Hyvää yötä

Ompelin ja kaavoitin lapsoselle univaatetta. Kaupasta kun ei enää saa tarpeeksi isoja puolipotkuhousuja terällä, eikä niihin löydy kaavojakaan. Niinpä piirtelin vanhat potkuhousut kaavapaperille ja jatkoin lahkeita. Mittanauhalla varmistelin kaavojen leveyttä. Hyvät housut tulivat, vaikka en ole ennen juurikaan piirtänyt kaavoja valmiista vaatteista.

Terän päälle applikoin tähdet. Metsä-kankaasta ommellut unipöksyt ovat lapsosen suosikit.

Heipä hei!
Hyvää iltaa!
Luppakorva seikkailee taas.
Luppakorva-nimen sain,
korvani nääs lerputtaa.


Olen pieni nalle vain, pullea.
Lasten kanssa viihdyn ain.
Olen pieni nalle vain, pörheä.
Lapset mua rakastaa.


Hyvää yötä piltit,
nalle silmät sulkee.
Lapsosista näkee nalle monta unta.

Bodyn käyttöiän jatkaminen onnistuu näin: leikellään vanhasta bodysta nepparit ja pala bodya mukaan. Ommellaan palaset yhteen, niin että nepparit jäävät päihin. Valmista.

p.s. Kyllä minä monta kertaa pienenpänä ihmettelin, että mistä ruoasta se Luppakorva oikein näkee unta. Läskisoosin kyllä tiesin, mutta lap-soosista en ollut kuullut.

Liivimekko ja housut

Minullakin on tätä Hannan Kankaan uniikkia Metsä-joustofroteeta, kuten muutamalla muullakin Pohjois-Pohjanmaalaisella ompelijalla. Tämä oli pieni ennakkoon myyty erä, joka on jo myyty loppuun. Ompelin kankaasta liivimekon. Pidän liivimekoista, sillä niillä on pitkä käyttöikä. Se kelpaa myös lyhyempänä tunikana. Liivimekon pariksi tein tavalliset sivusaumattomat housut.

Liivimekon etumukseen osuneen puun koristelin omenoilla. Tilasin nettikaupasta ommeltavia omenanappeja, mutta ne viipyvät vielä matkallaan, joten virkkasin omenat itse. Käytin virkkaamiseen helmilankaa, samaa jota käytetään kirjontaan. Ei ainakaan pitäisi värien irrota pesussa.

On ollut hauska seurata miten erilaisia ompeluksia syntyy samasta kankaasta. Kankaan kuviointi mahdollistaa myös erilaisten applikaatioiden ja koristeiden tekemisen. Olen nähnyt ainakin traktori- apina- ja pupujussiapplikaatioita. Täällä yksi esimerkki http://ompelusopessatapahtuu.blogspot.fi/2013/01/pikkuinen-pupujussi-metsassa-loikki.html

Äidiltä tyttärelle

Kangaskorjaamolla on vaihdettu vetoketjuja, ommeltu puuttuvia nappeja, korjattu ratkenneita saumoja, uusittu pitsejä, pujoteltu kuminauhoja, paikattu reikiä.... Ja nyt on pahvilaatikollinen -70-80-luvun muotia odottamassa käyttöä. Kaikkea en jaksanut kuvata.

On siinä tytöllä ollut mekkoa kerrakseen. Lempimekkoni on seuraavassa kuvassa, tuo pinkki päivänkakkaroillla. Olisi hauska katsella vanhoja ja uusia valokuvia rinnan, sama mekko, mutta eri mallin päällä. Mutta eihän sitä minun nuoruudessani otettu valokuvia kuin syntymäpäivillä.

Keskimmäisessä mekossa halkeama pääntieltä alaspäin on peitetty koristenauhalla.

Joustofroteiset vauvanvaatteet ovat säilyneet tosi hyväkuntoisina, onhan niiden käyttöikä ollut lyhyt. Toisaalta lappu niskassa, Tutta, made in Finland, kertoo myös hyvästä laadusta.

Haalarit saivat uudet vetoketjut.

Potkuhousuihin uusittiin teriä ja kietaisupaitoihin uusittiin nauhoja.

Villasukat ja lapaset väärinpäin

Opettelin kutomaan villasukat varpaista varteen eli väärinpäin. Seurasin Ullaneuleen sivuilta löytyvää ohjetta ja lisäapua etsin Varpaista varteen -kirjasta (Melissa Morgan-Oakes). Terän päälliosan kuvioneuleeksi kehittelin kahden silmukan palmikon, joka siirtyy aina seuraavalla kerroksella silmukan verran oikealle muodostaen vinoraidoituksen.

Villasukat varpaasta varteen.

Mitä opin:
Vain hätätilanteessa kannattaa kutoa villasukkia väärinpäin. Kuten silloin, jos pelkää langan loppuvan kesken. Tämä ei ollut todellakaan yhtään helpompaa.

Kärjen lisäykset kannattaa tehdä langankierroilla. Langankiertojen kohtaan ei jää huomattavaa reikää, kun puikon alkuun/ loppuun kudotaan yksi tavallinen reunasilmukka, jonka jälkeen/ edellä tehdään lisäys. Kiertämällä lanka puikolle silmukaksi toiseen suuntaan puikon alussa ja lopussa saa lisäykset kallistumaan oikealle tai vasemmalle ja sulautumaan paremmin reunasilmukkaan. Aluksi tein lisäykset nostamalla edellisen kerroksen silmukoiden välisen lankalenkin, mutta tämä tapa kiristää sukan kärjen ruttuun.

Valmis ja sopivan kokoinen mallisukka on hyvä apu, kun suunnittelee kantapään kohtaa. Kantapään kudoin kuten ennenkin kantalapulla ja kantapohjan kavennuksilla. Alkuun se näytti hassulta, mutta nyt on jo silmä tottunut.

Varren päättely pitää muistaa tehdä erityisen löysästi suurilla silmukoilla, että varsi venyisi hyvin puettaessa. 

Lapaset sormenpäistä ranteeseen.

Testasin myös lapasen kutomista väärinpäin eli kärjestä varteen, kun minulla oli sopivasti kaksi jämälankakerää. Lapasen aloitus ja lisäykset onnistuivat ihan samoilla opeilla kuin sukassakin. Peukalon kohdalla päättelin 3 silmukkaa ja lisäsin tilalle 11 silmukkaa, niin sain tehtyä kiilapeukalon. Ennen rannetta lanka piti katkaista, että sain kudottua peukalon. Tässä vaiheessa neuleessa oli kiinni 7 puikkoa! Olisi pitänyt ottaa kuva. Lapasten kutominen kärjestä varteen oli jo myönteisempi kokemus, kun osasin jo alkeet.

Seuraavana haasteena olisi opetella sitten macig-loop-tekniikka eli kaksi sukkaa/lapasta yhtä aikaa pyöröpuikoilla. Joltakin kuulin, että tämä varpaista varteen -tekniikka luonnistuisi myös paremmin pyöröpuikoilla. Myös erilaiset sukankantapäät ovat testilistallani.

Tässä ovat villasukat, joissa lanka loppui kesken, mutta eipä hätää, keksin oivan idean jatkaa lankaa, niin että lopputulos näyttää kuitenkin suunnitellulta. 

Ompelun apuvälineet osa I: sprayliima

Tuunasin tytöstä tiikerin. Ääni oli valmiina, vain häntä puuttui. Asia oli nopeasti ratkaistu: tarvitsin palasen oranssia kangasta, kuminauhaa ja pois revittävää tukikangasta. Ehdoton apuväline tässä työssä oli suihkutettava sprayliima, jolla kiinnitin tukikankaan työn taakse raitojen ompelun ajaksi. 

 

Tämä postaus on uusittu ja voit lukea sen täältä.

 

Suihkutettava liima haihtuu itsestään ja viimeistään pesussa lähtevät viimeiset rippeet. Neula ei tahriinnu liimasta ommellessa. Spayliimalla voi kiittää myös paikkataskut paikoilleen ompelun ajaksi. Applikoidessa tukikankaan ja ommeltavat osaset voi liimata kiinni kankaaseen. Koristeompeleiden alle liimaan myös vahvikkeeksi tukikankaan.

Ompelin häntään leveällä siksakilla raitoja.

Siihen minulla ei ole niksiä miten sprayliima lähtee huonekaluista. Mutta hankkimalla sprayliiman mukana isohkon pahvilaatikon, voi välttää siivousurakan. Eli pahvilaatikon sisälle asetellaan liimattava kangas ja sitten suihkutellaan. Toinen vaihtoehto on lähteä ulos pakkaseen suihkuttelemaan.

Häntään tuli ommeltua kasvunvaraa.

Ompelin hännän sivusaumaan koko matkalle kuminauhaa venytettynä, niin häntä menee vähän kippuralle. Enemmänkin olisi saanut venyttää.

Lue päivitetty postaus tästä linkistä. Lisäsin postaukseen käyttökohteita sprayliimalle.

P.S. Jos jollakulla on pehmoinen Tikru unikaveriksi, niin olemme kiinnostuneita sen ostamaan. Kaupasta ei vielä ole löytynyt vara-Tikrua.

Huoltotauko

Kangaskorjaamolla on pidetty lakisääteinen ompelukoneen ja saumurin huoltotauko joululoman aikana. Yritän huoltaa ompelukoneen ja saumurin säännöllisesti, näin koneiden arvo säilyy paremmin ja tietenkin ne toimivat hyvin.

Näin sujuu ompelukoneen huolto:

- Irrotan sukkulapesän ja pistolevyn.

- Sudin irtopölyn pois.

- Laitan ompelukoneöljyä tilkkuun ja pyyhin sukkulapesän ja muut osaset öljytyllä tilkulla, en laita öljytippoja. 

Näin sujuu saumurin huolto:

- Teippaan saumurin langat pistolevyn ja ensimmäisen langanohjaimen kohdalta. Näin langat eivät karkaa ja saan rauhassa sutia ja jopa tarvittaessa imuroida.

- Tippa öljyä ohjekirjan neuvomiin kohtiin = liikkuviin osiin.

- Ompelen tyhjää, että öljy leviää ja pyyhin ylimääräiset öljyt pois.

- Tarvittaessa voi langankiristimien välistä hangata pölyä pois paksulla trikoosuikaleella tai öljytyllä villalangalla.

Toimenpide toistetaan kuukauden-parin välein ompelutahdista riippuen:)