Ostin kasan kangasta ja ryhdyin miesten t-paitojen suunnittelijaksi.
Ajattelin kuvioida paidat kloriittivärjäyksellä. Kauan saimmekin hakea sopivaa kuvaa, että pääsimme yhteisymmärrykseen. Sopisiko kaupunkisiluetti, kotka, kiinalainen kirjoitusmerkki...
Katsokaa! Siinä se nyt on! Jari Litmanen, jalkapallolegenda ikuistettuna t-paitaan kloriitin avulla! Ihan itsekin yllätyin miten tarkkarajaista jälkeä saa vain kloriitilla suihkumalla.
Tulostin Jari Litmasen siluetin. Leikkasin paperista kasvojen ääriviivojen mukaan. Asettelin paperinpalat kankaalle. Suihkutin suihkepullolla kloriittia. Suihkepullon nokka oli ruuvattu siten, että sain tasaisen ja pienipisaraisen suihkun. Suihkutin n. 35 cm etäisyydeltä, etteivät paperinpalat lennähdä suihkun voimasta pois kankaalta.
Toinen kuvio syntyi vauvamme suosiollisella avustuksella. Sitä ei vielä tiedä minkä alan legenda hänestä tulee isona. Jalanjälkien painaminen kloriitin avulla sujui näin: laitoin lautaselle talouspaperin, jonka kastelin kloriitilla (ei liian märäksi). Sitten pingotin kankaan ompelukehykseen. Vauva astui nopeasti jalallaan kankaan päälle niin että kangas kastui vähän kloriitiin.
Kangas on ompelukehyksessä nurja puoli ylöspäin eli kankaan oikea puoli painetaan kloriittiin. Kokeilin painaa tähtiä muovailuvahamuotin avulla. Niistäkin tuli ihan kivoja. Kangas kannattaa suojata teipillä ompelukehyksen ulkopuolelta, ettei se pääse vahingossa kosketuksiin kloriitin kanssa.
Pantteri syntyi taas suihkepullon avulla. Tällä kertaa suihkepullon nokka oli ruuvatttu siihen asentoon, missä tulee paljon ja suuria pisaroita. Paperiin olin leikannut pantterin muotoisen sapluunan. Koko paita kannattaa suojata sanomalehdillä, ettei kloriittia vahingossa roisku sabluunan ulkopuolelle.
Vinkit kloriittivärjäykseen:
- Kaikki nämä kloriittikuviot tein raa'alla kloriitilla eli en laimentanut sitä vedellä.
- Kloriitin kanssa työskennellessä pitää olla todella nopea. Kun kuvio on hahmottunut, niin kangas pitää nopeasti huuhdella puhtaalla vedellä, että kloriitti ei leviä liikaa ja pilaa kuviota.
- Suihkepullolla suihkuteltaessa kangas ei saa kastua läpimäräksi kloriitista, muuten kuvio leviää. Suihkuta mieluummin vähän ja odota vaikutusta. Jos kangas ei vaalentunut tarpeeksi käsittelystä, niin suihkuta uudelleen, mutta anna kankaan kuivua välillä.
- Testaa tilkkuihin miten kangas suhtautuu kloriittiin tai mikä on oikea määrä kloriittia. Mikään näistä kuvioista ei syntynyt ensimmäisellä yrityksellä. Jari Litmanen ei vaalentunut ensimmäisellä suihkutuskerralla tarpeeksi. Joten kuivumisen jälkeen asetin samat paperinpalat uudelleen kankaan päälle ja suihkutin lisää. Paperinpalat olivat kuprulla, mutta ne oikenivat, kun kostutin niitä vähän vedellä. En olisi jaksanut leikata uudelleen Jarin siluettia. Vauvan jalanjäljet painoin ensin kankaalle ja sitten vasta leikkasin kankaasta t-paidan etukappaleen. Noin 5 kertaa piti harjoitella, että saimme täydelliset jalanjäljet. Pantteriin tein lisää täpliä siveltimellä, kun suihkimisen jälkeen pantterissa oli kaljuja kohtia.
Tässä kokeilin kastaa vanupuikon kloriittiin ja kirjoittaa morseaakkosia. Lopputuloksen oli tarkoitus muodostaa raitoja. Kuvioita voisi maalailla myös siveltimellä ja muovailuvahamuotitkin ovat kokeilemisen arvoisia, kuten jo yllä näytin.
Minä olen innostunut kuviollisista t-paidoista, mutta mies arvostaa yksivärisiä. Joten muutama yksivärinen paitakin hänelle suotakoon. Paitsi ei sittenkään; punainen kangas loppui kesken, kun ompelin siitä ensin itselleni ristiäisiin mekon. Piti keksiä jokin jatkopala. Siitä tuli Jussi-t-paita. Applikoin suoralla ompeleella vinoneliöt mustaan raitaan. Takakappaleen sain yhtenäisestä kankaasta.
No jos edes kaksi yksiväristä t-paitaa riittäisi.
Tässä vielä sovituskuva yhdestä paidasta. Tämä punainen paita oli lopulta oma suosikkini, koska se on niin värikäs.
