Hellemekko Riine Mekkotehdas -kirjasta

Tämä kesämekko meinasi jäädä keskeneräiseksi, mutta onneksi nyt elokuun lopussa olevat helteet saivat ompelijaan vauhtia. Leikkasin kankaat mekkoa varten jo heinäkuun alussa. Retrokangas on löytö pihakirppikseltä ja se on aikaisemmin palvellut essumekkona. Pitsinauha on ratkottu irti vanhasta juhlapuserosta. Mekon vuori on vanha tyynyliina, mutta helmaröyhelön ostin ihan oikeasta kangaskaupasta.

 Kaavana Mekkotehdas -kirjan Riine, koko 122/128 kavennettuna ja pidennettynä. 

Heinäkuun 20. päivänä kävimme kalasatamassa, jossa paikallinen kalastaja tuli juttusille. Hän ennusti, että elokuun puolenvälin tai loppukuun paikkeille on odotettavissa 30 asteen helteitä. Kalastaja, joka harrasti myös tähtitiedettä, pohjasi ennustuksensa luonnonmerkkeihin ja auringonpilkkuihin. Halusin kovasti uskoa hänen ennustukseensa ja jäin odottelemaan helteitä. Nyt onkin päästy jo reilusti 20 asteen paremmalle puolelle. Ensimmäistä kertaa tälle kesää on saanut pukea lapsillekin shortsit ja hihattomat paidat ulkoillessa.

Tyttö on harjoitellut kovasti ompelemista. Kuvissa on myös mukana hänen itse toteuttamassa laukku, jossa on taskukin.

Kaksi vuotta sitten ompelin tosi pitkäikäiset legginssit kangassuikaleista. Nyt niihin tuli polveen reikä. Leikkasin reikäisen rivin pois, pistin tilalle uuden vähän pidemmän raidan ja legginssit ovat valmiina käyttöön taas pariksi vuodeksi. Pitää joskus myöhemmin pidentää tuo toinenkin lahje, mutta nyt eripituiset lahkeet eivät vielä pistä silmään, kun lahkeet jäävät sopivasti nilkkaan ryttyyn.

Alkuperäiset leggingsit ja ompeluohjeet huomaamattomiin saumoihin näkyvät täällä.

T-paitoja miehelle vol. 2

Olen yrittänyt ommella sitä mukaa miehelle uusia t-paitoja, kun vanhat t-paidat päätyvät räteiksi. Ompelu-urakka meinaa laahata jäljessä, koska parhaillaan mustikat huutelevat metsästä poimijaa.

Valitsimme NOSH:in Tiikeritrikoota ja Otavan poika -trikoota Tyyne-Esterin verkkokaupasta. Voitin sinne keväällä lahjakortin. Kilpailun aiheena oli tositarina, perjantai ja kolmastoista päivä. Tarinan traktorin parkkeeramisesta olen jo aiemmin kirjoittanut tänne blogiin.

Tässäkin ompelussa oli vähän epäonnea mukana. Taitoin leikatessa kankaan vain langansuuntaan, enkä huomannut tarkistaa, että helman kuviot tulevat suoraan. Joten tiikeririvi on aika lailla vinossa, mutta ei se käytössä niin näy.

Tässä on kaksi toukokuussa ompelemaani t-paitaa.
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2015/05/t-paitoja-miehelle.html 

Tässä on t-paita, johon tein kengällä painokuvan
https://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2016/09/kankaanpainantaa-kengalla.html

Tämä Sepe-t-paita on oma suosikkini, ja se on vielä miehellä käytössä.
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/09/pahaa-sutta-ken-pelkaisi.html

Ompele bokserit

Tiedättekö mikä nuukuuden huippu....  Ei, se ei ole boksereiden (98 cm) ompeleminen itse. Silloin on vain ompeluhullu, kun ryhtyy boksereiden ompeluun, vaikka valmiita saisi kaupasta parilla eurolla. Kaikkiaan seitsemän kankaan palaa täytyi leikata ja ommella näin pieneen vaatekappaleeseen. 

Nuukuuden huippu on se, kun ratkoo miehen vanhoista boksereista vyötärökuminauhan irti; mustan kuminauhan, joka on kiinnitetty mustalla kolmoistikillä mustaan kankaaseen. Täytyy kyllä myöntää, että oli hyvänlaatuista ja pehmeää kuminauhaa käytettäväksi uudelleen.

Juuri kun olin saanut ensimmäisen boksereiden testiversion leikattua ja vähän ompelua aloitettua, niin löysin läheiseltä pihakirppikseltä eurolla kolmet oikean kokoiset bokserit. Nyt on vähäksi aikaa pojalle vaihtokalsareita. Harmi, sillä olin juuri päässyt tekemisen vauhtiin.

Tässä alla olevassa kuvassa näkyy ompelurakenteita. Ompelin haarakappaleen ja etukappaleen saumat pussiin. Kuminauhat kiinnitin lahkeensuihin ja vyötärölle kolmiaskelsiksakilla.

Jos joku muukin on ompeluhullu, niin tästä saa ladattua kaavat. Kaavat olen piirtänyt vanhoista ostoboxereista. Ne ovat koossa 98 cm. Näihin tulee vuori etu- ja haarakappaleisiin. Muotoa etumukseen saadaan pienellä muotolaskoksella.

Boxereita ommellessa on hyvä tuhota tilkkuja samalla. Lisää boxereita pääsin ompelemaan seuraavana kesänä, kuvat täällä.

Alusvaatteiden ompelu on tullut jäädäkseen, joten kirjoitin vertailun alusvaatekuminauhoista. Lue mikä on minun suosikkini ja mikä kuminauha sopii mihinkin käyttötarkoitukseen.

Niksejä keittiöön ja postilaatikolle

Edellisessä postauksessa mainitsin, että kakkua on syöty paljon. Haluan ikuistaa tänne blogiini kauneimman koskaan tekemäni kakun. Varmasti muut tekevät vielä hienompia kakkuja, mutta omalla mittapuullani tämä on onnistunein koristelu. Prinsessakekseistä saa kakkuun komean kukkakimpun. Vihreät osat ovat elintarvikevärillä värjättyä valkosuklaata. Toivoisin kyllä omistavani vakaamman pursotuskäden, aika haparoivia nuo lehdet ja varret ovat. Mokkakakun resepti löytyy Raision Keittokirjasta.

Kevään aikana postin mukana alkoi ilmestyä uusi mainoslehtinen, Postinen nimeltään. Täysi turhake, jos minulta kysytään. Ilmeisesti Postilla on rahat vähissä ja keräävät mainostuloja itselleen tällä keltaisella lirpakkeella. Vai miksi se mainosposti täytyy pakata erilliseen kuoreen. Kivoja kuvia noissa kääreissä joka tapauksessa on. Annoin lehtiselle uuden ulkomuodon ja teippasin ne kirjekuoriksi. Kaikki kirjeposti lähtee meiltä nyt iloisen oranssissa kuoressa. Aikaisemmin uusiokäytin seinäkalentereita kirjekuoriksi, ja on niitä vieläkin jäljellä.

Olen tässä kesän aikana ratkaissut myös yhden ikuisuuskysymyksen: kummin päin foliota käytetään. Ratkaisu löytyi kirjasta: Herkkuja perunasta sivulta 16. Kiiltävä puoli foliosta tulee ruokaa vasten. Se heijastaa lämmön paremmin takaisin ruokaan, ja ruoka kypsyy nopeammin. Kesällä olemme grillanneet kasvisnyyttejä folion sisällä ja tietenkin olen käyttänyt foliota juuri väärin päin. Tässä on yksi reseptilinkki kasvisnyytteihin.

Heinäkuun lahjaompelut

Heinäkuu on ollut monen hauskan sattuman summa ja olenkin ommellut etupäässä vain sukulaisille ja ystäville. Olen tehnyt korjausompeluita ja vaatteita. Siinä sivussa on syöty paljon kakkua ja vaihdettu kuulumisia. Tässä on kuvakooste heinäkuun ompelun tuloksista.

Traktorihousut (98 cm) 3-vuotiaalle traktorifanille synttärilahjaksi. Mukaan lähti asiaankuuluva onnittelukortti, joka on askarreltu tehtäväkirjan sivusta.

Parit housut lahjaksi 6-vuotiaalle (124 cm), jonka lempivärejä ovat kaikki punaisesta vihreään.

Lahkeisiin tein yksityiskohdaksi kukkaköynnöksen ja rusetteja. Kukkien varsiin ompelin puuvillalangan päälle tiheän siksakin, niin että varret jäivät vähän koholle. Kukkien reunat pyörittelin kiinni vapaalla konekirjonnalla ja tarkoituksella yli reunojen. Tätä pitää kokeilla toistekin, tykkään lopputuloksesta. Rusetit ovat arvosana-asteikon toisesta päästä, räpellys, joka tuli tehtyä.

 Toiveiden mukaan ompelin topin, johon tulee rintojen alle resori. Pariksi tein pellavacaprit.

Toinen setti toiveiden mukaan, toppi puuvillasta ja collegehousut.

Topissa on yksityiskohtana tasku, jonka 2-vuotias ompeli täyteen koristeompeleita vaihtuvan värisellä kirjontalangalla. Lapsi oppi nostamaan paininjalkaa ja kääntämään tilkun ympäri, niin hän surautteli menemään melkein tunnin. Pari koristeommelta äiti sujautti sekaan, mutta muuten pikku-epeli sai itse valita suoraa, siksakkia ja piilo-ommelta mielensä mukaan.

Vielä yksi toppi kaupanpäälle. Helmassa on yksityiskohtana joutsen ja koristeommelaaltoja.

Kirpparilta löytyneestä puuvillaisesta keittiöpyyhkeestä tein toiveiden mukaan huivin. Viimeiset palat käytin vielä pussukkaan. Pussukassa on helmilangalla kirjottu euron merkki ja kuminauha sivusaumassa, että sen voi ripustaa vaikka ranteeseen.

Silmukointia

En ole ihan varma onko tämä paita väriltään minulle sopiva. Annoin paidalle kuitenkin pientä tekohengitystä, josko sitä tulisi käytettyä enemmän näin tummanruskeilla palmikoiduilla yksityiskohdilla.

Idean silmukoimiseen sain Mumintalon silmukkalegginsseistä.

Aloitin työskentelyn leikkaamalla viillot irtonaiseen trikoosuikaleeseen. Valmiissa työssä silmukointi kääntyy paremmin näkyville, kun viillot tehdään lähemmäs etureunaa. Kuvassa näkyvät tarkemmat mitat. Valkoinen palkki kuvastaa kangassuikaletta ja mustat viivat saksilla leikattuja viiltoja.

Leikkasin paidan alkuperäisen pääntien suuremmaksi. Taitoin suikaleen kaksinkerroin ja ompelin pääntielle. Kaitale saa jäädä todella löysäksi, sillä virkkaus kiristää.

Lopuksi virkkasin trikoolenkit paksulla virkkuukoukulla. Viimeisen silmukan kiinnitin käsin ommellen.

Innostuin kokeilemaan silmukointia myös huolittelemattomaan reunaan ja kaksivärisenä. Lyhensin tytön trikoohousut shortseiksi. Ensin ompelin lahkeen sisälle vihreän trikoosuikaleen, leveys 4 cm. Leikkasin viillot lomittain ylä- ja alapuolen kankaaseen. Sitten virkkasin vuorotellen vihreän ja violetin lenkin.

Huomioita silmukointi-tekniikasta:

• Trikookankaat joustavat eri tavalla, joten jos mahdollista, niin virkkausta kannattaa kokeilla ensin testipalaan ja arvioida siitä miten pitkiä ja miten lähekkäin viillot olisi hyvä leikellä.
• Jos silmukointi alkaa kiristämään liikaa, niin virkatut lenkit on helppo purkaa ja viiltoja voi tehdä tiheämpään osalle matkaa. Esim. purin housujen lahkeiden silmukoinnin ja tein uusia viiltoja vanhojen väliin saumanvarojen kohdalla. Muuten saumanvaran kohta olisi jäänyt paksuksi.
• Silmukointi lyhentää/ kaventaa kangasta, varaa riittävästi pelivaraa. Esim. housujen lahkeeseen jätin 3 cm ylimääräistä pituutta, sillä silmukat vetävät kankaan kasaan.

Tässä vaatteet ennen muutosta

YouTubesta löytyy lisää vinkkejä ja käyttötapoja, kokeile hakusanoja: T-shirt cutting, weawing/ laddering, chain weave

Lisää inspiraatiota silmukointiin ja letittämiseen:

Paidan pääntien huolittelu palmikoiduilla trikoosuikaleilla.
Seuraavana kesänä ompelin lettileggingssit, joissa on irrallinen suikale silmukoituna lahkeessa.
Baby Born nukelle silmukkalegginssit ja tulostettavia kaavoja

Kesämekko ja poimutusvinkki

Ostin ihanaa Paratiisi-Maijat puuvillakangasta, tosi paljon ja tosi edullisesti Verson puodin kevätpenkojaisista. Mekko-ompeluksiahan tämä kankaan osto ennusti. Hyvin maltillisesti olenkin mekkoja ommellut meidän tytölle, ehkä pari, kolme korkeintaan. Toisen samanlaisen mekon tein lahjaksi.

Olen arastellut valkoista väriä lastenvaatteissa, mutta toisaalta valkoiset vaatteet voi pestä 60 asteessa. Valkoiselle kankaalle voi käyttää myös tahranpoistoaineita ilman pelkoa värin haalistumisesta. Kyllä tästä mekosta käyttövaate tulee valkoisuudestaan huolimatta. Kaava on Mekkotehdas -kirjasta, Orelma nimeltään. Ompelin mekon koossa 122/128 cm. Kavensin mekon ympärysmittaa 12 cm.

Pääntien poimuttaminen siksakilla ja puuvillalangalla

Pääntien poimutuksen tein "laiskan ompelijan" menetelmällä. Eli ompelin ohuen puuvillalangan siksakilla pääntien ympäri. Siksak ei saa osua puuvillalankaan. Ompeleen alkuun ja loppuun jätetään puuvillalangasta hännänpäät, joista kangas vedetään rypyille. Jätin puuvillalangan kanttauksen sisään, mutta halutessaan koko langan voi nyppäistä poiskin. Jos siksak sattuu osumaan puuvillalankaan, niin muutama tikki on helppo purkaa ja ommella pätkä uutta siksakkia tilalle. Toisin on poimutuslangoilla poimuttaessa, jos ompelulanka katkeaa, niin joudut ompelemaan koko matkan uudelleen.

Tästä linkistä näkee tarkemman kuvan, miten puuvillalanka ommellaan, kts. kohta 9. Linkistä löytyy myös 18 muuta kätevää vinkkiä ompeluun. http://www.buzzfeed.com/thetraintocrazy/19-sewing-hacks-you-should-know-1cun4

Takakappaleen nappihalkion viimeistelin kangaspäällysteisellä napilla. Käytin ylioppilaspukuni ompelusta ylijääneitä nappiaihioita. Toisessa mekossa on tavallinen valkoinen kaupasta ostettu kangaspäällysteinen nappi.

Samalla poimutustekniikalla ompelin myös rimpsuhameen lapselle.


P.s. Kangasta tuli ostettua viisi metriä.