskata työkalupakissa tai leikkikottikärryissä. Molempiin saa montaa sorttia herkkuja esille, eikä tarvitse kannella montaa irrallista tarjoilukulhoa.

Kotona teimme omalle väelle irtokarkein koristellun synttärikakun. Numeron seitsemän pursotin suklaasta leivinpaperin päälle. Laitoin kaksi hammastikkua numeron alareunaan suklaan päälle ja vahvistin kiinnityksen pursottamalla lisää suklaata hammastikkujen päälle. Numeron jäähdytys jääkaapissa ja koko komeus oli valmis pystytettäväksi karkkimeren keskelle. Kuvasta näkyykin pätkä hammastikkuja, jos tarkasti katsoo.

Aikaisemmin vietimme pojan 4-vuotissynttäreitä Lego-teemalla. Meillä oli Legoista rakennettu jalallinen kakkulautanen ja numero neljä, johon laitoimme lego-ukot pitelemään kynttilöitä.

Kolikkokirjontaa

Onko sinulla tapana kerätä kolikkoja matkamuistoksi. Tai oletko säästänyt vanhat pennit ja markat, niin kuin minä. Olisipa kiva saada nuo kolikot esille ja käyttöön purkin pohjalta. Minä löysin keinon miten ommella kolikot kankaalle kaikkien nähtäville.

Ompelin ensin ristikon kolikon päälle. Lankaristikko muodostaa tukikehikon, jonka avulla voin ommella eräänlaisia pykäpistoja kolikon kiinnittämiseksi. Toisaalta pistot muistuttavat solmuja, joita käytetään fransuissa. En oikein itsekään tiedä miksi noita pistoja tai tätä tekniikkaa voisi kutsua, eikä Googlehakukaan antanut osumaa kolikoiden ompelulle. Onko kukaan nähnyt tai kuullut kolikoita ommeltavan?

Lisäys: Blogini lukija osasi kertoa, että tämän tekniikan nimi on Indian shisna (mirror) embroidery. Googlesta ja Pinterestistä löytyy tällä hakusanalla lisää.

Ompelussa käytin helmilankaa numero 8. Sitä on saatavissa monessa eri värissä. Mikä tahansa muukin kestävä puuvillalanka käy.

Ompeluohjeet: 

1.  Ompele neljä pistoa ristikoksi kolikon päälle.
2.  Ompele toiset neljä pistoa ristikoksi kolikon päälle, mutta vinoittain edellisiin nähden.
3.  "Pykäpistojen" ompelu alkaa. Työnnä neula oikealle puolelle aivan kolikon reunasta. Pujota neula kolikon keskeltä kolikon reunaan päin kaikkien ristikkolankojen = tukilankojen alta. Neula kulkee kirjontalangan vasemmalle puolelle. Tukilankoja on kohdasta riippuen 2-3, joiden alitse neula pujotetaan.
4.  Kiinnitä huomiota siihen, että kiristät lankaa tasaisesti ja asettelet silmut yhtä kauas kolikon reunoista. Harjoittelemalla löytyy sopiva rytmi ja kireys. 
5.  Pujota neula uudestaan kolikon keskeltä kolikon reunaan päin kaikkien ristikkolankojen alta. Neula kulkee tällä kertaa kirjontalangan oikealta puolelta. Näin muodostuu pieni silmu, joka kiristää ristikkolangat yhteen kolikon kehälle. 
6.  Pistä neula takaisin kankaan nurjalle puolelle samasta kohden kuin se tulikin. Siirry 2-4 mm eteenpäin ja pistä neula takaisin oikealla puolelle, jatka kohdasta 3.

Kangaskorjaamon Facebook-sivuilta löydät videon, miten kolikot ommellaan kankaalle.

Havainnollistan vielä tekemiäni pistoja kengännauhojen ja lautasen avulla. Tästä näkyy millainen piston pitäisi olla. Ruskea nauha kuvaa tukilankoja ja harmaa nauha kuvaa kirjontalankoja.

Seuraavaavaan kolikko-ompeluun kokeilin erilaisia pistoja, myös tällä tavoin onnistuu.

Vinkit kolikoiden ompeluun:
Kolikot voi kiillottaa ennen ompelua hammastahnalla. En tiedä miten ja miksi, mutta tämä niksi toimii ainakin hopeanvärisiin kolikoihin.

Ompele ristikkolangat = tukilangat reilusti kolikon päälle. Kun teet pykäpistoja tukilankojen ympärille, niin tukilangat kiristyvät ja siirtyvät lähemmäs kolikon reunaa.

Pykäpistoja ei kannata tehdä aivan vieri viereen vaan hieman erileen toisistaan. Näin kolikkokin pääsee paremmin esille. Löysin hyvän rytmin pykäpistoille, kun tein yhden piston jokaisen neliön nurkkaan. Kolikon halkaisija oli tässä tapauksessa 2 cm.

Tätä työtapaa voisi kokeilla myös peilinpalasten, nappien ja muiden pyöreiden tai viisikulmaisten esineiden ompeluun. Olen joskus ostanut Tiimarista pussillisen pieniä pyöreitä peilinpaloja. Kuvassa alla onkin peilinpaloja ja kolikoita.

Lisäys: Ensimmäisten kolikko-ompelujen jälkeen tuntui, että kiinnitys ei kestä konepesua, vaan tuote vaatii käsinpesun. Nyt olen kuitenkin muuttanut mieltäni. Käsialani on tiukentunut, kun olen jatkanut kolikkokirjontaa. En millään saa kynsillä kiskottua pistoja niin löysiksi, että kolikko irtoaisi. Tein myös pesutestin: pesin kankaan kolikkoineen pitkässä 60 asteen kirjopesuohjelmassa, kirjonta tuli priimakunnossa ulos koneesta. Suosittelen harjoittelemaan pistoja ja pitämään kirjontalangan tiukalla, niin tuote kestää konepesunkin. Kankaaksi suosittelen farkkua tai muuta jämäkkää kangasta, joka ei anna periksi.

Haipenaali oli ensimmäinen työ, mihin ompelin kolikkoja. Saimme Lontoon tuliaisina muutaman pennyn, niistä tuli kiiltävät hain silmät. Edellisessä postauksessa on lisää kuvia, miten hai ui Perämeren vesissä rahan kiilto silmissä. Voit myös tulostaa kaavat oman haipenaalin ompelua varten.

Tervetuloa Kangaskorjaamolle ammentamaan ideoita ja inspiraatiota käsitöihin. 

Facebook 

Instagram

Pinterest

Haipenaali ohjeet ja kaavat

Hui hai! Ompelin haikynäpenaaleja koululaisille ja kirjoitin samalla ompeluohjeet haipenaaliin. Tietenkin tulostettavat kaavat haipenaaliin kuuluvat mukaan kauppaan.

Haikynäpenaalin erikoisuutena ovat kymmenen pennin silmät. Toisella hailla on Lontoon tuliaisena tuodut 10 pennyn silmät. Kolikoista tuleekin huikean hienot, kiiluvat silmät. Toukokuussa Suomi100-vuotta teemakäsitöiden bonustehtävänä oli raha. Joten tällä kynäpenaalilla kuittaan tehtävän suoritetuksi. Tämä on minun, penninvenyttäjän käsityöni. 

 

Tässä on ohjeet kolikoiden ompeluun kankaalle.

Ompelin haipenaalin suuhun pienen taskun, jonne voi laittaa kumin ja teroittimen, ettei niitä tarvitse kaivaa hain vatsasta. Tasku on helppo tehdä, eikä lisää juurikaan työmäärää. Taskun reunaan ommellaan päärme ja taskun pohja kiinnittyy samalla, kun vuorin suu- ja vatsaosa ommellaan yhteen. Taskun voi jättää myös pois penaalista.

Ompeluystäväni vinkkasi, että hain vatsaan voisi tehdä toisen vetoketjun, jolloin pienten tavaroiden etsiminen penaalista olisi helpompaa. Kolmas vaihtoehto olisi pidentää vetoketjua jatkumaan kyljille aina eviin asti, joilloin suu aukeaisi enemmän, ja pieniin tavaroihin ylettyisi paremmin.

Vinkit haipenaalin ompeluun:

Hain hampaat kääntyvät aidon tuntuisesti ylöspäin, kun suupieleen ompelee poimutusompeleen ennen vetoketjun ompelua. Tämä pieni jekku on vaivan väärti. Hampaat näyttävät paljon paremmilta pystyasennossa. Paksut 15 cm pitkät vetoketjut isoilla 6 mm hammastuksilla tilasin Kangastukusta.

Näihin haikynäpenaaleihin on kätevä hyödyntää tilkkuja. Koristetikkauksilla saa myös persoonallista ilmettä. 

Jos haluat helpottaa ompelua, niin jätä vuori kokonaan pois. Huolittele kankaiden reunat ennen ompelua siksakilla, etteivät ne rispaannu.

Kuvion haiden vatsapuolen kloriittivärjäyksellä. Taittelin farkkukankaan laskoksille. Ompelin taitellun kankaan päälle isoja siksak-kuvioita pitkällä tikinpituudella. Liotin  kangaspalasta laimennetussa kloriitissa niin kauan, että kuviot erottuivat. Huuhtelin ja ripustin kuivumaan. Kuivumisen jälkeen ratkoin ompeleet pois.

Tulosta kaavat tästä haipenaaliin

Penaalin pituus on 22 cm + pyrstö. Leveys evien kohdalta on 13 cm.

Haipenaalin leikkaaminen:

2 kpl selkäkappale

1 kpl vatsakappale

2 kpl selkäevää

4 kpl eviä

2 kpl pyrstöjä

2 kpl suuosaa vuorikankaasta

2 kpl vatsaosaa vuorikankaasta

1 kpl tasku 

Vuorin voi leikata myös yhtenäisenä. Minulla oli vain pieni tilkku punaista hain suuhun, joten olin pakotettu tekemään sauman vuoriin ja jatkamaan sinisellä kankaalla.

Leikkasin penaalin osat farkkukankaasta. Ne ovat sopivan jämäkät, eivätkä tarvitse tukikankaita. Jos teet haikynäpenaalin ohuemmasta kankaasta, niin silitä tukikankaat ainakin eviin ja pyrstöön. Myös vartaloon voi silittää tukikankaan, jos kangas on kovin ohutta, esim. lakanapuuvilla.

Haipenaalin ompelujärjestys:

1. Ompele evät ja pyrstö yhteen oikeat puolet vastakkain. Jätä kääntöaukko kiinnityskohtaan. Ohenna saumanvarat kulmissa ja tee aukileikkauksia kaareviin kohtiin. Käännä evät ja pyrstö oikein päin. Silitä hyvin asentoonsa. (kuva 1.)
2. Ompele (koriste)tikkaukset eviin ja pyrstöön.
3. Ompele selkäkappaleet yhteen, aseta selkäevä sauman väliin. Vahvista ommel selkäevän kohdalta. Silitä saumanvarat auki ja tikkaa saumanvarojen päältä selkäsauma auki. Näin selkäevä pysyy pystyssä paremmin.
4. Tee koristetikkauksia mielesi mukaan hain selkään. Ompele silmät napeista, kangastilkuista tai kolikoista. Silmät voi piirtää myös kangastussilla. (kuva 2.)
5. Ompele hain vatsa ja selkä yhteen. Kiinnitä evät ja pyrstö samalla sauman väliin. Vahvista ompeleet evien ja pyrstön kohdalta peruuttamalla edestakaisin. Jätä 1 cm ompelematta hain suupielistä, näin vetoketjun ompelu helpottuu. Kavenna saumanvarat pyrstön nurkissa.
6. Ompele vetoketju hain suuhun, ensin päällikankaaseen. Jätä hammastusta ja vetoketjunauhaa reilusti näkyville. Vinkki: voit ommella ennen vetoketjua poimutuslangan kankaan reunaan ja poimuttaa hieman, jolloin kangas nousee aavistuksen pystyyn. Näin valmiin penaalin hampaat kääntyvät myös pystyyn, eivätkä törrötä eteenpäin. Toinen taktiikka on syöttää kangasta ja venyttää vetoketjua ompelun aikana. Mutta suosittelen poimutusommelta, se on vaivan väärti. (kuva 3.)
7. Ompele taskunsuuhun päärme. Aseta tasku vuorin suuosan päälle. Voit aputikata taskun suuosaan reunoistaan ja hieman keskellekin päin päärmeen ompeluviivaa pitkin.
8. Ompele vuorin suu- ja vatsakappaleet yhteen. Taskun pohja kiinnittyy samalla sauman väliin.
9. Ompele vuorit (selkä ja vatsa) yhteen. Jätä 1 cm ompelematta hain suupielistä. Muista jättää 5-8 cm pituinen kääntöaukko pyrstön viereen. 
10. Ompele vuori kiinni vetoketjuun. Parhaiten se onnistuu siten, että työnnät hain vuorin sisälle, oikeat puolet ovat vastakkain, vetoketju on avoinna. Tarkista, että tasku tulee vatsan puolelle. Ompele samaa ommelviivaa pitkin kuin ompelit päällisen vetoketjuun. Voi olla, ettet pysty ommella aivan vetoketjun päähän asti, mutta tämä pieni rako ei sieltä hain suusta näy mihinkään. Minä ompelin käsin kiinni puuttuvan 1 cm matkan, mitä en ompelukoneella saanut. (kuva 4.)
11. Käännä penaali oikein päin. Ompele kääntöaukko umpeen vuorista.

Jos ohjeessa ilmenee epäselvyyksiä, niin kysy. Vastaan mielelläni.

Tässä on toisenlainen tapa ommella haipenaali, ohjeet ovat kuvalliset ja englanninkieliset.

Yhteensä tein kolme erilaista haipenaalia. Kolmannella on hopeanväriset nappisilmät.

Toivotan kaikille koululaisille turvallista koulumatkaa ja oppimisen iloa.

Kangaskorjaamolla tavataan seuraavan kerran kolikoiden ompelun merkeissä.

Tässä on lisää haipenaaleita, näihin olen käyttänyt tilkkuja ja värikkäitä kankaita.

 

Hyppäähän mukaan Kangaskorjaamon idearikkaalle käsityömatkalle.

Facebookissa

Instagramissa

Pinterestissä

 

Paita palmikoidulla pääntiellä

Harmaa ei ole minun suosikkivärini, mutta sopivalla ripauksella violettia tästä Yksisisarviset -kankaasta tulikin tämän kesän suosikkipaitani. Violetti yksityiskohta pääntielle syntyi letittämällä trikoosuikaleita. Tämän paidan kanssa ei tarvitse kaulakoruja, koska paidan pääntie on itsessään kuin koru.

Paidan jujuna ovat pääntielle letitetyt trikoosuikaleet. Leikkasin suikaleet n. 2 cm leveiksi. Venyttelin suikaleita ennen palmikointia ja annoin reunojen kiertyä vapaasti rullalle. Palmikoidessa kiinnitin huomiota siihen, että suikaleet asettuivat aina samoin päin. Rullautuneet reunat näkyvät oikealle puolelle.

Ompelin palmikoidut trikoosuikaleet paidan pääntielle käsin. Ensin olin ommellut pääntielle kapean käänteen. Pistot kannattaa sijoittaa palmikon ulkoreunaan, niin palmikko ei nouse pystyyn. Palmikkoa kannattaa venyttää ommellessa, jotta pääntie ei ala lörpöttämään. Viiden sentin matkalle palmikkoa kului 4 cm. Paitaa kannattaa sovittaa ompelun välillä, niin näkee miten pääntie asettuu.

Kun pääntie on ommeltu 5 cm vaille valmiiksi, niin katkaisin trikoosuikaleiden päät yksitellen portaittain. Näin sain häivytettyä yhdistämiskohdan näkymättömäksi, kun liitoskohta jää toisen suikaleen alle. Tutkin ja kokeilin miten saan punottua letin valmiiksi ja yhtenäiseksi. Yhdistin trikoosuikaleiden loppupään aloituspäähän hakaneulalla. Ompelin käsin trikoosuikaleiden päät yhteen. Valmiista pääntiestä ei juurikaan huomaa, mistä letti alkaa tai loppuu. Piirsin kuvaan vihreän nuolen osoittamaan "saumakohtaa".

Inspiraatio tähän t-paitaani tuli toisesta paidastani, jossa on myös koristeellinen pääntie. Toisen paidan pääntiellä on käänteinen muotokaitale ja hopeanvärinen koristeommel.

Minulla ja tyttärelläni on nyt samanlaiset Yksisarviset -kankaasta ommellut paidat. Kangasta kului 1,5 metriä, eikä yhtään tilkkua jäänyt yli. (Minun paitakokoni on 42 ja tyttären 128 cm.) Tytön paitaan piti jopa laittaa hihat eri kankaasta ja helmaan jatkopalaksi laskostettua pitsikangasta. Tytön paitaa ommellessani kirjoitin yksityiskohtaiset ohjeet aloittelijalle miten ommellaan trikoopaita.

Tämä paita päälläni olen lähtenyt kotipihan metsään, kaupunkiin museoon ja saaristoon retkeilemään. Päiväni ruokabloggaajana opetti, että valmiista käsityöstä voi ottaa kuvat monta kertaa, toisin kuin syödystä kuningatarpiirakasta. Harmaa väri oli haastava kuvattava, joten tästä paidasta kertyikin monta sovituskuvaa.

Tämä rakennus taustalla on Raahen Kruununmakasiini eli museo. Siellä on nähtävillä maailman vanhin sukelluspuku 1700-luvulta, joka on tehty lehmännahasta. Museo oli yllättävän toiminnallinen ja siellä oli paljon tehtävää lapsillekin.

Vietimme yhden kesäpäivän Raahen saaristossa, Iso-Kraaselissa. Siellä on puinen tunnusmajakka eli pooki. Saaren luontopolun varrelta löytyy monenlaista ihmeteltävää, esimerkiksi järvi. Oletko koskaan nähnyt järveä saaressa?

Aurinkoiseen kuvaan tuli mukaan pojan lierihattukin, jonka lieriin keksin tikata ympyröiden sijaan vinoja ompeleita. Tästä näet tarkemmat kuvat tikkauksista, postaus sisältää myös paljon vinkkejä miten suoralla ja siksak-ompeleilla voi koristella vaatteita.

Elokuun Suomi100-teemakäsityön aiheena on Luonnetta peliin

Luonnetta peliin, tee käsityö joka kuvaa suomalaista luonnetta. Elokuun teemakäsitöissä tutkitaan tarkemmin suomalaisen luonteen syvintä olemusta. Mitkä ovat katajaisen kansamme luonteenpiirteet. Suomalaisella sisulla voi puskea läpi harmaan kiven, mutta auttaako se tästä käsityöhaasteessa eteenpäin?

Inspiroidun  käsitöiden pienistä  yksityiskohdista. Näitä yksityiskohtia on helppo keksiä teemojen avulla. Eri ihmiset inspiroituvat eri tavalla samasta teemasta. Siksi onkin ollut hauskaa seurata millaisia persoonallisia käsitöitä syntyy Suomi-aiheisten teemojen ympärille. Käsityö, jolla on tarina ilahduttaa käyttäjäänsä ja katsojaa. Millaisia tarinoita mahtaa syntyä, kun käsityö saa luonteen. Tervetuloa mukaan yhteisölliseen käsityöprojektiin, #suomi100_käsityö. Mukaan voi tulla tekemään vain tämän yhden teeman tai innostuessaan useampia.

Tervetuloa mukaan Suomi100vuotta -teemakäsitöihin, toimi näin:

1.  Ideoi ja valmista suomi100 -teemakäsityö tai useampi, tekniikka on vapaa.
2.  Kuvaa ja esittele käsityösi muillekin sosiaalisessa mediassa.
   •  Blogijuttusi voit linkittää tämän postauksen kommentteihin. Teen niistä yhteenvedon postauksen loppuun. 
   •  Kuvan voit julkaista myös Instagrammissa ja Facebookissa #suomi100_käsityö ja tagilla @kangaskorjaamolla.
   •  Kangaskorjaamon facebook sivuille voit lisätä kuvia.
3. Ei olla turhan tarkkoja, eikä ainakaan stressata. Jos käsityösi ei valmistu juuri elokuussa, niin esittele se myöhemmin. Aikaisempiin teemoihin voi myös palata koko vuoden ajan ja tehdä niihin sopivan käsityön.

Tammikuun ensimmäisessä postauksessa on luettavissa jokaisen kuukauden teemat.

Tämä elokuun teemakäsityö vaatii luonnetta. Minä olen sosiaalinen, kekseliäs, harkitsevainen, suoraan asiaan menevä ja tarkka. Entä tunnetko jo Matin? Hän seikkailee Finnish Nighmares sarjakuvissa. Matti on tyypillinen suomalainen, joka arvostaa omaa yksityisyyttään. Hän on oikeudenmukainen ja reilu, joskus hieman ujo. Matti on vaatimaton ja eikä pidä itsestään ääntä, eikä koskaan syö viimeistä kakkupalaa. Matissa tiivistyvät kaikki suomalaisten perusluonteenpiirteet. Minä ainakin olen löytänyt itsestäni ja läheisistäni monta yhteväistä asiaa. Millainen sinä olet luonteeltasi?

Kuva on lainattu piirtäjän luvalla.

Tutustu lisää Mattiin, Finnish Nightmares löytyy Facebookissa, Instagrammissa ja Twitterissä.

Tyypilinen suomalainen rakastaa myös luonnossa liikkumista. Tässä on kuva meidän majakkabongausreissulta Raahen saaristosta. Kuvasimme Iso-Kraaselin puisen pookin eli tunnusmajakan. Pooki on merenpuolelta katsottuna valkoinen ja maanpuolelta punainen.

Yhteenveto Elokuun teemakäsitöistä, luonnetta peliin:
 Saisiko olla hilloja, mutta apajaa en kerro.../ Pikku Akan Tilkkuvakka

Instagramissa #suomi100_käsityö

Vinkkaan jo etukäteen: syyskuun teemakäsityön aiheena on Suomen luonto. Inspiroidu ja hyödynnä meidän neljä vuodenaikaamme.