Housuja hiekkalaatikolle

Nappasin kirpparin "ota ilmaiseksi"- laatikosta housuja, jotka olivat malliltaan epäsopivia, mutta laadultaan hyviä. Vihreät housut ovat R-collectionin puuvillatwilliä ja punaiset collegekangasta.

Housut ennen muutosta

Leikkasin housut saumoista auki, sovitin kaavat lahkeiden päälle ja ompelin housut kokonaan uudelleen. Minulla on tapana ratkoa kestäviä kankaita nopeasti vain repäisemällä. Vahingossa tulin repäisseeksi halkeaman vihreiden housujen polven kohdalle. Alkuperäisissa housuissa oli onneksi taskut samasta kankaasta, joten sain pelastettua tilanteen polvipaikoilla.

Housut muutoksen jälkeen.

Prinsessan housuihin (116 cm) ompelin kaksi riviä rimpsuja. Nyt näillä housuilla pystyy laskemaan liukumäkeä ja istumaan hiekkalaatikolla toisin kuin pelkällä hameella. Potkupyöräillessäkään ei haittaa, vaikka helmat olisivat korvissa. Jotta rimpsurivi näyttäisi vaatteessa suoralta, niin asettelin rimpsukaitaleen kulkemaan takakappaleen puolella pari senttiä alempana kuin etupuolella.

Pojan housuihin (98 cm) sijoitin polvipaikat vähän polven keskikohdan alapuolelle. Hiekkalaatikolla kuitenkin kontataan ja kyykistellään, joten kangas nousee ylöspäin. Tässä istuskelukuvasssa jo huomaa, että paikat ovat nousseet polven keskelle.

Ensimmäinen body

Ompelin elämäni ensimmäisen vauvan bodyn. Olen tyytyväinen lopputulokseen ja laitan tämän pakettiin ystävän uudelle vauvalle. 

Olen jännittänyt neppareiden laittamista. Nepparipihditkin olen ostanut pari vuotta sitten kaappiin valmiiksi tätä hetkeä varten. Onnistumisen maksimoimiseksi minimoin bodyn neppareiden määrän: Kavensin bodyn haaraa sen verran, että siihen riitti kaksi nepparia. Pääntielle riitti yksi neppari, koska olkakappaleet menevät hetken matkaan päällekkäin. Huutavan ja sätkivän vauvan pukeminen on myös nopeampaa, kun tarvitsee nipsaista vain kolme nepparia kiinni.

Ottobre 4/2014 Sausage dog -body, koko 68 cm

Vaatteen pienuuteen nähden bodyssa on paljon ommeltavaa, resorikanttauksia on paljon. Kanttausta varten leikkaan resorista 3,5 cm leveää suikaletta. Saumuroin suikaleen paikoilleen oikeat puolet vastakkain. Venytän suikaletta tiukoissa kaarisssa enemmän ja loivissa kaarissa vähemmän. Hihansuun suorassakin kohdassa kannattaa venyttää hitusen. Käännän kaitaleen nurjalle ja ompelen oikealta puolelta kaksoisneulalla ja pyrin siihen, etten enää tässä kohden venyttäisi kangasta.

Vinkki miten resorikanttauksen pään saa siistiksi ja ohueksi

Tätä niksiä tarvitaan esim. silloin kun pääntiellä on olkasaumassa halkio ja resorikantti loppuu halkiooon. Tai kuten kuvan bodyssa resorikanttaus loppuu haaraväliin, eikä kierrä yhtenäisenä haaran kautta toiseen lahkeeseen.

Tee näin: Saumuroi resorikantti oikeat puolet vastakkain kankaan reunaan. Jätä kanttia yksi cm yli reunasta saumanvaraksi. Taita kantin pää kaksinkerroin oikeat puolet vastakkain ja saumanvara ulospäin. Ompele suoralla ompeleella edestakaisin kantin loppumiskohtaan (kuvassa punainen ommel). Leikkaa kaikki saumanvarat pois aivan punaisen ompeleen vierestä. Käännä kantti oikeaan asentoonsa eli nurjat puolet vastakkain. Ompele kanttaus valmiiksi kaksoisneulalla oikealta puolelta.

Tässä kantin päättelytavassa on etuna se, että nepparin voi kiinnittää aivan reunaan, eikä nepparin alle jää paksua saumanvaraa. Näin neppari pysyy tiukasti kiinni kankaassa, kun nepparin piikit yltävät vastakappaleeseen.

Nestori ja Norppa -trikookangas oli erityisen riittoisaa ja sain ommeltua metristä bodyn lisäksi kolme t-paitaa. Yksi on vauvan isälle samistelupaidaksi. Sen hihat ja takakappale ovat vaaleanturkoosia trikoota. Toinen t-paita on vauvalle seuraavaa kesää ajatellen, koko 80 cm. Ja kolmanneksi tein meidän omalle pojalle t-paidan, koko 104 cm.

Tässähän on jo kesäfiilistä ilmassa.

p.s. Rengasnepparien kiinnitysohje http://royal-tuote.blogspot.fi/2012/02/prym-rengasneppien-kiinnittaminen.html

Sitten kun on aika siirtyä bodeista paitojen ompeluun, niin tässä on vaihe vaiheelta kuvitetut ohjeet trikoopaidan ompeluun.

Tervetuloa seuraamaan Kangaskorjaamon persoonallisia ja idearikkaita käsitöitä

Facebook

Instagram

Pinterest

Pitsitunika ja ompelun apuvälineet osa 6 haihtuvajälkinen tussi

Voiko koukeroiden ja krumeluurien ystävälle parempaa kangasta ollakaan. Tilasin ihanan pitsikuvioisen trikoon Ikasyrilta. Mutturalla -blogista löytyi samasta pitsikankaasta ommeltu tunika piparkakkuhelmalla. Se oli niin hieno, että kopion itselleni samanlaisen. Omaan tunikaan tein myös hihoihin piparkakkureunan.

Periaatteessa tiedän, että suurikuvioisiin kankaisiin kannattaa ostaa kuvion verran ylimääräistä, mutta enhän minä sitä ostohetkellä muista huomioida. Nyt piti valita kohdistanko helman vai hihan suut loppumaan pitsikuvion reunaan. Halusin helman loppuvan kokonaiseen pitsikuvioon, joten jouduin tekemään hihoihin jatkopalat.

Piparkakkureunan ompelu

Hihansuun ja helman piparkakkureuna on toteutettu alavaran avulla. Ompelua helpottamaan piirsin kaaret kankaalle haihtuvajälkisellä tussilla. Piirtämisen avuksi leikkasin paperista sabluunan. Näin sain varmasti kaikista kaarista samanmuotoisia.

Ompelin helman ja alavaran yhteen oikeat puolet vastakkain tussin viivoja pitkin. Sen jälkeen leikkasin vasta helman piparkakun muotoiseksi. Saumanvarat kannattaa leikata harkkosaksilla pois. Näin saumanvarat ovat ohuet ja piparkakkureunan kääntäminen oikein päin on helppoa ja rypytöntä. Kaarien pohjassa leikkasin aukileikkauksen saumanvaraan.

Käänsin alavaran nurjalle ja silitin sen huolella asentoonsa. Ompelin alavaran yläreunastaan kiinni. En ommellut jokaista piparkakkukoukeroa erikseen. Piparkakkureuna on pysynyt hyvin muodossaan pesusta toiseen, eikä sitä ole tarvinnut silittää uudestaa pesun jälkeen muotoonsa.

Täällä on piparkakkuhelmalla ommeltu liivihame lapselle.

Haihtuvajälkinen tussi kankaalle piirtämiseen

Haihtuvajälkinen tussi katoaa kankaasta noin 24 tunnin sisällä. Tussin jälki katoaa myös vedessä. Usein suihkutankin silitysraudalla merkitsemisjäljet pois. Tavallisia lyijykynän kaltaisia merkitsemiskyniä en käytä enää juuri ollenkaan. Varsinkin joustaviin kankaisiin piirrettäessä merkitsemiskynää pitää painaa, jolloin kangas venyy, eikä piirros tule oikeaan kohtaan. Tussilla jäljen saa kevyesti painamatta.

Minun käytössäni tussit vain kuluvat liian nopeasti loppuun. Piirrän kankaisiin kohdistusmerkkejä ja merkitsen saumanvaroja. Merkitsen pitsien, taskujen ja kuvioiden paikkoja sovitusta varten. Ompelussa kannattaa huomioida, että seuraavana päivänä merkit saattavat olla kadonneet, joten ommeltava on heti.  Kerran yritin pidentää haihtuvajälkisen tussin käyttöikää avaamalla värisäiliön ja laittamalla sinne pari tippaa vettä, niin kuin lasten tusseihin saa uutta ytyä. No arvaatte varmaan miten kävi: koko värisäiliö haihtui värittömäksi.

Haihtuvajälkinen merkaustussi löytyy ainakin Tikkutexin ja Ullakan verkkokaupasta.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet ompelun apuvälineet:

• Kovikekangas: Lippalakin lippoihin, koreihin...
• Läpinäkyvä ommeltava siima monivärisen kankaan tikkaamiseen 
• Vinonauhan silityslaite - tee se itse versio
• Silitysraudan silikoninen suojus. Tällä voi silittää kaiken kolmella pisteellä ja täydellä höyryllä, eikä mikään koskaan pala silitysraudan pohjaan kiinni 
• Ompelukoneen Bsr-tikkausjalka: kauniiden tikkausten tekemiseen, tilkkumaalaukseen
• Sprayliima. Kankaan kiinnittämiseen ilman nuppineuloja, helpottaa erityisesti appliikaatiotöissä

Käänteinen muotokaitale paidan pääntielle

Farkkuboleroni kaipasi uutta t-paitaa seurakseen.

Ompelin tälläisen hakaneulapaidan.

Pääntien toteutin käänteisen muotokaitaleen avulla. Käänteinen muotokaitale tulee nimensä mukaisesti vaatteen päälle oikealle puolelle, eikä nurjalle kuten tavallisesti. Ensin ommellaan muotokaitaleiden olkasaumat yhteen. Sen jälkeen saumuroidaan muotokaitaleen ulkoreuna suurella differentiaalisyötöllä eli kankaan reuna poimuttuu hiukan. Tämä helpottaa käänteen silittämistä myöhemmin. Seuraavaksi muotokaitale ommellaan pääntielle, kaitaleen oikea puoli vasten vaatteen nurjaa puolta. Muotokaitale käännetään oikealle puolelle, silitetään ja neulataan hyvin. Tässä vaiheessa silitetään myös saumuroidun reunan saumanvara piiloon nurjalle. Viimeiseksi tikataan koko komeus ulkoreunasta kiinni paitaan. Suosittelen käyttämään tukikangasta muotokaitaleessa. Minä en tällä kertaa käyttänyt, koska yksivärinen musta trikoo oli valmiiksi niin paksua ja jämäkkää. 

Tein vielä koristeompeleen "kaulakoruksi" muotokaitaleen päälle. Ja edelleen pääntie pysyi kuosissaan ilman tukikankaita. Riskillä tein, ja onnistuin. Kirjontalankana oli hopeanvärinen konekirjontalanka, se sointui parhaiten hakaneulojen sävyyn.

Tehtaamon blogista näkee lasten mekon, jossa on käytetty käänteistä muotokaitaletta. Näinkin pienellä jipolla saa vaatteeseen erilaista ilmettä.

Tässä paidassa pääntien huolittelu on toteutettu letitetyillä trikoosuikaleilla.
 

Traktoritunika

Valitsin omaan tunikaani vähän erikoisemman kankaan. Nyt voimme samistella pikkupojan kanssa. Ompelin helmikuussa nämä pojan sivusaumattomat housut, joihin kehittelin helpon taskuohjeen.

Hain pitseillä tähän traktorikuosiin vähän tyttömäisempää ilmettä. Koristelin taskun suut ja hiharesorit pitsinauhalla.

Ranneresorin pituus on 15 cm. Muotoilin resorin kaventumaan rannetta kohden.

Maatilan tyttärenä olen osallistunut tilan töihin ja traktoriakin on tullut ajettua. Nyt on jo kulunut tarpeeksi aikaa, että voin kertoa nolon alun traktorikuskin urastani. Traktorikortin sai tenttimällä, käytännön kokemusta ei tarvittu. Ensimmäistä kertaa ajelin pellolta kotiin ja isä oli antanut ohjeeksi pysäköidä traktorin liiterin taakse. Muuten tehtävä olisi onnistunut, mutta pysäköintipaikan maa oli kalteva. Sammutin traktorin ja hyppäsin pois kyydistä. Ihmettelin mitä tuo ryminä on, niin selän takana traktori oli lähtenyt vierimään mäkeä alas. Onneksi se pysähtyi kuivaajan ja riihen väliin pajupensaikkoon, eikä törmännyt mihinkään. Kyllä siinä isä kotiin tullessaan ihmetteli miten traktori oli pensaikkoon päätynyt. En minä tiennyt, että aina pysäköidessä jätetään vaihde päälle, samoin käsijarru päälle ja nostolaite eli se äes siellä perässä lasketaan alas.

Lisäksi ompelin itselleni parit yöpaidat. Kaikki nämä paidat ompelin samalla trikoopaidan kaavalla, joka löytyy Ottobre 5/2012 lehdestä (Patchwork). Helmoja muokkailin leveämmiksi ja pidemmiksi.

Jalkapallopaita, lakupaita ynnä muita

Housuja on nyt ommeltu tarpeeksi. On aika siirtyä paitojen ompeluun.

Jalkapallopaita on kokoa 92/98 cm. Takaa paita on yksivärinen vihreä. Hihaan tein applikoiden ja kangastussilla värittäen jalkapallon. Tämä paita sopii näiden Nipsuhousujen kaveriksi.

Lakutilkku riitti juuri ja juuri paidan hihaan. Tein paidan kaikki resorit erivärisellä. Lakupaidan koko on 92/ 98 cm. Tykkään tästä paidasta, se on musta, mutta silti värikäs.

Samalla ompelin lahjapaidankin, koko 134 cm. Koulubussikangasta oli 43 cm, joten tein jatkot vihreällä.

Ja hännän huippuna saapasjalkakissapaita, koko n. 116 cm. Tämä paita lähti jo jouluna postin matkaan. Saapasjalkakissa seikkailee sekä etu- että takakappaleessa.

Nuken kantokoppa

Tyhjensin kaappeja ja laitoin tarpeetonta kirpputorille myyntiin. Ajattelin, että kapea pinnasängyn pehmuke, menneen aikakauden muovitabletit ja ohueksi kulunut Muppet -tyynyliina eivät taida mennä siellä kaupaksi. Siitä se ajatus sitten lähti.

Kangaskaapista kaivoin täydennystä ja tässä lopputulos: nuken kantokoppa.

Kopan päällinen aukeaa vetoketjulla ja sen saa kokonaan irti.

Sisäreunassa on  kaksi taskua. Toinen läpinäkyvä tasku on nuken neuvolakortille ja toinen vetoketjullinen hoitotarvikkeille. Minulla oli ihan pieni hukkapätkä valkoista pitsiä, niin laitoin sen tuohon taskun keskelle, ettei roskiin tarvinnut heittää.

Kantokopan pohjaan tuli kaksi muovitablettia päällystettynä kankailla. Silitin ohueksi kuluneeseen Muppet -tyynyliinaan paksun tukikankaan, niin kestää paremmin. Huolittelin reunat vielä vinonauhalla.

Kaapin perällä oli vielä täysin epäonnistunut käsityö. Kaksi vuotta sitten aloitin päällystämään äitiyspakkauksen makuupussia Marimekon kankaalla. Kuningasajatus oli maalata osa kukista violetilla kangasmaalilla. Väri levisi liikaa viereisiin kukkiin. Olen tietoinen siitä, että väri ei  leviäisi, kun maalaisi kuivalla pensselillä kuivalle kankaalle. Mutta ajattelin äkkiä maalata ja otin liian suuren pensselin, joka imi itseensä liian paljon maalia. Tein makuupussin nyt loppuun ja annoin nukkeleikeihin mukaan.

Päällystämisen toteutin yksinkertaisesti leikkaamalla makuupussin kokoisen palan + saumanvarat. Silitin saumanvarat nurjalle. Ompelin Unikko-kankaan reunoista makuupussiin. Vetoketjujen alkukohdissa ompelin tiukan mutkan käsin.