Tonttulakkeja ja Pipoja

En ole jaksanut esitellä jokaista tekemääni pipoa erikseen, joten nyt pamahtavat eetteriin kaikki syksyn ja alkutalven aikaansaannokset kerralla.

Jouluaattona ehtii hyvin vielä ommella neljä tonttulakkia. Tämä jouluinen kangas on Paapiilta. Kun sitä tarkemmin katsoo, niin siinä on ihan selvästi poronsarvia lumihiutaleiden keskellä. Mutta jos kääntää kankaan ylösalaisin, niin siinä onkin joulukuusenoksia koristepalloineen.

Virkkasin pojalle pipon. Kaksinkertaisella langalla pipo valmistuisi yhdessä illassa, jos ei tarvitsisi purkaa liian pienen koon takia. Tiedän tämän, koska kokeilin. Vuoritin pipon trikoolla, ettei tuuli puhalla niin helposti läpi. Tykkään tästä kohokuvioisesta mallista, siitä saa kauniin yksivärisenä tai raidallisena. Kuvio on yksinkertainen tehdä pylväillä.

Ohjeet pipon virkkaamiseen löytyvät tästä postauksesta. Sieltä löydät myös videon miten kohopylväät ja puolipylväät virkataan siten, että ruutukuvio muodostuu.

Kudoin miehen toiveiden mukaan tummansininen peruspipon joustinneuleella ilman minkäänlaisia kommervenkkeja. Edellisen pipon taisin kutistaa pesukoneessa pilalle. Nalle-lanka loppui 2 cm ennen maalia, joten jatkoin pätkällä parhaiten sopivaa jämälankaa. Ei sitä kukaan päälaelta huomaa.

Osallistuin FB-ompeluryhmän pipovaihtoon. Lähetin pipon, jossa oli virkattuja perhosia koristeena. Posti toi vaihdossa keltaraitaisen tähtipipon. Poika vei sen heti omaan vaatekoriinsa ja sanoi, että "Kyllä nyt Eemeli hämmästyy" tarkoittaen leikkikaveria naapurista.

Ohje pienempään perhoseen, joka valmistuu yhden kerroksen aikana.

Ohje isompaan perhoseen.

Lankojen paksuutta ja koukun kokoa vaihtelemalla saa vielä hienosäädettyä perhosten kokoa. Virkkasin pari ylimääräistäkin perhosta harjoituskappaleiksi.

Tonttulakit taisivat jäädä vuoden viimeisiksi ompeluiksi. Laskin jo saldon, kuinka paljon on tullut ommeltua vuoden aikana, 39,5 m. Lukuun mukaan on laskettu vain uusista kankaista ommellut tuotteet, kierrätyskankaiset ja tilkkutyöjutut tulevat vielä kaupan päälle.

Jouluaskarteluja

Lapset ovat innoissaan saadessaan tehdä joulukoristeluja. Tulosta on syntynyt. Keittiön sivuikkunaa koristaa lumiukkojen rivi. Porokin siellä kurkkii ikkunasta sisään.

Lumiukkoverho

Lyhyet ja pitkät organza-, satiini- ja pitsinauhat pääsivät nauhalaatikosta tuulettumaan, kun ripustimme lumiukot verhotankoon roikkumaan.

Kyllästynyt tonttuihin...

Leikkaa poro kartongista ikkunalle kurkistelemaan. 

Poron siluetin voit ladata omaksesi tästä.

Kirjan sivuista palloja joulukuuseen

Ohje löytyy täältä.

Karkkikuuset

Karkkikuusiin tarvitaan iso ja pieni styroxkartio ja kolme pakettia konvehteja. Kartion voi päällystää vihreällä silkkipaperilla, niin valkoinen ei paista läpi konvehtien raoista. Konvehdit kiinnitetään styroxiin päättömillä nuppineuloilla. Karkkikuusen koristeluun sopivat helminauhat.

Mehiläisvahakynttilät

Lasten kanssa on turvallisinta tehdä kynttilöitä mehiläisvahasta rullaillen. Lämmitin ensin kymmenen sekuntia mehiläisvahalevyä uunissa, niin levy taittuu paremmin tiiviille rullalle. Toinen vaihtoehto on lämmittää levyä hiustenkuivaajalla. Ohjeita kynttilöiden tekoon löytyy googlettamalla, tässä yksi.

Omenakynttiläjalka

Jouluinen kynttiläteline ei vaadi muuta kuin omenaporan. Tein pikaiseen vielä huopapalloista mansetin.

P.s. Kangaskorjaamon joulukortit on tehty myös tänä vuonna vanhan kirjan sivuista.
Kannattaa kurkata myös tilaa säästävä joulukuusivinkki.

Talvifarkut ja muita lämpöisiä ompeluja

Kunnon talvi antaa odotuttaa itseään. Olen kuitenkin varautunut talven tuloon ommellen. Tyttö sai talvifarkut, näillä ja toppatakilla on näppärämpi lähteä kauppareissulle kuin toppahaalarilla. Vuoritin farkut bambutrikoolla.

Lahkeeseen ja takataskuun tein vapaalla konekirjonnalla tähtikuvion. Apuna käytin bsr-tikkausjalkaa. Inspiraation tähden koukeroihin sain aikuisten värityskirjoista, joissa on paljon pikkutarkkaa väritettävää. Taskun suuhun ompelin tähtirivin.

Täältä löydät yksityiskohtaiset ohjeet vapaaseen konekirjontaan ja lisää ideoita mitä tavallisella ompelukoneella voi kirjoa.

Etutasku ja lahkeen tähtikuvio

Takataskut

Kovilla pakkasilla farkkujen alle voi pukea meronovilllaiset pitkikset, niin varmasti tarkenee. Poika sai pitkisten lisäksi vielä merinovillahaalarin, vilukinttu kun on.

Lahkeisiin ja hihoihin jää hyvin kangas rutulle, eli kasvunvaraa tuli puolivahingossa vaatteisiin mukaan ainakin yhden talven verran.

Merinovillakangasta riitti vielä kypärälakkiin.

Joulukortit

Joulun viettomme alkaa jo tammikuussa.... 

Etsin parhaimmat ideat joulukorttiaskarteluihin jo yhdeksän kuukautta sitten. Alkuperäisideat löytyvät Pinterestistä.

... ja sitten kun koittaa marraskuu... Tässä on nyt lopputulos. Vielä vähän pitää malttaa odotella, ennen kuin laitan kortit postiin.

Leikkasin kirurgin veitsellä vanhan kirjan lehdistä jouluaiheisia siluetteja. Samalla kertaa sain leikattua neljä korttiaihiota, kun laitoin kaksi lehteä päällekkäin ja hyödynsin kuvion positiivin ja negatiivin.

 

Nämä poroaiheiset kortit olivat minun suosikkejani.

 Tein pahvisen mallineen kuvioiden piirtämistä varten.

Lapset pääsivät mukaan askartelemaan joulukuusia, jotka on kasattu kolmioista, kuvassa alhaalla vasemmanpuoleinen. Joihinkin kuusiin teimme varjostuksen reunoihin vihreällä vesivärillä.

Joulukuusiin hain ideaa leikkelemällä niitä samoin kuin paperisia lumihiutaleita leikellään.

Lumiukkokortit näyttävät tältä. Lasten askartelema versio koostuu erillisistä palloista, kuvassa vasemman puoleisena. Lumiukkoihin teimme myös varjostuksia sinisellä vesivärillä.

Tein kirjekuoretkin itse vanhoista kalentereista. Käytin marraskuun - tammikuun kuva-aiheita. Vanhin säästämäni kalenteri taisi olla vuodelta 2005. Kirjekuoret voi tehdä myös postin mukana tulevasta mainoslehtisestä, oranssista Postisesta.

Vielä jäi kirjan sivuja jäljelle.

• Tuulialla -blogissa on vinkki miten kirjan sivuista tehdään ilmavat ja keveät valopallot.
• Nokipainannalla kirjansivuille voi painaa kasvien lehdillä kuvia.

 

Kangaspula, jatkopala

En nyt tiedä onko minulla varsinaista kangaspulaa, mutta pieniä ja epäkäytännöllisen muotoisia kangaspaloja on liikaa. Näistä paloista ei enää saa kokonaisia vaatteita. Lähdin kokoamaan kangaspalapeliä.

Jatkoin sinisten housujen lahjetta vihreällä joustofroteella, se näyttää vähän niin kuin nurmikolta pappatunturin alla. Jatkosauman päälle applikoin pappatunturin tästä jämäkankaasta. Housujen koko116 cm.

Kolmesta erisävyisestä vihreästä tuli yhdet kokonaiset housut. Kukallisen joustofroteen sommittelin sekä vaaka- että pystyraidaksi. Keltaiset resorit olivat parhaat, niin ei tullut enää neljättä vihreän sävyä. Housujen koko 124 cm.

Sitten annoin itselleni luvan ommella jo suuremmista kangaspaloista. Punaisten collegehousujen lahkeeseen kokeilin tehdä resorista "köyhän miehen pitsiä". Ihan hyvin taipui paksumpikin kangas poimuille. (ohje)

Turkoosit collegehousut piristyivät lakutaskuilla. Muutama laku näyttää tipahtaneen taskusta jo lahkeen puolelle. Taskut on tehty sivusaumattomaan malliin tällä ohjeella. Molemmat housut kokoa 124 cm.

Lähikuva poimutuksesta. Resorisuikale on yksinkerroin, uskoisin reunojen pysyvän hyvänä ilman huolitteluja.

Sateenkaaren väristä Jemma-kangasta oli liian vähän kokonaiseen tunikaan, joten kokosin taas kangaspalapeliä, kas näin. Tunikan koko 146 cm.

Lopuksi surautin vielä pirteät pyjamat, koko on suunnilleen 104 cm. Edelliset yöhousut sopivatkin tosi pitkään, olen ommellut ne vuosi sitten. (kuva)

Postilaatikolle puku ja katuharjalle kaulaliina

Taisin innostua ihan huomaamatta ympäristötaiteesta eli arkisemmin sanottuna tulin vaatettaneeksi pari arkipäiväistä esinettä.

Postilaatikon nimikyltin pidike haurastui ja kyltti tippui pois. Ensimmäinen vaihtoehto olisi ollut liimata/ teipata nimikyltti postilaatikon kylkeen. Toinen vaihtoehto oli piristää postiljoonia sekä postinhakijaa ja vaatettaa koko postilaatikko uudelleen. 

Kaapin perältä löytyi monta sopivaa vanhaa pitsiliinaa, tytär sai valita sopivimman. Kirjoin pitsiliinaan nimen. (Piilotin sen näistä kuvista kuvankäsittelyn keinoin.) Sitten ompelin liinan yhdessä puuvillakankaan kanssa lieriöksi ja pujotin asusteen postilaatikon ympärille. Porasin reiät postilaatikon yläreunaan ja kiinnitin asusteen nippusiteillä. Liinan yläreunasta leikkasin suikaleen pois, sen kiinnitin liimalla kannen päälle. Katsotaan miten liimaukset kestävät talven yli, tuoteselosteessa ainakin mainittiin liiman soveltuvan ulkokäyttöön.

Keräsin pussiin pienet jämälankakerät lahjoitettavaksi johonkin lasten askartelupajaan. Kaupunkireissulla näin yhdessä porraspielessä katuharjan, jolla oli kaulaliina varren ympärillä. Minä tahdoin myös sellaisen harjan oven pieleen, etu- ja takakuistille omansa ja vielä varastoonkin yksi. Tämän jälkeen minulla ei ollutkaan enää jämälankoja.

Virkkaamiseen jäi koukkuun... vielä tämä  yksi raita, vielä tämä yksi jämälanka, sitten ripustan pyykit... Näitä puettuja katuharjoja voisi virkata myös joulunajan tuliaisiksi.

Harjanvarsi on päällystetty virkkaamalla kiinteitä silmukoita spiraalina. Lopuksi tuppilo on pujotettu varren päälle. Mitään kiinnitystä ei ole, sillä virkkasin tuppilosta riittävän tiukan.

Lisää jämälankavinkkejä:

• Harmaat jämälangat käytin jo aikaisemmin keppihevoseen.
• Isoäidinneliöistä virkattu katuharjan varren koriste

 

Silkistä, tyllistä ja organzasta...

...niistä on pienen prinsessan pinnisäilytin tehty.

Malli löytyi Pinterestin ehtymättömästä ideapankista. Tässä on kaava vartalo-osaan. Talletin Pinterest -tilini sisustuskansioon myös muita erinomaisia pinnisäilyttimiä: taulu, nukke, kukan varsi... jos haluat käydä kurkkimassa. Hakusanalla hair bow/ hair band holder löydät lisää erilaisia vaihtoehtoja.

Hyödynsin pinnisäilyttimen ompelussa pitkään tilkkulaatikossa varjeltuja silkkitilkkuja. Ne olivat jääneet yli hääpuvustani. Samoin tylli on ylijäämää hunnustani. Vartalo-osan sisälle leikkasin vanhasta petauspatjasta muotin. Semmoisen pienen rajoituksen jouduin laittamaan valmiille ompelukselle, että sillä ei voi leikkiä. Pinnityyny pidetään huoneen seinällä naulakossa. En millään raaski antaa valmista työtä lattialle leikittäväksi ja tahrattavaksi.

Vyötärön kohdalle tein organzasta ns. "köyhän miehen pitsin" peittämään tyllin saumaa.

Ompeluohje köyhän miehen pitsiin

1. Leikkaa kangassuikale, jonka mitat ovat noin 4 cm x tarvittava pituus kerrottuna kahdella.
2. Ompele kangassuikale tuppiloksi, eli oikeat puolet yhteen, noin 5 mm saumanvaroilla. Käännä tuppilo oikeinpäin ja silitä suoraksi.
3. Ompele poimutuslanka piston pituudella 5 mm. Poimutuslanka ommellaan tuppilon reunasta reunaan siten, että muodostuu siksakin mallinen kuvio. (alla olevassa kuvassa punainen viiva) Poimutusompeleen siksakit voi ommella hyvin myös erikokoisina, eikä niiden tarvitse ylettyä reunaan asti. Näin pitsiin saa enemmän vaihtelevuutta.
4. Vedä poimutuslangoista, joilloin muodostuu pitsiä. 
5. Ompele pitsi tuppilon keskeltä kankaaseen paikoilleen. 

Tässä olen käyttänyt köyhän miehen pitsiä vieraskirjan kanteen. Taivutin pitsin sydämen muotoon.
 

Tässä on vinkki miten tehdä nuken tai lapsen mekkoon köyhän miehen pitsi-poimutus vyötärölle.

Ompelin pinnisäilyttimestä myös matkaversion. Tein pienen tilkkupussukan soveltaen tätä aikaisemmin esittelemääni tapaa. Pinnit voi kiinnittää pussukan sivuun pienten taskujen reunaan ja pampulat voi laittaa pussukan sisälle.
Koristeeksi virkkasin perhosen (Ohje).

Edestä

Takaa

Innostuin vielä lisää ja tein hiuspannoille oman säilyttimen. Tähän tuli kaikkiaan 11 paikkaa, mahtuvat minunkin pannat ja pinnit kyytiin.

Näillä ohjeilla ompelet kauniin origamiperhosen pinniin. 

Hyppäähän mukaan Kangaskorjaamon idearikkaalle käsityömatkalle.

Facebookissa

Instagramissa

Pinterestissä