Ohtakari ja Vattajanniemen hiekkaranta Lohtajalla

Lähdimme retkeilemään Lohtajan Ohtakarille puisen tunnusmajakan eli pookin kutsumana. Pooki toimii samalla näköalatornina, joten kiipeilymahdollisuus "majakkaan" oli hyvä houkutin. Ohtakarin saarelta löytyy myös jatulintarha, kivistä rakennettu spiraalimainen muodostelma, jonka polkumaisten muotojen välissä ei liioin kovin usein pääse tallamaan. Kolmanneksi halusimme kokea Vattajan hiekkarannan lämmön.

Ohtakari sijaitsee Lohtajalla Pohjois-Pohjanmaalla. Ohtakari on kauan sitten ollut saari, mutta mantereen kohoamisen seurauksena sinne pääsee nykyisin helposti autolla. Kokkolasta matkaa tulee 45 km, valtatie 8:lta tarvitsee poiketa vain 13 km. Navigaattoriin voi syöttää koordinaateiksi Ohtakarintie, jota ajetaan niin pitkästi kuin autolla pääsee. Tiedät olevasi perillä, kun tähystät kapean pengertien tien päällä vastaantulevia autoja ja mietit mahdutko ohittamaan vastaantulijan.

Ohtakarin pooki

 

Puinen tunnusmajakka on rakennettu maamerkiksi saaren korkeimpaan kohtaan kalastajia varten, jotkut puhuvat kalastusloistosta. Pookin huipulla töröttää pieni lyhty, mistä lie tuikkeensa saanut. Näköalatornina toimivassa pookissa on kolme tasannetta. Minä ja perheemme 5-vuotias apina kiipesimme ylös asti. Tornin ulkopuolella jatkuivat vielä yhdet tikkaat lyhtyyn asti, mutta noille tikkaille olisi astunut vain todellinen huimapää.

Näkötornista avautuivat näkymät saaren ympäri. Tämä kuva on mantereen suuntaan. Kuvassa näkyy saarelle johtava pengertie ja Vattajanniemen hiekkarantoja.

Ohtakarin saaren kiertävä luontopolku

Luontopolku alkaa ja loppuu pookin juurelta. Luontopolun varrelle sijoittuvat myös muut saaren nähtävyydet, luotsitupa ja jatulintarha. Onneksi otimme kuvan saaren kartasta ennen lähtöä, sillä olimme hukasssa jo ensimmäisessä mutkassa. Jos sinäkin harhailet ensimmäisen vastaantulevan mökin pihalla, niin vinkiksi, että polku jatkuu vadelmapensaan läpi mökin takana. Jos kävelet rantaviivaan asti, olet jo kävellyt liian pitkälle. Muuten luontopolku on merkitty hyvin valkoisilla kiviin maalatuilla pisteillä ja puusta rakennetuilla kolmion muotoisilla merkeillä.

Polun varrella on paljon infotauluja saaren luonnosta, eläimistä ja kasvillisuudesta. Saaren luonto onkin ihmeellisen monipuolinen. Saaren uloimmassa päässä polku kulkee hetken matkaa kivikon päällä. Sen jälkeen sukelletaan tiheiden katajapensaiden lävitse. Tarjolla on myös tavallista polkua merimaiseman ja rantaviivan tuntumassa, sekä metsäpolkua suurten jättimäntyjen suojissa. 

Luontopolun pituutta on vaikea arvioida, veikkaan että 3-4 km. Me emme pitäneet kiirettä ja patikoimme yli kaksi tuntia pysähdellen välillä kuvaamaan, ihmettelemään, eväitä syömään ja muuten vaan huilaamaan. 7-vuotias ja 5-vuotias jaksoivat kävellä luontopolun sinnikkäästi läpi. Pienin lapsi matkusti kantorepussa. Polun varrelta löytyy kaksi kotaa eväiden syöntiä varten. Me nautimme välipalan kuitenkin rantakivillä aallon loisketta kuunnellen.

Laiskan Jaakon rinki eli Jatulintarha

Kivikon ja puisen, punaisen merimerkin jälkeen saavuimme yllättäen jatulintarhalle. Olisimme kävelleet sen ohi suoraan luotsituvalle, mutta onneksi paikalla oli korkea kyltti. Kyltissä lukee Laiskan Jaakon rinki. Jatulintarhoilla on monia nimityksiä, kuten nunnatarha, jätinpolku, Pietarin leikki, Jerusalem...

Ajan hammas tai turistien kengät ovat saattaneet vähän siirrellä huolella poluksi aseteltuja kiviä. Minä en ainakaan meinannut erottaa spiraalimaista kuviota tästä ringistä. Kuvien perusteella se on ollut aikoinaan taidokas symmetrinen asetelma. Kasvillisuuskin oli jo ehtinyt peittää osan jatulintarhasta. Tässä on 8 vuotta vanha kuva samaisesta jatulintarhasta, kuvassa ringin spiraalimainen muoto erottuu paljon selvemmin.

Jatulintarhojen tarkkaa tarkoitusta ei tiedetä. Jatulintarhat voivat olla kalastajien ajankuluksi rakentamia kiviasetelmia tai kalaonnen takaamiseksi tehtyjä pyhiä paikkoja. Ehkä jatulintarhat ovat toimineetkin kyläläisten piirileikkipaikkana, kuka tietää. Jatuli tarkoittaa jättiläistä, joten jatulintarha on osuva nimi isolle kiviasetelmalle.

Ohtakarin luotsitupa

 

Jatulintarhan vieressä on keltainen luotsitupa. Pinkki muovipeitto ikkunalaudan alla oli kieltämättä persoonallinen piristys, vaiko sittenkin merkki kunnostuksen tarpeesta. Ihmekös tuo, kun viimeiset luotsit ovat asuneet saarella vuonna 1961.

Vattajanniemen hiekkaranta

 

Vattajanniemen hiekkarannat ovat kauniita ja maisemallisesti ainutlaatuisia dyynimuodostelmia. Alue kuuluu Natura 2000 luonnonsuojeluohjelmaan. Kokkolan matkailun sivuilla hiekkadyynien mainitaan olevan Suomen laajimmat ja luonnontilaisimmat. Hiekkarantaa riittää 15 kilometrin matkalle.

Aamupäivän patikoimisen jälkeen oli virkistävää uittaa varpaita merivedessä, minä en kuitenkaan tarennut polvia syvemmälle. Uimareita oli liikkeellä muitakin, isolta rannalta löytyi tilaa kaikille. Uimarannan pienelle parkkipaikalle mahtui muutama auto ja loput olivat teiden varsilla parkissa. Samaan aikaan alueella oli käynnissä palokuntanuorten leiri, heillekin riitti osa hiekkarannasta. Lapset saivat uimisen lomassa ihmetellä jatkuvaa paloautojen virtaa.

Huomio!

Puolustusvoimat käyttää Vattajanniemen hiekkarantaa harjoitusalueenaan. Ammuntojen aikaan alueella on rajoituksia liikkumisessa, joten kannattaa tarkistaa ennen retkelle lähtöä puolustusvoimien sivuilta ammuntojen ajankohdat.

Saarelle vievä pengertie on kapea.

 

Muita nähtävyyksiä ja palveluja Ohtakarilla

 

Kalastusmuseo: Aukioloajat heinäkuussa klo 15-18. Me valitsimme museon sijasta hiekkarannan, yksi päivä ei riittänyt ihan kaikkeen.

Katiska-Baarissa saa virvokkeita ja grillituotteita. Tilaamamme hampurilaiset olivat maittavia.

Sley:n ylläpitämä leirikeskus. Vierailumme aikana siellä oli palokuntanuorten leiri, nyt parhaillaan Ohtakarilla leireilevät partiolaiset.

Mökkejä vuokrattavaksi. Saaren mökit ovat pääosin yksityisten kesämökkejä, mutta pari mökkiä on vuokrattavissa.

Karavaanareille sorakenttä, löytyy heti pengertien jälkeen rannan tuntumasta hyvältä paikalta. Sähkötolppia ei kuitenkaan näkynyt.

Huoltorakennus karavaanareille ja turisteille. Hyvät ja siistit yleiset vessat.

Vierasvenesatama

Luontopolkuja, lintutorneja, laavuja

Lisää lukemista Ohtakarista

• Retkipaikka: Historiallinen Ohtakari
• Kokkolan kaupungin sivut: Esite Vattajanniemestä ja Ohtakarista sekä luontopolut kartalla
• Museovirasto: Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasema ovat historiallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä 
• Lähialuematkailua Ohtakarilla - Deffu Reissaa ja kamera raksuttaa -blogi

Kangaskorjaamon idearikkaimmat ja persoonallisimmat käsityöt

Kangaskorjaamon idearikkaimmat ja persoonallisimmat käsityöt ovat paraikaa esillä Pyhäjoen kirjastossa. Kaikkien tiet eivät vie Pyhäjoelle, joten keräsin tähän koostepostaukseen näyttelyn käsityöt. Edellisessä postauksessa kerroin näyttelyn suunnittelusta ja sieltä löytyy myös kuvia näyttelytilasta.

Klikkaamalla käsityön nimeä pääset alkuperäiseen postaukseen. Sieltä löydät tarkemmat ohjeet työvaiheista ja kuvia käsityön yksityiskohdista. Kannattaa käydä katsomassa.

Itsetehdyt lelut

Kangaslabyrintti

Kangaslabyrintti tarjoaa tekemistä takapenkkiläisille automatkoille. Kahden kanngaskerroksen välissä marmorikuula pysyy varmasti tallessa. Kangaslabyrintti kehittää lapsen sorminäppäryyttä ja hahmottamista samalla kun pitää istua paikoillaan. Montako puhelinpylvään väliä ehtii kulua ennen kuin kuula on pujoteltu maaliin?

Työkaluvyö ja legosynttärit

Minä ompelin lapselle lahjaksi työkaluvyön, johon kirjoin ompelukoneella ja helmilangalla vasaran kuvan. (Tämä helmilankakirjonta suosikkikirjontatapani ompelukoneella.) Postauksessa on myös vinkkejä miten järjestää synttärit lego-teemalla. Teimme synttärikakulle kakkulautasen legopalikoista. Kakkukoristeet löytyivät legolaatikosta.

Marakassit virkaten

Suomi 100-juhlavuosi innosti minua virkkaamaan marakassit kansallissymbolien kuvalla. Jokaisella marakassilla on oma sointinsa, pääsiäismunasta tehdyn marakassin sisältä löytyy riisiä, makaronia tai herneitä.

Keppihevonen

Ompelin kaikki sinisävyiset tilkut yhteen uudeksi kankaaksi. Näin syntyi keppihevonen nimeltään Keskipäivän Sinitaivas. Varren päähän virkkasin pallon, jotta varsi ei naarmuta lattioita tai seiniä. Hevosen harjan kiinnitin ompelukoneella pahvisapluunan avulla, näin minun ei tarvinnut ommella käsin yksitellen jokaista villalankaa. Katso tarkemmat kuvat työvaiheista alkuperäisestä postauksesta.

Kurkistusnuket

Mitä tehdä pehmoleluille, joilla ei enää leikitä? Niistä voi tuunata kurkistusnukkeja. Pehmoeläin kiinnitetään puukepin päähän ja keppi piilotetaan kukkapurkin, rukkasen, tyhjän lankakartion tms. sisään. Nukke voi piiloutua kukkapurkkiin ja hypätä sieltä esiin. Nyt nukketeatteri alkaa!

Sukkadonitsit (Linkki vie Instagram-tililleni videoon.)

Lasten teekutsuille voi leipoa helposti donitseja vanhoista, reikäisistäkin sukista. Mitä kirkkaammat värit, sitä herkullisemmat kuorrutukset. Leikkaa sukan kärki pois, rullaa sukka, ompele muutamalla pistolla kiinni ja nauti.

Niskatyynyt automatkoille

Ompelin papukaijan muotoiset niskatyynyt pitkille automatkoille päiväunia varten. Tyynyn nokkapuoli on kapeneva ja pyrstöpää on muhkeampi, näin jokainen löytää tyynystä sopivimman kohdan painaa päänsä.

Keppihevonen tilkuista

Kangaslabyrintti pujoteltavaksi

Papukaijan muotoiset niskatyynyt

Naamiaisvaatteita

 

Haarniska kahvipusseista

Lapsen kanssa on luettu Asterix ja Obelix sarjakuvia. Siellä roomalaiset sotilaat pukeutuvat haarniskaan. Kirjan tarinat toistuivat leikeissä ja lapsi haaveili itselleen samanlaista haarniskaa. Kahvipussit olivat sopivan kiiltävää, jämäkkää ja edullista materiaalia haarniskan ja kilven ompeluun.

Mereneneitopuku

Esikoulun naamiaisiin teimme lapselle merenneitopuvun pyrstöineen ja suomuineen. Lapsi itse maalasi vanhan lakanan kangasmaalilla, jotta suomuista tuli sopivasti erisävyisiä. Teimme myös merenneidolle sopivan laukun simpukan kuvalla.

Pelle Hermannin housut

Pellen housuihin on piilotettuna 12 taskua. Hauskin on ehdottomasti karkkitasku vaiko sittenkin kuumailmapallotasku. Näistä taskuista voi poimia parhaat ideat toteutettavaksi vaikka takkiin tai paitaan.

Haarniska kahvipusseista

Pellehousut hauskoilla taskuilla

Lasten vaatteet

Sepe Susi t-paita

Käytin kolme pientä porsasta -kankaasta kaikki pienet tilkutkin. Paidan jujuna on labyrintti. Labyrinttipaidan pukeminen aamulla päälle voi kestää hieman pidempään, kun ensin täytyy selvittää sokkelotehtävä. Pääseekö Sepe Susi porsaiden talolle vai joutuuko se betonimyllyyn?

Tehtäväpaita - etsi parit

Kuka koirista saa luun? Kankaaseen painetut mäyräkoirat inspiroivat leikittelemään kangastusseilla ja piirtämään tehtäväkirjoista tutun lankasokkelon lapsen paitaan.

Saunatakki Iku-Turso applikoinnilla

Suomi100-juhlavuonna luimme Lasten Kalevalan. Väinämöisen veneen vierestä nousi taruhahmo nimeltään Iku-Turso. Lapsi ideoi värit ja minä ompelin saunatakin. Tässä postauksessa on ohje applikointiin puuvillalangalla tai nyörillä.

Kankaanpainantaa maissilla

Facebookin ompeluryhmässä oli haasteena kuvioida kangasta maissilla ja kangasväreillä. Maissilla rullaten syntyi pintaa, joka muistutti eteläpohjalaisia peltolakeuksia. Siitä se ajatus sitten lähti lapsen paitaan. Postauksessa on myös linkkejä muiden taitavien ompelijoiden maissipainantatöihin.

Lapsen juhlaliivi

Liivi on ommeltu Kymenlaakson kansallispuvun kankaasta. Jätin helmaan reilut päärmevarat ja sivusaumoihin runsaasti saumanvaraa, jotta liiviä voi suurentaa lapsen kasvaessa. Arvokas kangas saa näin pidemmän käyttöiän. Liivi onkin ollut lapsella käytössä himpun vajaa kolmivuotiaasta asti ja mahtunee varmaan 6-vuotiaaksi asti. 

Paikatut housut

Housujen paikkaaminenkin voi olla oma taitolajinsa. Tätä taitoa kyllä tarvitaan lapsiperheissä. Tunnistatko lasten laulut ja lorut paikoista?

Kissavillasukat

Voihan kissa vieköön, jos lanka loppuu kesken sukassa juuri ennen kärkikavennuksia. Ideoin värinvaihtumiskohtaan kissan naaman. Nythän se näyttää siltä kuin olisi tarkoituksella tehty. Kissan tai muun eläimen naama voi olla minkä värinen vaan, ei se ole niin justiinsa.

Labyrintti kangastussilla paitaan

Maissilla kuvioita paitaan

Polvipaikat

Naisten vaatteet

Laskostettu pusero - Gather drape blouse

Lainasin kirjastosta Japanilaisen ompelukirjan (Drape Drape; Hisako Sato), jossa kaikki vaatteet leikattiin yhtenäisenä isona kankaanpalana. Vaatteen muoto syntyi laskostamalla ja poimuttamalla. Ensimmäisenä toteutin kirjan kaavoilla laskostetun sifonkipuseron. Kirjan muutkin mallit houkuttelevat kokeilemaan.

Mekko pitsikoristeisella pääntiellä

Yksinkertainen mekko sai koristeekseen vanhasta tyynyliinasta kierrätetyn pitsin. Samassa postauksessa kerron myös millainen vaatetusmateriaali on scubaneulos.

Farkkubolero

Idea syntyi lapsen ensimmäisten farkkujen ympärille, jotka käytin kokonaisuudessaan boleroon. Hihaan tallensin farkkujen pikkuriikkisen vetoketjunkin. Toiseen hihaan painoin lapsen kädenjäljet kangasvärillä muistoksi. Selkään ompelin erisävyisistä farkkukankaista auringonlaskun. Tämä on ehdottomasti oma suosikkini näyttelyn käsitöistä.

Laskostettu pusero

Farkkubolero tilkuista

Miesten vaatteet

Kankaanpainantaa kengällä t-paitaan

Kankaanpainantaa voi tehdä hyvinkin erilaisilla esineillä. Kokeilin käyttää painomuottina lapsen rantasandaalia. Joskus haluaisin kokeilla vielä viemärinkannella ja auton renkaalla painantaa.

T-paita kloriittivärjäyksellä

Miehen t-paitoihin on joskus hankala keksiä sopivaa kuva-aihetta. Mutta nyt löytyi täysi napakymppi, jalkapallolegenda Jari Litmanen. Litin siluetti syntyi helposti kloriitilla suihkien. Postauksessa on runsaasti vinkkejä kloriitilla kuvioimiseen.

Sepe Susi t-paidat
Satuaiheiset kankaat ovat heikkouteni. Ompelin itselleni ja miehelleni samasta kankaasta Sepe Susi t-paidat. Tässä linkki toiseen Sepe Susi paitaan.

Kankaanpainantaa kengällä

Kloriittivärjäyskuvioita

Ommellut laukut ja pussukat

Viikonloppulaukku

Ompelin vanhoista farkuista itselleni reissukassin. Käytin melkein kaikkia ompelukoneestani löytyviä koristeompeleita. Pitsiäkin piti saada mukaan ompelukseen, mutta mitä sitä suotta kangaskaupasta ostamaan, tässäkin voi kierrättää. Tämä on toinen suosikkikäsityöni, kassi todella yllättää katsojan.

Haipenaalit ja kolikkokirjontaa (Ohje ja kaavat haipenaaliin)

Lapsi sai tuliaisiksi Lontoon kolikoita. Keksin tavan ommella kolikot kankaalle, kiiltävät kolikot sopivat hyvin haille silmiksi. Ompelinkin ekaluokan aloittavalle lapselle uuden haikynäpenaalin kolikkosilmillä. Siitä tuli niin hieno, että tein samalla itsellekin samanlaisen haipenaalin.

Ohje kolikoiden ompeluun kankaalle.

Kylmälaukku kahvipussista

Kahvipussista ommeltuun kylmälaukkuun voi pakata yhden jogurttipurkin tai eväsleivät. Lapsen eväät säilyvät viileinä kerhossa, leikkikentällä tai uimarannalla. Näitä tarvittaisiin ehdottomasti lisää.

Sämpyläkorit ja kakkulapioiden säilytin

Mummin kauniit käsinkirjotut liinat eivät ole meillä päässeet käyttöön. Otin rohkeasti sakset käteen ja leikoin niistä kakkulapioiden säilytyspussukan ja sämpyläkoreja. Nyt liinat ovat ilahduttamassa meitä joka päivä.

Viikonloppulaukku

Haipenaali ja kolikkosilmät

Muut käsityöt: kortteja, koruja, kehyksiä...

Nokipainanta + ohje

Nokipainannalla voi kuvioida paperia, kirjan sivuja, kartonkia tai ohutta sileä pintaista vaneria. Painojälki syntyy noella ja kasvinlehdillä. Tekniikkaan tarvitaan kaakelilaatta, kynttilä, kasvien lehtiä ja kartonkia. Ruokaöljyn avulla noki kiinnittyy pahviin hyvin, eikä tahri. Nokipainantaan koukuttuu ja innostuinkin kokeilemaan aina vaan uusia taustapahveja sekä erilaisia lehtiä.

Mosaiikkitöitä

Askartelimme lasten kanssa erilaisia hahmoja mosaiikkitekniikalla isojen kivien pinnalle. Mosaiikkipalojen lisäksi kaivelin kaapista rikkinäisiä kaulakoruja, nappeja ja mummilta perityt vetoketjun vetimetkin löysivät nyt paikkansa. Näistä tulee puutarhaan koristekiviä.

Kestojoulukalenteri

Kestojoulukalenteri vastaa nykyajan aineettomien lahjojen kysyntään. Askartelin joulukalenterin kirjaston poistomyynnistä ostetun kirjan sivuille. Joulukuun jokaiselle päivälle avataan uusi aukeama. Joulukalenterin sivuilta löytyy ideoita jouluvalmisteluihin, perinnetietoa, reseptejä, pikkujoulujen ohjelmanumeroita... Saman joulukalenterin voi pitää kierrossa useamman vuoden, kun sen ojentaa aina uudelle ystävälle tai yhteisölle. Postauksessa on 24+7 ideaa mitä kestojoulukalenterin sivuille voi laittaa yllätykseksi.

Pinnityyny

Silkistä ja tyllistä on pienen prinsessan pinnisäilytin tehty. Pinnisäilytin on prinsessan mekon muotoinen. Nyt pinnit pääsevät kauniisti esille ja niistä on helppo valita käyttöön sopivimmat. Silkki ja tylli jäivät yli hääpukuni ompelusta, joten oli mukava saada nekin kankaat hyötykäyttöön.

Perhospinnit

Origameja voi taitella myös kankaasta, samalla pienet tilkut pääsevät hyötykäyttöön. Origamiperhosista voi tehdä esim. hiuspinnejä, rintaneuloja, laukkukoruja tai koota kokonaisen perhosparven tauluksi.

Hattuja maitopurkin korkista ja kehykset margariinirasiasta

Muovijätettä kertyy joka päivä ihan huomaamatta, voisiko niistä saada aikaan jotain kaunista ja käytännöllistä. Maitopurkin korkista syntyy ainakin hattuja eli hiuspompuloita ja rintakoruja. Lierin leikkasin margariinirasian kannesta. Nämä askartelut sopivat yhdessä lastenkin kanssa tehtäviksi.

Margariinirasian reunojen ympärille voi kieputtaa tai virkata lankaa. Näin syntyy kevyt kehys, jonka voi kiinnittää ihan sinitarralla seinään tai lähettää onnittelukorttina. Mikä tahansa rannekoru, rautalanka tai sähköjohdon pätkä on myös oiva materiaali virkatulle kehykselle.

Nokipainanta

Pinnityyny

Perhospinnnit origamitekniikalla

Löytyikö näistä käsitöistä sinun suosikkisi?

Haluan jakaa iloa ja inspiraatiota käsitöideni kautta. Hyppää mukaan käsityömatkalle.

Facebookissa

Instagramissa

Pinterestissä

Kangaskorjaamon käsityönäyttely

Kangaskorjaamon idearikkaimmat ja persoonallisimmat käsityöt on nyt kerätty näyttelyyn. Näyttelyyn voi tutustua Pyhäjoen kirjastossa heinä- ja elokuun ajan. Tähän postaukseen kokosin mietteitä näyttelyn pystyttämisestä ja kuvia itse näyttelystä. Tästä voit lukea ja katsoa yksityiskohtaisemman katsauksen näyttelyssä olevista käsitöistä.

Näyttelyn epävirallinen esittely voisi kuulua näin: Tule kokemaan näyttely, jollaista et ole ennen kokenut etkä tämän jälkeenkään koe. Esillä ovat mm. puhki kuluneet sukat, reikäiset housunpolvet ja rispaantuneet rintsikat. Varaa reilusti aikaa näyttelyn tutustumiseen, sillä vuorovaikutteisessa näyttelyssä voit säveltää oman musikaalin marakasseilla, etsiä pellen housuista salataskut tai joutua Sepe Suden kanssa betonimyllyyn.

Idea käsityönäyttelyn järjestämisestä syntyi reilu vuosi sitten. Oikeastaan minun on kiittäminen innostuksestani erästä Mikkoa, jonka näyttely oli aiemmin kirjastossamme esillä. Mikko oli ulkomaanmatkallaan käynyt museossa, jossa oli taiteilijan äidin vanha ruostunut polkupyörä esillä. Miksipä ei hänenkin äitinsä polkupyörä kelpaisi esiteltäväksi. Samaisesta näyttelystä muistan myös tuuletusikkunan, jonka sisälle sai kurkistaa. Taidenäyttelyn voi siis järjestää hyvinkin erilaisista asioista. Tavallisena pidetty asia saattaakin olla mielenkiintoinen.

Puntaroin asiaa vielä muutaman kuukauden ennen kuin uskaltauduin varaamaan näyttelytilan. Mietin olisiko minulla tarpeeksi omaperäisiä käsitöitä näyttelyyn. Kuka haluaisi tulla katsomaan arkikäyttöön tehtyjä vaatteita tai sisustustuotteita. Kelpaisivatko käytetyt vaatteet, ei kai minun tarvitsisi erikseen näyttelyä varten alkaa ompelemaan.

Sain näyttelytilan varatuksi kahdeksan kuukauden päähän, joten unohdin koko asian hetkeksi. Kesäkuun alussa eli kuukausi ennen näyttelyä ryhdyin konkreettisesti valmistautumaan. Tutkin vaatteita pyykkikorissa ja kuivausnarulla, pengoin lasten leluhyllyt ja sängynaluset, katselin kodin tavaroita sillä silmällä. Viimeiset näyttelyyn mukaan päässeet käsityöt löysin täältä blogistani. Olen nimittäin tallentanut ihan jokaisen syntyneen käsityön tänne blogiin.

Viikonloppulaukku vanhoista farkuista.

Käsitöissäni yhdistyvät kierrätys ja persoonallisuus. Tykkään lisätä käsitöihini jonkun pienen jujun, jolloin valmis tuote tuottaa iloa käyttäjälleen tai ympäristölleen. Usein yritän myös keksiä käyttöä tarpeettomalle tavaralle tai pienille tilkuille. Näillä kriteereillä (persoonallisuus ja kierrätys) karsin näyttelyyn tulevien käsitöiden määrän 41 tuotteeseen.

Näyttelyn nimeksi tuli: Idearikkaat käsityöt - käsitöitä puettavaksi, leikittäväksi, käytettäväksi ja koristeeksi. Kirjoitin pienet infotekstit käsitöiden viereen. Infoteksteissä kerroin parilla lauseella käsityön ideasta, valmistamisesta, käyttötarkoituksesta, materiaalin kierrättämisestä tai yksityiskohdista. Esim. kangaslabyrintin sisältä löytyvä marmorikuula ja pujottelutehtävä aukeavat paremmin pienellä selityksellä.

Hattupompulat maitopurkin korkista.

Käsityönäyttely rakentui ihan itsestään vuorovaikutteiseksi. Joitakin käsitöitä voi nimittäin tutkia tai kokeilla. Kangaslabyrintin voi pujotella läpi, marakasseilla voi soittaa, kurkistusnukeilla voi esittää nukketeatteria, paitojen labyrintin ratkaista, pellen housuista voi etsiä 12 taskua (osa on aika hyvin piilotettu). Pari tyynyäkin tuli mukaan näyttelyyn, mutta valitettavasti niillä ei voi nukkua.

Leipäkorit vanhoista liinoista.

Seuraavasta postauksesta löydät koosteen näyttelyyn valitsemistani käsitöistä. Joten pääsette myös virtuaalisesti nauttimaan ja inspiroitumaan Kangaskorjaamon parhaimmistosta.

Kangaskorjaamon persoonalliset ja idearikkaat käsityöt löytyvät myös

Facebookista

Instagramista

Pinterestistä

Betonikoristeita puutarhaan

Kastoinpa minäkin ensi kertaa käteni betoniin. Käsityöpajassa pääsin valmiille betonisaaville. Olipa helppoa aloittaa betonitöiden tekeminen, kun ei tarvinnut itse sekoitella jauheita ja laskea oikeita vesimääriä. Mukaan tarvitsi ottaa vain vanhoja sukkia, pehmoleluja ja kumihanskoja.

Kurssin vetäjä kertoi, että rautakaupassa kun kysyy "naisten betonia", niin saa oikean betonisäkin mukaansa. Säkin kyljessä lukee kuivabetoni S30, siitä saa tehtyä parhaiten kaikkea pientä koristetta puutarhaan tai miksei sisällekin. Betonitöiden annoin kuivua kotona kylmässä saunassa lattialla viikon ja sen jälkeen poistin ylimääräiset kumirenkaat ja kumihanskat.

Betonitontut syntyivät vanhoista sukista, eivätkä sukissa olleet reiätkään haitanneet mitään. Reiän voi paikata tilkulla, jonka leikkaa toisesta sukasta. Ompelukaan ei ole välttämättä tarpeen, tilkku vaan reiän tukkeeksi, betoni pitää sen paikoillaan. 

Sukka saksaistiin kantapään kohdalta poikki. Samalla häviävät kantapäässä olevat reiätkin. Teräosa täytettiin puolilleen betonilla ja solmittiin kiinni kumirenkaalla. Tästä tuli vartalo. Lisää betonia sukkaan ja taas kumirengas, näin tontulle muodostui pää. Lopuksi tontulle yritettiin venyttää samankokoiset varpaat ja kaikin puolin komea nenä, jotka pyöräytettiin kumirenkaalla paikoilleen.

Sukan varsiosa uitettiin betonissa ja istutettiin tontun päähän lakiksi. Hiippakohtaan solmitaan vielä yksi kumirengas. Betonitontun kuivuttua näkyvät kuminauhat voi poistaa, ja betonin alle jäävät kuminauhat saavat jäädäkin sinne.

Seuraavaksi hyötykäyttöön pääsivät vanhat pehmolelut. Sinne vaan betonisaaviin uimaan ja kunnon kerros betonia päälle. 

Mitään en raaski heittää pois -tyyppiselle ihmiselle, niin kuin esimerkiksi minulle, nämä betonityöt olivat kyllä unelmien täyttymys. Melkein kaikelle tavaralle löytyy uusi elämä puutarhakoristeena. Betonisaavissa voisi uittaa vaikka mitä. Pitsiliinoista olen nähnyt tehtävän lyhtyjä, liina kuivataan pölkyn päällä kupiksi. Vanhasta kirjasta voisi tehdä ovistopparin. Sukkahousujen lahkeeseen voisi tehdä betonimadon.

Saaviin jäänyt betoni kaadettiin lopuksi kumihanskojen sisään ja varsi solmittiin kiinni kumirenkailla. Minäkin sai kotiinviemisiksi viisi betonikättä. Harmi vain, että minulla oli nakkisormet ja pudotin pari betonikättä lattialle kiskoessani kumihanskaa pois. Sormethan siinä katkesivat. Suututti niin, että heitin rikkinäiset kädet roskiin, mutta olisiko tuo haitannutkaan jos puutarhakasvien seassa olisi ollut pari katkennutta sormeakin. Voisin kuvitella laittavani jonkun mehikasvin alun kasvamaan myös haljenneeseen betoniruukkuun. Särmäähän ne halkeavat vain tuovat esineeseen.

Nyt olenkin kulkenut ympäri puutarhaa ja etsinyt sopivia paikkoja uusille betonikoristeille. Tällä postauksella osallistun Pieni Lintu -blogin valokuvahaasteen, jonka teemana on kesäkuu. Kesäkuu tarkoittaa enemmän tai vähemmän puutarhahommia.

Aikaisemmin olen kierrättänyt vanhat pehmolelut kurkistusnukeiksi, vetoketjullisiksi pussukoiksi ja jääkaappimagneeteiksi.

ps. Lisää ideoita betonitöihin löytyy Lumisiivet blogista: valokuvateline ja kolmion muotoinen kirjatuki.

Kangaskorjaamon persoonalliset ja idearikkaat käsityöt löytyvät myös

Facebookista

Instagramista

Pinterestistä

Nallekranssi ja muita käsitöitä yhdessä lasten kanssa tehtäväksi

Nyt keväällä lapsen mukana koulusta kotiin tulee myös paljon vuoden aikana tehtyjä ihania ja persoonallisia käsitöitä. Keräsin tähän postaukseen ideoita miten näitä käsitöitä voisi laittaa esille. Samalla esittelin muitakin käsitöitä, joita voi tehdä yhdessä lasten kanssa.

Meille kotiutuu käsitöitä koulun lisäksi myös käsityöpajasta ja käsityökerhosta. Toivoisin, että voisin ripustaa kaikki lapsen tekemät askartelut seinälle tai jollain muulla tavoin ottaa käyttöön hänen tekemänsä käsityöt. Näin voisin kertoa että arvostan hänen työtään ja olen niistä ylpeä. Lapsikin näkisi konkreettisesti, että hänen taitojaan ja työtään arvostetaan.

Väistämättä törmään kuitenkin tilanpuutteeseen. Ihan kaikille askarteluille ei seinätila riitä tai ihan kaikille käsitöille ei löydy käyttöä. Toivon kuitenkin, että muistan kehua lapsen aikaansaannoksia ja kertoa miten taitava hän on. Voinhan vaihdella esille laitettavia käsitöitä vuodenkierron mukaan.

Tässä on kesäinen ja rento nalle riippumatossa -kranssi. Lapsi oli koulussa ommellut käsin nallen huopakankaasta ja kutonut riippumaton. Minä innostuin ompelemaan nallelle vaatteet ja hatun. Hattu syntyy näppärästi maitopurkin korkista ja näitä hattuja voi askarrella myös yhdessä lapsen kanssa.

Tässä on ohje hattuun.

Ripustimme nallekranssin oven pieleen, niin että sen näkee heti ensimmäisenä kun tulee kotiin. Kranssiin tai muuhun tervetulotoivotukseen voi käyttää lapsen tekemiä taideteoksia.

Käsityöpajassa olemme tehneet yhdessä lasten kanssa mosaiikkitöitä. Mosaiikkitaulujen pohjana on meidän pesuhuoneen ylijäämä laattoja ja yksi vanha koristelautanen. Lapset saivat itse päättää millaisia kuvioita tekevät mosaiikkipaloilla. Tuossa vasemman puolimmaisessa taulussa on ihan selvästi höyhen. Naulasimme taulut autotallin seinään. Tarvitseehan autotallikin oman tervetulotoivotuskollaasinsa.

Lapsen tekemä mosaiikkirobotti sai oman vartiopaikan vintin portailta.
Tästä postauksesta löydät lisää ideoita mosaiikkitöihin ja vinkkejä materiaaleihin.

Lapsi oli koulussa nikkaroinut Navi-navigaattorin. Tämä hahmo esiintyy Apilatien aapisessa. Tällainen pieni puutyö sopii hyvin naulausharjoitukseksi. Navi ei ole vielä löytänyt meillä lopullista paikkaansa. Nyt se on väliaikaisesti ainakin askartelupöydällä paperipainona.

Lapsen tekemiä askarteluja ja pieniä käsitöitä jaamme myös lapsen kummeille tai isovanhemmille. Lapsen itse tekemä askartelu sopii hyvin esim. nimipäiväkortiksi. Jos sinulla on hyviä vinkkejä miten laittaa lapsen käsitöitä ja askartelua esille, niin kerropa se meille muillekin.

Kokosin tähän listaan helppoja ompelutöitä, mitä lapset ovat meillä tehneet tai olleet mukana suunnittelemassa. Löytyisikö tästä teillekin kesälomalle tekemistä.

Helppoja ompelutöitä lapsille

• Kurkistusnukkeja vanhoista pehmoleluista
• Papukaijan muotoiset niskatyynyt automatkoille
• Nenäliinasäilyttimet, vaikka pieniksi lahjoiksi ja muistamisiksi
• Näin lapset ompelevat ompelukoneella turvallisesti

Tämä blogiteksti jatkaa Blogisisarten Tervetuloa kevät ja kesä postaussarjaa. Huomenna on vuorossa kesäinen kuvapostaus Mitäs meille -blogissa. Kaikki teemapostaukset löytyvät kootusti Kahden talon väkeä -blogista.

Poimin tähän postaussarjan käsityöaiheiset tekstit, jotta löydät ne helposti.

• Kesämekkovinkki kirjasta Ihanat mekot ja tunikat, Yoshiko Tsukiori/ Craft Candidate
• Samistelukorut puuhelmistä äidille ja lapselle yhdessä tehden/ Saippuakuplia olohuoneessa
• Ekstravinkkinä: kolme herkullista kesäjäätelöreseptiä. Jäätelöitäkin voi tehdä yhdessä lasten kanssa.

Kangaskorjaamon persoonalliset ja idearikkaat käsityöt löytyvät myös

Facebookista

Instagramista

Pinterestistä
 

Mosaiikkilisko ja muita mosaiikkitöitä puutarhaan

Teimme lasten kanssa käsityöpajassa mosaiikkitöitä. Innostuin tekniikasta ja pyysin kaakeliliiman vielä kotilainaan. Seuraavalla viikolla kellon ollessa viittä vaille käsityöpajan alkamisajan minä liimailin vielä mosaiikkipaloja kiviin kiinni. Kun on hauskaa tekemistä, niin aika lentää siivillä.

Mosaiikkietana matelee kiveyksen reunustalla.

Mosaiikkiaskartelu on tosi hauskaa ja luovuuden voi päästää valloilleen. Sommittelin mosaiikkipaloista hauskoja puutarhaan sopivia lemmikkejä. Testailin mitä muita materiaaleja voisi hyödyntää mosaiikkiaskartelussa. Esimerkiksi vetoketjun vetimistä tulikin aika hauska mosaiikkikukka. 

Tekisin mosaiikkitöitä varmaan useamminkin, mutta tarvittavien erikoisliimojen ja muiden materiaalien hankkiminen tuntuu työläältä. Käsityöpajaan tämä onkin juuri sopiva tekniikka, kun yhden kaakeliliimasangon voi käyttää kimpassa. Samoin erivärisiä mosaiikkilaattoja voi hankkia yhdessä.

Mosaiikkilinnun siipi on tehty rikkinäisestä kaulakorusta.

Mosaiikkiaskartelun materiaalit

Mosaiikkipalat

Ostin askartelukaupasta valmiita mosaiikkipaloja. Lisäksi käytin laattoja, joita vasaroin pienemmiksi sirpaleiksi. Mitä enemmän innostuin, sitä enemmän löysin kaapeista erilaisia materiaaleja kokeiltavaksi: helmiä, rikkinäisiä ranne- ja kaulakoruja, nappeja, vetoketjuja ja vetoketjun vetimiä. Pienistä kivistä saisi myös varmasti erikoista ja elävää pintaa.

Pohjamateriaali

Pohjamateriaalina käytin kiviä, koska halusin tehdä puutarhaan koristeita. Lapset tekivät mosaiikkinsa laattojen päälle tauluiksi. Muita hyviä pohjamateriaaleja ovat esimerkiksi vanhat lautaset, taulut ja vanerin palat.

Kaakeliliima

Mosaiikkipalojen liimaamiseen käytimme Kerafix kaakeliliimaa. Liima oli valmista käytettäväksi sellaisenaan. Tuoksu oli mieto, mikä oli lasten kanssa työskennellessä hyvä asia. Valmiin mosaiikkityön voisi halutessaan saumata saumalaastilla, mutta minusta nämä työt näyttivät paremmilta ilman.

Mikä otus se siellä suunnittelee kiipeämistä puuhun.

Istutan näitä mosaiikkikiviä ympäri pihamaatamme: polun varteen, puun juurelle, kiveyksiin ja kiveysten reunustoille. Pari mosaiikkityötä säästän terassillekin. Ihan joka paikkaan eivät taida nämä kivet vielä riittää. Onneksi ideoita jäi vielä yli. Seuraavaksi voisin kokeilla menninkäisen ovea ja linnunpönttöä mosaiikkipaloista.

Mosaiikkikivien säänkesto on vielä arvoitus. Kaakeliliiman kyljessä sanotaan, että liima sopii sisäkäyttöön. Kaakeliliimaa ei suositella jatkuvasti veden kanssa tekemisiin, mutta Suomen kesähän on tunnetusti aurinkoinen, eikö.

Päivitys: Vuoden kuluttua voin ilokseni kertoa, että kaikki mosaiikkityöt ovat selvinneet hyvin talvesta. Osa töistä oli portailla ulkolämpötilassa, mutta säältä suojassa. Yksi mosaiikkikivi oli puutarhassa lumikinosten alla ja edelleeen limaukset ovat pitäneet.

Mosaiikkikivet polun varrella.

Tämä vetoketjuista tehty mosaiikkikukka on minun suosikkini. Näitä voisi tehdä lisää. Olen perinyt mummiltani pienen hedelmäpussin verran vetoketjun vetimiä. Kyllä, luit oikein, pelkkiä vetimiä siis. Tällä menolla minunkin lapsenlapseni saavat perinnöksi samoja vetimiä. Tuon liikkuvan osan vetimessä liimasin superlujalla liimalla kukan keskustaan päin, etteivät pääse keikkumaan.

Tällä kuvalla osallistun Pieni Lintu -blogin valokuvahaasteeseen, jonka teemana on tällä viikolla kukka.

Olen somistanut puutarhaamme enemmän ympäristötaideteoksilla kuin kukkasilla. Tässäpä on vinkit pariin kaunistukseen kesäpihaan tai terassille.

• Katuharjan ja postilaatikon uudet asut 
• Naruamppeli makrameetekniikalla/ Lumisiivet blogi

Seuraavaksi on tulossa postaus lasten tekemistä mosaiikkitöistä, kunhan saan ne ripustettua kollaasiksi seinälle.

Kangaskorjaamon persoonalliset ja idearikkaat käsityöt löytyvät myös

Facebookista

Instagramista

Pinterestistä